Työpaja vai valmennuspaja? Kuhmossa on toimittu 30 vuotta

TPY:n kouluttaja Susanna Palo vieraili Kuhmon työpajalla, joka juhlii 30-vuotista taivaltaan. Nuoret antavat hyvää palautetta esimerkiksi Sovari-kyselyssä ja viihtyvät työpajalla myös työaikojen ulkopuolella.

alu-verkosto-kuhmon-tyopajalla-2017-6

Kuhmon vapaa-aikatoimen johtaja Timo Heikkilä kertoi Kuhmon 30-vuotisen työpajan vaiheista Alu-verkoston tapaamisessa 22.2.2017. Kun perustamisesta päätettiin 1986 marraskuussa, haluttiin työpaja sijoittaa Kuhmon kaupungin toimialaan pysyvästi. Työpajan toiminta käynnistyi nuorisotoimessa 5.1.1987. Työttömiä alle 29- vuotiaita nuoria oli silloin kaupungissa 278. Nyt, vuonna 2017, nuoria ilman työtä tai koulutuspaikkaa on Kuhmossa 78. Tekemistä siis riittää edelleen.

Kuhmon työpaja tarjoaa tällä hetkellä alle 29-vuotiaille, pääasiassa kouluttamattomille työttömille nuorille, mielekästä tekemistä, tukea urasuunnittelulle ja työelämän pelisääntöihin tutustumista työttömyyden vaihtoehtona, sekä koulutetuille nuorille ensikosketuksen työelämään ja mahdollisuuden pitää yllä ammattitaitoa.

Loistavat tilat ammatillisen koulutuksen perintönä

Kuhmon työpaja on 30-vuotisen uran aikana vaihtanut paikkaa kuusi kertaa ja nyt ollaan tiloissa, jotka vastaavat hyvin toimintaan. Kun Kuhmon kaupungilla jäi ammatillisen koulutuksen tilat tyhjilleen, sai työpaja toiminnalleen loistavat tilat koviin materiaaleihin (puu- ja metallityöt) sekä pehmeisiin materiaaleihin (tekstiilityö ja verhoilu). Myös Etsivä nuorisotyö sai omat tilat, joissa nuorilla on mahdollisuus keskustelujen lisäksi keittää kahvia ja leipoa.

alu-verkosto-kuhmon-tyopajalla-2017-14

Starttipajan tiloissa tehdään ruokaa kerran viikossa, pohditaan ryhmässä mahdollisia tulevaisuudentoiveita sekä välillä toimitaan kädentaitojen parissa.  Nuoret ovat Kuhmon työpajalla maanantaista torstaihin työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Perjantaina on työntekijöillä lyhyt päivä, vaikka silloinkin useat nuoret saapuvat paikalle omien puuhailujensa kanssa – korjaamaan autoaan, pyöräänsä tai muuten tapaamaan kavereita. Työpajalla viihdytään ja saadaan omaan elämään valmennusta. Siitä on saatu myös hyviä tuloksia nuorten omien arvioiden perusteella Sosiaalisen vahvistamisen mittarin eli Sovari -tulosten myötä.

Nykyään tilaustöitä voidaan ottaa entistä vähemmän, koska vaativat tilaustyöt koettiin liian haasteellisiksi nuorten kanssa. Työpajasta vastaava Timo Heikkilä on jopa pohtinut nimenmuutosta, joka kertoisi enemmän ulkopuolisille työn sisällöstä ja tavoitteista. Uusi nimi olisi Valmennuspaja!

Susanna Palo, kouluttaja, TPY

Kuntavaaleissa työpajatoiminnan vaikuttavuus näkyviin

”Juhlavuoden ja kuntavaalien teemat nivoutuvat työpajatoiminnan vaikuttavuuden ympärille. Tiedolle toiminnan vaikuttavuudesta on nyt paikkansa niin kuntavaaleja kuin tulevia vuosia ajatellen. Toimintakenttä on murroksessa ja palvelut hakevat paikkaansa ja rooliaan”, kirjoittaa TPY:n vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen. Blogitekstissä hän avaa TPY:n juhlavuoden teemaa, vaikuttavuutta.pajaopas-omnia

 

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen 20.toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin ja tällä viikolla julkistamme yhdistyksen juhlavuoden tapahtumien ja sisältöjen ohella TPY:n kuntavaalitavoitteet, jotka olemme laatineet jäsenistön ja kuntavaaliehdokkaiden käyttöön. Juhlavuoden ja kuntavaalien teemat nivoutuvat työpajatoiminnan vaikuttavuuden ympärille. Tiedolle toiminnan vaikuttavuudesta on nyt paikkansa niin kuntavaaleja kuin tulevia vuosia ajatellen. Toimintakenttä on murroksessa ja palvelut hakevat paikkaansa ja rooliaan. Vaikuttavuutta perätään toimijoilta kaikilla tasoilla, valtakunnalliselta paikallistasolle.

Kuntavaalienkaan alla keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta ei hiljene. Keskusteluissa vilisevät markkinat, yhtiöittäminen, kilpailuttaminen, yksityistäminen. Puheissa ei tunnu liiaksi löytyvän sijaa sosiaalisille näkökulmille ja sosiaaliselle vahvistamiselle.  Meidän tehtävänä on nostaa nämä näkökulmat keskusteluun. Kuntavaalit ovat loistava ajankohta tähän, koska hyvinvoinnin, sivistyksen ja nuorisotyön rooli kasvaa tulevaisuuden kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntiin. Vaikka kuntien rooli on osin jäänyt maakuntakeskustelun varjoon, tekevät kunnallisvaaleissa valittavat valtuutetut merkittäviä ratkaisuja myös siitä, millainen on työpajojen ja etsivän nuorisotyön sekä muiden työllistymisen tukipalvelujen rooli tulevissa kunnissa.

Koska työpajatoiminta asemoituu tulevaisuudessa suurelta osin kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille, on kuntavaalivaikuttamisessa hyvä ottaa kantaa kuntiin jäävien tehtävien ohella maakunta-ja sote-uudistukseen liittyviin kysymyksiin. Tarve saumattomaan kunta-maakunta-yhdyspintatyöhön kannattaa pitää esillä. Olennainen kysymys on, miten turvataan kaikkien työpajojen mahdollisuudet toteuttaa maakuntiin siirtyviä palveluita. Valtakunnallisella tasolla teemme tiivistä yhteistyötä muiden kattojärjestöjen ja Kuntaliiton kanssa työllisyyspalvelujen tulevasta roolista kunnissa ja yritämme saada vastauksia kysymyksiin, joita ei vielä liialti ole maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa huomioitu.

Tärkeä tavoite niin kuntavaaleihin kuin tulevien maakuntien valmisteluun on se, että työpajatoiminta tulee säilyttää lähipalveluna. Toiminta kattaa tällä hetkellä jo 93 % kunnista eikä rakenteiden uudelleen järjestelyllä saa olla vaikutusta kattavuuteen. Palvelun saavutettavuus ja oikea-aikaisuus ovat ehdottomia työpajojen kohderyhmälle. Palvelujen supistamisen ja keskittämisen myötä on nähty, että kauemmas vietävät palvelut pitkittävät monen avun saamista ja työttömyyttä turhaan.

Aikana jolloin nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvaa, ei tarvitse perustella työpajatoiminnan tarpeellisuutta. Kannattaa kertoa, mitä tavoittelemme ja tarvitsemme, jotta voimme tehdä vieläkin parempaa ja vaikuttavampaa työtä. Tällä viikolla postitamme kaikille TPY:n jäsenille materiaalipaketin kuntavaalivaikuttamiseen ja sen myötä kannustamme lämpimästi lähestymään materiaalin kanssa kuntienne tulevia ja nykyisiä päätöksentekijöitä aina ehdokkaista virkamiehiin. Asiat kannattaa pitää esillä yhtä lailla myös vaalien jälkeen.

Tehdään tästä vuodesta yhdessä vahvan ja vaikuttavan työpajatoiminnan vuosi!

Kuva Omnian nuorten työpajoilta

Työpajatoiminnan leikkaukset järjenvastaisia

”Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa”, kirjoittaa TPY:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen. Julkaisemme blogissa Kiljusen mielipidekirjoituksen, joka on julkaistu 20.1.2017 Uutisvuoksessa.

ohjaustilanne-omnia

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen nuorten ja nuorten aikuisten työelämästä ja sen ulkopuolisuudesta. Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa. Samoin pysyvässä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus tulee kasvamaan, jos tilanteeseen ei puututa.

Selvitysten mukaan jokainen koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,4 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi viimeistään herättää hallitus näkemään se, että leikkausten sijaan tulisi panosta kaikkiin nuoriin — myös niihin, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea.
Nyt hallitus on unohtanut lähes kokonaan vaikeammassa elämäntilanteessa olevat nuoret. Järjestöjen palkkatukea on leikattu 70 prosenttia, minkä seurauksena uusia palkkatukipäätöksiä ei tänä vuonna tehdä. Tämä on käsittämätöntä, sillä järjestö- ja työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat lähes ainoita palveluja, jotka tavoittavat niitä nuoria, joille koulutus tai työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ole vielä mahdollista. Työpajajakson jälkeen tilanne on kuitenkin jo parempi.
Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on todettu vaikuttavaksi ja hyväksi palveluksi. 93 prosenttia työpajoilla olleista nuorista koki sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. 81 prosenttia nuorista koki myönteistä edistymistä etenkin arjen asioiden hallinnassa. 77 prosenttia sai vahvistusta opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. 70 prosenttia nuorista sijoittui työpajajakson jälkeen koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Työpajatoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2015 työpajatoiminnan kustannukset tulivat katetuksi jo silloin, kun vuosittaisesta 15 000 valmentautujasta 100 nuorta kouluttautui ja työllistyi.
Myös TEM:n omat selvitykset tukivat näitä linjauksia. Tästä syystä on jopa järjen vastaista leikata järjestöjen, työpajatoiminnan ja palkkatuen rahoitusta.
Anneli Kiljunen
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja (sd.)
Kuva Omnian nuorten työpajoilta, Espoosta.

Rakenteissa jyrisee, olethan mukana vaikuttamassa?

 

”On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta” , kirjoittaa TPY:n jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa. Blogitekstissä hän perustelee, miksi työpajatoimijoiden kannattaa pitää ääntä itsestään juuri nyt.

tyokalut

Sote- ja maakuntauudistus ovat sanoina tulleet kaikille tutuiksi, mutta mitä ne todella tarkoittavat? Suomessa on käynnissä valtaisa valmistelutyö, jossa myllätään uusiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rakennetaan uusi hallintorakenne 18 maakunnan varaan. Samassa rytäkässä maakuntien järjestämisvastuulle pitäisi vuoden 2019 alkuun mennessä siirtyä myös esimerkiksi uudet kasvupalvelut eli nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut. Joitakin uusia toimintamalleja aletaan jo testailla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa. Valinnanvapauttakin ollaan lisäämässä ainakin osassa palveluja.

Mitä uudistukset tarkoittavat työpajoille?

Mitä uudistukset sitten työpajojen kannalta tarkoittavat? Osa uskoo, että työpajojen ruohonjuuritason toiminta säilyy ennallaan tai tehostuu, toisten mielissä taas pelkoja ja mahdollisia uhkakuvia on ilmassa paljon. Mitä tapahtuu työpajoille, jos niiden hallinnoijana on kunta tai jos ne toimivat säätiönä tai yhdistysmuotoisesti? Pitääkö työpajoja yhtiöittää tai tuleeko kaikista yhdistystenkin tuottamista valmennuspalveluista elinkeinotoimintaa? Miten valmentautujat jatkossa ohjautuvat työpajalle ja mistä valmennuspalvelut rahoitetaan? Mitä tapahtuu kaikkein vaikeimmin työllistyville, joille tuotetuista palveluista ei ole mahdollista saada nopeita tuloksia ja voittoja? Kysymyksiä on paljon, mutta kenelläkään ei vielä ole antaa valmiita vastauksia.

Palvelustrategia määrittelee mihin maakunnan rahat menevät

On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta. Jokaisessa maakunnassa luodaan oma palvelustrategia, jossa määritellään muun muassa mihin rahat omassa maakunnassa käytetään. Samalla luodaan uusia linjauksia kuntien ja maakuntien vastuun- ja työnjaosta, ja nämä linjaukset tulevat koskettamaan myös työpajoja ja työpajojen tarjoamia valmennuspalveluja.

Vaikuttamista tehdään nyt!

Seuraamme Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä uudistusten etenemistä valtakunnallisella tasolla, ja kaipaamme teiltä tietoa uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Nyt on myös oikea aika vaikuttaa siihen, millaisia linjauksia maakuntien tasolla tehdään. Olkaa aktiivisia ja vaikuttakaa omalla alueellanne! Tehkää yhteistyötä oman alueellisen verkostonne kanssa, sillä useamman organisaation yhteisellä äänellä on enemmän voimaa. Tällä hetkellä on tärkeää muistuttaa alueellista uudistusta suunnittelevia henkilöitä työpajojen olemassaolosta ja niiden tekemästä vaikuttavasta työstä! Alueuudistus.fi-sivustolta löytyy uudistusten valmistelusta kussakin maakunnassa vastaavien tahojen yhteystiedot. Kertokaa heille työpajatoiminnasta, sen roolista palvelujärjestelmässä ja niistä valmennuspalveluista, joita te tuotatte. Kertokaa miten vaikuttavaa ja tuloksellista työpajatoiminta on. Kertokaa ongelmista, joita valmentautujienne palveluihin liittyy ja esittäkää niitä vaikeitakin kysymyksiä. Kysykää mihin suuntaan asioita teidän alueellanne kehitetään. Nyt kannattaa kysyä kysymyksiä, sillä niihin rakennetaan parhaillaan vastauksia.

 

Lisätietoa uudistuksista mm.

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/yhteystiedot

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvupalvelu-uudistuksen-valmistelu-etenee

Jobi, Laiffi ja Reilu kirkastivat työpajan toiminnan

kunnon-paja-1

Kunnon pajalla Kurikassa on välitön tunnelma. Vanhaan teollisuusrakennukseen, kaupungin keskustaan, remontoidussa tilassa on paikalla Kunnon pajan Jobi-ryhmäläisiä. Yksi maalaa sisustuskirjaimia, toinen tekee työohjeita tuleville pajalaisille ja kolmas valaa kynttilöitä. Porukasta huokuu hyvä ryhmähenki ja pienen työpajan tuttavallinen ilmapiiri.

Kunnon paja on Kurikassa ja Jalasjärvellä toimiva kunnallinen nuorten työpaja. Jalasjärvellä ja Kurikassa ollut toiminta yhdistettiin kuntaliitoksen mukana vuoden vaihteessa. Myös Jurvaan, joka on Kurikan kaupungin taajama, suunnitellaan mahdollista toimintaa.

Nuoria valmentautujia oli Kurikassa viime toimintavuonna (syksystä kevääseen) yhteensä 38 ja Jalasjärvellä 13. Pajatoiminta on käynnistynyt Kurikassa syksyllä 2013, Jalasjärvellä jo 2012. Tällä hetkellä Kurikassa alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä on hieman alle 150. 

Ensin tuotteet pakettiin, sitten palvelut

Kunnon pajalla on viime aikoina mietitty tuotteistamista. Työvalmentaja Rainer Keväänranta opiskelee työnohessa työvalmentajan erikoisammattitutkintoa ja valitsi keväällä suuntautumisekseen palvelujen kehittämisen.

-Ensin tuotteistimme työpajalta myytävät tuotteet ja sitten siirryimme palveluihin. Minulla itsellänikin oli kokemusta tuotteistamisesta vanhasta ammatistani, ohjelmistoalalta, kertoo työpajaohjaaja Antti Haataja.

Tuotteistamisen kautta syntyivät Jobi, Laiffi ja Reilu, kaikki kolmen kuukauden pituisia työpajajaksoja. Jobi on nimensä mukaisesti ryhmä, jossa tähtäimessä on työelämä. Nuoret käyvät työpajalla Kurikassa neljä päivää viikossa ja aloittavat ja lopettavat työpajajakson samaan aikaan. Reilua toteutetaan Jalasjärvellä ja se on Jobia joustavampi. Nuori voi olla pajalla tarpeen mukaan 1-3 päivää viikossa ja ryhmään pääsee joustavasti. Laiffi on yhtenä päivän viikossa kokoontuva ryhmä, jolla tavoitteena on ennen kaikkea arjen taitojen vahvistaminen. Käytännössä nuoret tulevat Kunnon pajalla työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.

-Jobi on mahdollistanut ryhmähengen toteutumisen aiempaa paremmin, kun ryhmä kulkee yhdessä koko matkan. Samalla saamme kokemuksia Jalasjärven Reilu-ryhmästä, jossa aloittaminen on täysin joustavaa. Kysyimme nuorilta mitä mieltä he ovat olleet muutoksesta ja 70% kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä.

kunnon-paja-2

Nuorelta nuorille toimii työpajalle ohjautumisessa

Kunnon paja on työpajatoimijana vielä nuori. Työpajaohjaaja Antti Haatajan mukaan se näkyy lähinnä tunnettuudessa. Paikallisten yritysten kanssa on vielä työnsarkaa.

-Itse olen kokenut hedelmälliseksi yhteistyön paikallislehtien kanssa. Pääosin meidän juttuvinkit ovat johtaneet myös juttuihin, joskus isompiin ja joskus pienempiin. Nuorilta nuorille tieto on kulkenut yllättävänkin hyvin.

Kurikan Kunnon pajan erityispiirre onkin, että valtaosa nuorista on ohjautunut pajalle itse, yleensä kaverin suosituksesta. Toiseksi eniten nuoria pajalle ovat ohjanneet etsivät. Jalasjärven Kunnon pajalle taas ohjaudutaan eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.

Kunnon paja on hiljattain lähestynyt kaupunginvaltuutettuja ja kutsunut heidät avoimien ovien päivään. Samalla valtuutetuille toimitettiin selonteko Kunnon pajan toiminnasta, tuloksista ja kustannusvaikutuksissa. Toiveissa on yhden lisäkäsiparin saaminen täysin määräaikaisista työntekijöistä koostuvaan henkilöstöön.

Kunnon pajalla vieraili TPY:n viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius. Kuvissa asennetaan pajan tekemiä opasviittoja ja ne otti työpajaohjaaja Antti Haataja, joka näkyy itse toisessa kuvassa etualalla.

Kuntouttava työtoiminta kasvaa, mutta miksi?

Tässä blogisarjassa katsotaan työpajatoiminnan tilastoja sillä silmällä. Ai millä silmällä? No sellaisella, joka näkee lukujen taaksekin ja kertoo, että missä nyt mennään ja miksi. Tuo tietosi vuoteen 2016, hyppää kelkkaan! Kirjoitussarjan takana TPY:n tilastoasiantuntija Ruth Bamming ja tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen.

Kerroimme edellisessä postauksessamme, että aikuisten valmentautujien määrä työpajoilla on kasvanut nopeasti. Kasvu liittyy osittain kuntouttavan työtoiminnan yleistymiseen. Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi, ja siihen ohjaudutaan aktivointisuunnitelman laatimisen kautta. Tässä kohderyhmässä aikuisia on ollut nuoria enemmän. Toisaalta kuntouttavan työtoiminnan osuus on kasvanut myös nuorten kohdalla.

kuvio-1

Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010, 2011, 2013, 2014 ja 2015* Lähde: OKM/TPY ry, Valtakunnallinen työpajakysely

*kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja

Kuntouttavassa työtoiminnassa työpajoilla olevien määrä on jo ohittanut työkokeilussa ja palkkatuella olevien määrät. Vuonna 2015 46 % työpajojen valmentautujista oli kuntouttavassa työtoiminnassa, 29 % työkokeilussa ja enää 10 % palkkatuella. Kuntouttava työtoiminta on tarkoituksenmukainen palvelu silloin, kun yksilö tarvitsee ennen kaikkea toimintakykynsä tukemista. Työkokeilua ja palkkatukea koskevien säädösten tiukentuminen ja työllisyysmäärärahojen pienentyminen on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaita ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikkei heillä ole kuntoutuksellisen palvelun tarvetta. Väärään palveluun joutuminen ei ole kenenkään etu. Valmentautujan osalta tilanne on turhauttava: pikemminkin lannistava kuin voimauttava. Kuntouttavasta työtoiminnasta ja työpajoilla siihen liittyvän valmennuksen sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista se ei myöskään anna oikeaa kuvaa.

TE-palveluiden toimipisteiden ja henkilöstön karsiminen sekä sähköisten palveluiden suosiminen on myös heikentänyt asiakkaiden mahdollisuuksia yksilölliseen ja kasvokkaiseen palveluun. Tämä on pitkittänyt työttömyyttä ja hidastanut työpajoille ohjautumista. Nyt työpajatoiminnan tarjoamaa valmennuksellista tukea tarvitseva ammattikoulutettu työtön nuori voi joutua odottamaan TE-toimiston 1. linjalla kohtuuttoman kauan ilman palvelua. Ainoa keino päästä työpajalle voi olla riittävän pitkän työttömyyden seurauksena ajautua ensin 2. tai 3. linjalle ja sieltä lopulta kuntouttavaan työtoimintaan työpajalle. Prosessi olisi nopeampi ja vaikuttavampi, jos nuori voitaisiin ohjata työpajalle jo aiemmin työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön.

Kuntouttavasta työtoiminnasta jatketaan koulutukseen ja työhön huomattavasti harvemmin kuin työkokeilu- ja palkkatukijakson jälkeen. Tämä liittyy sekä valmentautujien erilaisiin lähtötilanteisiin ja tarpeisiin että palveluiden erilaisiin tavoitteisiin. Kuntouttava työtoiminta toimii hyvin väliaskeleena seuraavaan palveluun, kuten työkokeiluun tai palkkatukeen, ennen avoimille markkinoille sijoittumista.

Kaikkien kannalta on tarkoituksenmukaista saada kullekin asiakkaalle hänen tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa oikeasti vastaava palvelu ja oikeaan aikaan. Se ei tällä hetkellä toteudu kuntouttavan työtoiminnan kohdalla.

Seuraavassa kahdessa blogitekstissä tullaan kuvaamaan tarkemmin työpajatoiminnan sisältöjä ja valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia. Ne ilmestyvät joulukuussa.

Lue Työpajatoiminta 2015 -raportti:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/08/tyopajatoiminta2015.html

Valmentautujia vuonna 2015 kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2007

Mitä sinun tulisi tietää työpajatoiminnasta juuri nyt? Osa 1

Tässä blogisarjassa katsotaan työpajatoiminnan tilastoja sillä silmällä. Ai millä silmällä? No sellaisella, joka näkee lukujen taaksekin ja kertoo, että missä nyt mennään ja miksi. Tuo tietosi vuoteen 2016, hyppää kelkkaan! Kirjoitussarjan takana TPY:n tilastoasiantuntija Ruth Bamming ja tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen.

mind-map

Työpajatoiminta tavoittaa aiempaa enemmän valmentautujia: valmentautujien kokonaismäärä on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2015. Voidaan katsoa, että työpajatoiminnalle on yhä vahvemmin tarvetta, ja se on myös löytänyt vakiintuneen paikan palvelujärjestelmässämme.

Työpajalla valmennuksen ja työn kautta tapahtuvan tekemällä oppimisen avulla parannetaan yksilön mahdollisuuksia päästä eteenpäin koulutukseen ja työelämään. Valmennuksella kehitetään työtaitoja ja työelämäosaamista sekä tuetaan kunkin omien tarpeiden mukaan kykyä toimia omassa elämässään ja hallita arkeaan.

TPY toteutti toimeksiantona opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2015 työpajatoimintaa koskevan kyselyn. Kyselyyn vastasi 200 työpajaorganisaatiota. Ensimmäisen kerran OKM:n kysely on toteutettu vuonna 2004, ja silloin siihen osallistui n. 170 työpajaa. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka ovat saaneet nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta. Kyselyn ulkopuolelle jää joitakin sellaisia työpajoja, jotka eivät ole tämän rahoituksen piirissä, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä.

Vanhimmat työpajaorganisaatiot on perustettu ennen vuotta 1990 (12 %). Reilu kolmannes nykyisistä työpajoista on käynnistänyt toimintansa 1990-luvulla (35 %) ja neljännes 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä (27 %). Viime vuosina on perustettu taas runsaasti uusia työpajoja: kolmannes työpajoista on aloittanut toimintansa viimeisen viiden vuoden aikana (30 %). Yhtäältä tämä kertoo siitä, että hankemuotoisina toimineita työpajoja on viime vuosina vakinaistettu. Voidaan myös katsoa, että kunnat kokevat työpajat yhä tärkeämmiksi työllisyydenhoidon kumppaneikseen, ja työpajat tavoittavat kohderyhmänsä.

Työpajatoiminnan järjestäjänä toimii yleisimmin kunnallinen organisaatio (68,5 %, 137 organisaatiota). Yhdistyksiä on 33 organisaatiota (16,5 %), säätiöitä 21 (10,5 %) ja yrityksiä 5 (2,5 %). Kooltaan säätiöiden työpajat ovat keskimääräistä suurempia ja kunnalliset työpajat puolestaan yleensä suhteellisen pieniä. Keskimäärin työpajoissa oli lähes 120 valmentautujaa vuoden 2015 aikana. Noin puolet työpajoista palvelee vuosittain alle sataa valmentautujaa, mutta yhdeksässä työpajassa valmentautujia oli yli 500.

Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2015

kuvio1

Lähde: OKM/TPY, Valtakunnallinen työpajakysely

Valmentautujien määrä työpajatoiminnassa on lisääntynyt, ja vauhdikkainta kasvu on ollut vuodesta 2007 vuoteen 2010. Viime vuonna valmentautujien kokonaismäärä hypähti uudestaan muutamalla tuhannella, ja valmentautujia oli tuolloin yhteensä 25 450, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 23 170. Myös alle 29‑vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden aikana hieman lisääntynyt: heitä oli vuonna 2015 yhteensä 14 730, eli 530 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014.

Erityisesti aikuisten valmentautujien määrä työpajoilla on noussut: vuonna 2015 heitä oli yhteensä 10 290, kun vuonna 2013 määrä oli vielä 8 180. Aikuisten valmentautujien määrän nousuun liittyviä tekijöitä käsitelläänkin sarjamme seuraavassa postauksessa. Työpajahenkilöstön määrä on kasvanut selkeästi vuodesta 2007, mutta pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla. Tämä kertoo osaltaan kuntien heikoista taloustilanteista: valmentajia ei ole ollut mahdollista palkata lisää suhteessa kasvaviin valmentautujien määriin. Myöskään palkkatuella ei ole pystytty työllistämään valmennushenkilöstöä aiemmassa määrin. Toisaalta on toki hyvä, että työpajoilla on vakinaista henkilöstöä enemmän kuin ennen. Toiminta tarvitsee kuitenkin riittävät resurssit ollakseen vaikuttavaa ja tuloksellista.

Työpajojen työntekijät ja valmentautujat vuosina 2007–2015

Kuvio2.png

Lähde: OKM/TPY ry, Valtakunnallinen työpajakysely

Sarjan seuraavassa osassa käsitellään kuntouttavan työtoiminnan nopeaa kasvua työpajatoiminnassa. Se ilmestyy viikon päästä maanantaina 21.11.

Lue Työpajatoiminta 2015 -raportti:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/08/tyopajatoiminta2015.html