Uskon sinuun

Millainen on hyvä valmentaja ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee työssään? Mitä ominaisuuksia arvostat ja mitä käytät työssäsi?  

Tätä olen kysynyt Voimavarat valmennuksessa -koulutuksissa viime vuonna sekä tänä keväänä. Jokainen osallistuja on kirjoittanut kolme itselleen tärkeää ominaisuutta ja vastauksia on tullut liki 800. Hajonta ominaisuuksien välillä on ollut suurta, koska vastaaminen oli vapaamuotoista. Kuitenkin ominaisuus, joka nousee merkittävimmäksi sekä viime vuoden että tämän kevään vastauksissa, on kuuntelu ja kuuntelun taito.

Olemme keskustelleet kuuntelemisesta, hyväksyvästä läsnäolosta kuulemisen hetkellä ja kuulemisesta ilman omia ennakkoajatuksia. Tässä kuuntelutaidossa nousi tärkeänä esille kärsivällisyys ja rauhallisuus: ajan antaminen keskustelulle kiireettömästi. Keskustelussa valmentajan täytyy olla kärsivällinen ja odottaa, että valmentautuja – oli sitten nuori tai aikuinen työpajalainen – kertoo itse tarinaansa. Kun tuemme valmentautujan oman elämän sanoittamista, hän saa omasta elämäntarinastaan ja tavoitteistaan paremman otteen kuin jos me alamme ns. sanoittaa valmiiksi vastauksia. Toiveena on, ettei keskustelussa käy niin kuin eräs työpaja-ammattilainen sanoi: ”Kuunteleminen lakkaa, kun alamme miettiä vastausta”.  Jos ajatukset karkaavat omaan vastaukseen, ohi voi mennä olennaisia osia valmentautujan kertomuksesta.

Valmentajan tehtävä on etsiä vastausta yhteistyössä juuri sillä hetkellä valmentautujaa askarruttaviin asioihin. ”Mikä on ajankohtaisin ongelma tai asia sinulle tänään?” voi olla se kysymys, jolla päästään paremmin eteenpäin. Tällöin valmentautuja voi itse osoittaa keskustelulle sen suunnan, joka palvelee häntä tässä ja nyt. Olennaista on ottaa käsittelyyn ”asia asiana”, johon voidaan yhteisillä keskusteluilla ja toiminnoilla vaikuttaa. Joskus luottamussuhde ei ole vielä syntynyt ja keskustelu sulkeutuu. Joskus taas asia on liian raskas käsiteltäväksi sanallisesti, jolloin voi olla hyvä ottaa käyttöön erilaiset toiminnalliset menetelmät (maalaaminen, piirtäminen, musiikki jne.). Toiminnallisten menetelmien avulla asiaan liittyvät tunteet ja ajatukset saavat käsiteltävän muodon ja niitä voidaan tarkastella yhdessä etäämmältä. Valmentajan empatiakykyä tarvitaan erityisesti haastavista asioista keskusteltaessa. Samalla tarvitaan myös rohkeutta ottaa puheeksi asiat, jotka ovat valmentautujan etenemisen esteenä.

Kun valmentajan oma asenne valmennuksessa on kannustava ja rohkaiseva,  vaikuttaa se suoraan valmentautujan mahdollisuuksiin selviytyä voittajana eteenpäin työpajalta. Valmentajan tehtävänä on fanittaa valmentautujaa ja muistaa sanoa tarpeeksi usein ”uskon sinuun”. Varsinkin silloin, kun tulee takapakkia edistymisessä ja asioista täytyy keskustella uudelleen. Vastavuoroisuus, välittömyys ja joskus myös huumori ovat niitä keinoja, joilla pettymyksistä voidaan selvitä ja uudelleensuunnitella valmennuspolkuja sopivan haasteellisiksi viemään kohti työpajan, koulutuksen ja työelämän tavoitteita.

Myönteinen asenne, positiivisuus ja ystävällisyys arjessa näkyvät hyvin toimivassa työpajassa arvostavana ja kunnioittavana suhtautumisena kaikkiin työyhteisön työntekijöihin. Positiivisuus ja usko jokaisen mahdollisuuksiin edetä kohti oman näköistä elämää ja tulevaisuuspolkua antaa varmuutta sekä valmentautujille että valmentajille. Tällainen valmennustyö työpajalla on merkityksellistä ja vaikuttavaa, kuten Sovari-tuloksista olemme saaneet lukea. Olkaa siis edelleen työpajalla ammattilaisia, joilla on korvat avoinna kuuntelemaan valmentautujia avoimin mielin. Uskokaa mahdollisuuksiin ja kannustakaa kaikkia ottamaan oma elämä haltuun.

Susanna Palo
kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Valmentajan TOP10 ominaisuudet (lihavoituna): kuuntelu, kuunteluntaito / luotettavuus, luotettava/ positiivisuus (myönteisyys), ystävällisyys, hyvä käytös, ilo /kärsivällisyys, pitkäjänteisyys / kannustava, rohkaiseva, kehuminen/ empaattisuus, empatiakyky / aitous, avoimuus, välittömyys/ läsnäolo, läsnä oleminen /huumori /rauhallisuus

Kuva: Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan valmentajia / Esa Linna

”Helppo olla ja tulla”

Sain kannustusta ja henkistä tukea oman elämän hallinnassa. Uusia ideoita tulevaisuuden suunnitelmiin ja tekemisiin. Rytmiä ja uutta tarkoitusta elämään tms. Helppo olla ja tulla, koska on ymmärtäväisiä ihmisiä ja yksilöllistä ohjausta eikä ollenkaan turhaa painostusta, joka löisi lukkoon ja lisäisi ahdistusta.

Nimetön suunn.malli (42)

Työpajojen valmentautujista 90 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista ja lähes 60 prosenttia jonkin selkeän edistysaskeleen elämäntaidoissaan työpajajakson aikana. Muutos merkitsee monenlaista,  yhdelle yhtä ja toiselle toisenlaisesta edistymistä elämänpolullaan. Tulokset tulevat esille valtakunnallisesta työpajojen Sovari 2018 -kyselystä, johon vastasi 3883 valmentautujaa työpajoilta.

Työpajoilla on hyviä, toimivia välineitä valmentautujien sosiaaliseen vahvistamiseen. Työpaja tarjoaa valmentautujille yleensä monipuolista ja mielekästä sisältöä päivään: työtehtävät ja toiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä työ- ja yksilövalmentajien tuki työpajalla koetaan yleisesti hyväksi. Työpajatoiminta saa kokonaisuutena valmentautujilta hyvän arvosanan 4,3 asteikolla 1-5. Useimmat valmentautujat ovat motivoituneita käymään työpajalla ja suosittelisivat työpajatoimintaa myös työttömille kavereilleen.

Useimmille valmentautujille työpajatoiminta merkitsee edistymistä arjenhallinnassa: näin kokee 74 prosenttia Sovariin vastanneista valmentautujista. Arjen asioiden hoitamiseen, omatoimisuuteen ja päivärytmiin tulee ryhtiä yleensä nopeasti, jopa jo ensimmäisen kuukauden aikana työpajalla.

Useimmille, 67 prosentille valmentautujista, työpajatoiminta merkitsee itsetuntemuksen vahvistumista. Työpaja tarjoaa tilaisuuksia kokeilla monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja riittävästi ohjausta työtehtävissä, mikä tuottaa useimmille valmentautujille uuden oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Työvalmennuksessa on onnistuttu sekä työn ohjaamisessa että valmentautujien kohtaamisessa. Työpajoilla on kiinnitetty huomiota myös osallisuuden toteutumiseen eli siihen, miten valmentautujat voivat vaikuttaa työpajatoiminnan toteutukseen.

Lähes 70 prosenttia valmentautujista on kokenut edistymistä sosiaalisissa taidoissaan työpajajakson aikana. Työpajalla työskentely muiden valmentautujien kanssa harjaannuttaa toimimaan yhdessä toisten kanssa ja vahvistaa omaa roolia ryhmän jäsenenä. Työpajojen hyvä ryhmähenki ja hyväksytyksi tulemisen tunne lisäävät rohkeutta toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja vahvistavat sosiaalisia taitoja.

Työpajatoiminta edistää valmentautujien etenemistä opiskelemaan ja työelämään. Työpajakyselyn mukaan valmentautujista 26 prosenttia etenee työpajalta opiskelemaan ja 19 prosenttia töihin. Sovariin vastanneista valmentautujista 70 prosenttia arvioi, että omat opiskelu- ja työelämävalmiudet ovat vahvistuneet työpajajakson aikana. Monen kohdalla on lisääntynyt halu opiskella, ja itselle sopivat alat ovat selkeytyneet. Työpajalla on opittu noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja hakemaan töitä.

Sosiaalista vahvistumista tapahtuu valmentautujien elämässä useilla osa-alueilla samanaikaisesti. Onnistumiset ja edistyminen yhdellä saralla antavat voimavaroja myös muihin asioihin omassa elämässä. Esimerkiksi arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistumisesta on varmasti hyötyä myös opiskeluun liittyvissä valinnoissa ja työelämän haasteissa. Työpajatoiminta vahvistaa kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Yksilövalmennus antaa valmentautujille tukea henkilökohtaisten asioidensa järjestämiseen ja jatkosuunnitelmien tekemiseen.

Sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ja eteneminen vaihtelevat sen mukaan, mihin työpajan palveluun valmentautuja on ohjattu. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ovat laaja-alaisimmat ja vahvistumisen kokemus tulee parhaiten esille 10—12 kuukautta kestäneen työpajajakson vaiheilla. Työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä koettu sosiaalinen vahvistuminen vaihtelee enemmän yksilöllisesti ja parhaat kokemukset saavutetaan 4—12 kuukautta kestäneen työpajajakson aikana. Etenkin Itsetunnossa, sosiaalisissa taidoissa, opiskelu- ja työelämävalmiuksissa sekä elämänhallinnassa myönteiset muutokset vahvistuvat vähitellen kuukausien myötä.

Edellä kuvatuista työpajatoiminnan laatutekijöistä tulee pitää huolta. Sovari-tuloksista ei nouse esille yhtä yhteistä työpajatoiminnan kehittämisen painopistettä, vaan näkemykset kehittämistarpeista vaihtelevat valmentautujittain ja työpajoittain. Työpajoilla tarvitaan riittävästi ja monipuolisesti erilaisia työtehtäviä ja muitakin aktiviteetteja, riittäviä ja ammattitaitoisia resursseja työvalmennukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä hyviä toimintakäytäntöjä, joissa valmentautujat pääsevät osallistumaan työpajatoiminnan suunnitteluun ja toteuttamaan itseään.

Lue lisää työpajatoiminnan vaikutuksista valtakunnallisesta Sovari 2018 -raportista.

Riitta Kinnunen
asiantuntija (Sovari ja STL)
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Kinnunen, Riitta (2019). ”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään”. Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki.

Bamming, Ruth & Hilpinen, Merja (2018). Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. Aluehallintovirastojen julkaisuja 50/2018. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue, Vaasa.

Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi

jns nuve.png
Kuva: Joensuun Nuorisoverstas ry

Olin yhtenä kevättalven perjantaina koulutuksessa, joka käsitteli vaikuttavuuden johtamista. Etsimme vastauksia siihen, mitä vaikuttavuutta tuotat päivittäin ja mitä vaikuttavuus meidän toiminnassa tarkoittaa?

Sinä päivänä muotoilin vihkooni seuraavia lupauksia meidän toiminnasta:

”Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.”

”Sun elämä on ainutlaatuinen ja sulla on kyky oppia ihan omalla parhaalla tavallasi. Olet hyvä ja mukava ja sulla on mahdollisuus saada kavereita ja uusia tuttuja. Täällä sua ei kiusata.”

Tuo koulutuspäivä vahvisti sitä tietoa, että numeeristen tietojen lisäksi on ehdottoman tärkeää kerätä myös kokemustietoa laadullisia mittareita käyttäen. Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä on ollut jo vuosia käytössä Sovari, joka vastaa juuri tähän tarpeeseen. Mikä vielä parasta, että Sovari on kansallisesti yhteismitallinen eli eri toimijoiden tuloksia voi jossain määrin vertailla. Sovari on meillä käytössä niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin.

Vuosien mittaan olemme saaneet Sovarissa kaikenlaista palautetta. Herkullisimpia ovat ne negatiiviset vapaasti kirjoitetut palautteet, jotka antavat aihetta joidenkin prosessien ja työpajakäytäntöjen kehittämiseen. Luotamme nuoriin myös kehittämisessä. Sovarin tulosten saamisen jälkeen järjestämme aina nuorten raadin, jossa keskustellaan toiminnan kehittämiskohdista. Parhaat ratkaisut ovat jo valmiina nuorten ajatuksissa, kun vain muistaa heiltä kysyä.

Olemme myös ottaneet mittarin tulokset mukaan vaikuttamiseen mm. rakentamalla muutamia infograafeja, koska tuloksista on hyvä kertoa myös sidosryhmille ja vaikuttajille. Infograafit on julkaistu myös yhdistyksemme Facebookissa.

Sovarin sisällöt vastaavat niitä sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita, jotka nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön on asetettu. Kysely ei ole ihan helppo eikä lyhyt. Työpajatoimintaan olemme myös kehitelleet väliarviointiin oman keskustelupohjan, joka vastaa Sovarin teemoja. Näin nuoret myös oppivat sanallistamaan vahvistumistaan sekä ymmärtävät ehkä paremmin Sovarin kysymykset. Tarkoituksena on saada valideja vastauksia.

Ja vielä tuohon keväiseen koulutuspäivään… Taas kertaalleen totesin, että meillä työpajoilla on käytössämme aika edistykselliset ja asiakaslähtöiset työkalut, joilla voimme osoittaa laadukkaan työn tulokset ja vieläpä kansallisesti vertaillen.  Tervetuloa muiltakin sektoreilta tutustumaan! Asia, jota meidän pitää tehdä enemmän, on työmme näkyväksi tekeminen niin somessa kuin muissakin medioissa sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille.

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas

Infograafeja Joensuun Nuorisoverstaan vaikuttavuudesta