Rakenteissa jyrisee, olethan mukana vaikuttamassa?

 

”On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta” , kirjoittaa TPY:n jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa. Blogitekstissä hän perustelee, miksi työpajatoimijoiden kannattaa pitää ääntä itsestään juuri nyt.

tyokalut

Sote- ja maakuntauudistus ovat sanoina tulleet kaikille tutuiksi, mutta mitä ne todella tarkoittavat? Suomessa on käynnissä valtaisa valmistelutyö, jossa myllätään uusiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rakennetaan uusi hallintorakenne 18 maakunnan varaan. Samassa rytäkässä maakuntien järjestämisvastuulle pitäisi vuoden 2019 alkuun mennessä siirtyä myös esimerkiksi uudet kasvupalvelut eli nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut. Joitakin uusia toimintamalleja aletaan jo testailla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa. Valinnanvapauttakin ollaan lisäämässä ainakin osassa palveluja.

Mitä uudistukset tarkoittavat työpajoille?

Mitä uudistukset sitten työpajojen kannalta tarkoittavat? Osa uskoo, että työpajojen ruohonjuuritason toiminta säilyy ennallaan tai tehostuu, toisten mielissä taas pelkoja ja mahdollisia uhkakuvia on ilmassa paljon. Mitä tapahtuu työpajoille, jos niiden hallinnoijana on kunta tai jos ne toimivat säätiönä tai yhdistysmuotoisesti? Pitääkö työpajoja yhtiöittää tai tuleeko kaikista yhdistystenkin tuottamista valmennuspalveluista elinkeinotoimintaa? Miten valmentautujat jatkossa ohjautuvat työpajalle ja mistä valmennuspalvelut rahoitetaan? Mitä tapahtuu kaikkein vaikeimmin työllistyville, joille tuotetuista palveluista ei ole mahdollista saada nopeita tuloksia ja voittoja? Kysymyksiä on paljon, mutta kenelläkään ei vielä ole antaa valmiita vastauksia.

Palvelustrategia määrittelee mihin maakunnan rahat menevät

On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta. Jokaisessa maakunnassa luodaan oma palvelustrategia, jossa määritellään muun muassa mihin rahat omassa maakunnassa käytetään. Samalla luodaan uusia linjauksia kuntien ja maakuntien vastuun- ja työnjaosta, ja nämä linjaukset tulevat koskettamaan myös työpajoja ja työpajojen tarjoamia valmennuspalveluja.

Vaikuttamista tehdään nyt!

Seuraamme Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä uudistusten etenemistä valtakunnallisella tasolla, ja kaipaamme teiltä tietoa uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Nyt on myös oikea aika vaikuttaa siihen, millaisia linjauksia maakuntien tasolla tehdään. Olkaa aktiivisia ja vaikuttakaa omalla alueellanne! Tehkää yhteistyötä oman alueellisen verkostonne kanssa, sillä useamman organisaation yhteisellä äänellä on enemmän voimaa. Tällä hetkellä on tärkeää muistuttaa alueellista uudistusta suunnittelevia henkilöitä työpajojen olemassaolosta ja niiden tekemästä vaikuttavasta työstä! Alueuudistus.fi-sivustolta löytyy uudistusten valmistelusta kussakin maakunnassa vastaavien tahojen yhteystiedot. Kertokaa heille työpajatoiminnasta, sen roolista palvelujärjestelmässä ja niistä valmennuspalveluista, joita te tuotatte. Kertokaa miten vaikuttavaa ja tuloksellista työpajatoiminta on. Kertokaa ongelmista, joita valmentautujienne palveluihin liittyy ja esittäkää niitä vaikeitakin kysymyksiä. Kysykää mihin suuntaan asioita teidän alueellanne kehitetään. Nyt kannattaa kysyä kysymyksiä, sillä niihin rakennetaan parhaillaan vastauksia.

 

Lisätietoa uudistuksista mm.

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/yhteystiedot

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvupalvelu-uudistuksen-valmistelu-etenee

Jobi, Laiffi ja Reilu kirkastivat työpajan toiminnan

kunnon-paja-1

Kunnon pajalla Kurikassa on välitön tunnelma. Vanhaan teollisuusrakennukseen, kaupungin keskustaan, remontoidussa tilassa on paikalla Kunnon pajan Jobi-ryhmäläisiä. Yksi maalaa sisustuskirjaimia, toinen tekee työohjeita tuleville pajalaisille ja kolmas valaa kynttilöitä. Porukasta huokuu hyvä ryhmähenki ja pienen työpajan tuttavallinen ilmapiiri.

Kunnon paja on Kurikassa ja Jalasjärvellä toimiva kunnallinen nuorten työpaja. Jalasjärvellä ja Kurikassa ollut toiminta yhdistettiin kuntaliitoksen mukana vuoden vaihteessa. Myös Jurvaan, joka on Kurikan kaupungin taajama, suunnitellaan mahdollista toimintaa.

Nuoria valmentautujia oli Kurikassa viime toimintavuonna (syksystä kevääseen) yhteensä 38 ja Jalasjärvellä 13. Pajatoiminta on käynnistynyt Kurikassa syksyllä 2013, Jalasjärvellä jo 2012. Tällä hetkellä Kurikassa alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä on hieman alle 150. 

Ensin tuotteet pakettiin, sitten palvelut

Kunnon pajalla on viime aikoina mietitty tuotteistamista. Työvalmentaja Rainer Keväänranta opiskelee työnohessa työvalmentajan erikoisammattitutkintoa ja valitsi keväällä suuntautumisekseen palvelujen kehittämisen.

-Ensin tuotteistimme työpajalta myytävät tuotteet ja sitten siirryimme palveluihin. Minulla itsellänikin oli kokemusta tuotteistamisesta vanhasta ammatistani, ohjelmistoalalta, kertoo työpajaohjaaja Antti Haataja.

Tuotteistamisen kautta syntyivät Jobi, Laiffi ja Reilu, kaikki kolmen kuukauden pituisia työpajajaksoja. Jobi on nimensä mukaisesti ryhmä, jossa tähtäimessä on työelämä. Nuoret käyvät työpajalla Kurikassa neljä päivää viikossa ja aloittavat ja lopettavat työpajajakson samaan aikaan. Reilua toteutetaan Jalasjärvellä ja se on Jobia joustavampi. Nuori voi olla pajalla tarpeen mukaan 1-3 päivää viikossa ja ryhmään pääsee joustavasti. Laiffi on yhtenä päivän viikossa kokoontuva ryhmä, jolla tavoitteena on ennen kaikkea arjen taitojen vahvistaminen. Käytännössä nuoret tulevat Kunnon pajalla työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.

-Jobi on mahdollistanut ryhmähengen toteutumisen aiempaa paremmin, kun ryhmä kulkee yhdessä koko matkan. Samalla saamme kokemuksia Jalasjärven Reilu-ryhmästä, jossa aloittaminen on täysin joustavaa. Kysyimme nuorilta mitä mieltä he ovat olleet muutoksesta ja 70% kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä.

kunnon-paja-2

Nuorelta nuorille toimii työpajalle ohjautumisessa

Kunnon paja on työpajatoimijana vielä nuori. Työpajaohjaaja Antti Haatajan mukaan se näkyy lähinnä tunnettuudessa. Paikallisten yritysten kanssa on vielä työnsarkaa.

-Itse olen kokenut hedelmälliseksi yhteistyön paikallislehtien kanssa. Pääosin meidän juttuvinkit ovat johtaneet myös juttuihin, joskus isompiin ja joskus pienempiin. Nuorilta nuorille tieto on kulkenut yllättävänkin hyvin.

Kurikan Kunnon pajan erityispiirre onkin, että valtaosa nuorista on ohjautunut pajalle itse, yleensä kaverin suosituksesta. Toiseksi eniten nuoria pajalle ovat ohjanneet etsivät. Jalasjärven Kunnon pajalle taas ohjaudutaan eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.

Kunnon paja on hiljattain lähestynyt kaupunginvaltuutettuja ja kutsunut heidät avoimien ovien päivään. Samalla valtuutetuille toimitettiin selonteko Kunnon pajan toiminnasta, tuloksista ja kustannusvaikutuksissa. Toiveissa on yhden lisäkäsiparin saaminen täysin määräaikaisista työntekijöistä koostuvaan henkilöstöön.

Kunnon pajalla vieraili TPY:n viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius. Kuvissa asennetaan pajan tekemiä opasviittoja ja ne otti työpajaohjaaja Antti Haataja, joka näkyy itse toisessa kuvassa etualalla.

Kuntouttava työtoiminta kasvaa, mutta miksi?

Tässä blogisarjassa katsotaan työpajatoiminnan tilastoja sillä silmällä. Ai millä silmällä? No sellaisella, joka näkee lukujen taaksekin ja kertoo, että missä nyt mennään ja miksi. Tuo tietosi vuoteen 2016, hyppää kelkkaan! Kirjoitussarjan takana TPY:n tilastoasiantuntija Ruth Bamming ja tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen.

Kerroimme edellisessä postauksessamme, että aikuisten valmentautujien määrä työpajoilla on kasvanut nopeasti. Kasvu liittyy osittain kuntouttavan työtoiminnan yleistymiseen. Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi, ja siihen ohjaudutaan aktivointisuunnitelman laatimisen kautta. Tässä kohderyhmässä aikuisia on ollut nuoria enemmän. Toisaalta kuntouttavan työtoiminnan osuus on kasvanut myös nuorten kohdalla.

kuvio-1

Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010, 2011, 2013, 2014 ja 2015* Lähde: OKM/TPY ry, Valtakunnallinen työpajakysely

*kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja

Kuntouttavassa työtoiminnassa työpajoilla olevien määrä on jo ohittanut työkokeilussa ja palkkatuella olevien määrät. Vuonna 2015 46 % työpajojen valmentautujista oli kuntouttavassa työtoiminnassa, 29 % työkokeilussa ja enää 10 % palkkatuella. Kuntouttava työtoiminta on tarkoituksenmukainen palvelu silloin, kun yksilö tarvitsee ennen kaikkea toimintakykynsä tukemista. Työkokeilua ja palkkatukea koskevien säädösten tiukentuminen ja työllisyysmäärärahojen pienentyminen on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaita ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikkei heillä ole kuntoutuksellisen palvelun tarvetta. Väärään palveluun joutuminen ei ole kenenkään etu. Valmentautujan osalta tilanne on turhauttava: pikemminkin lannistava kuin voimauttava. Kuntouttavasta työtoiminnasta ja työpajoilla siihen liittyvän valmennuksen sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista se ei myöskään anna oikeaa kuvaa.

TE-palveluiden toimipisteiden ja henkilöstön karsiminen sekä sähköisten palveluiden suosiminen on myös heikentänyt asiakkaiden mahdollisuuksia yksilölliseen ja kasvokkaiseen palveluun. Tämä on pitkittänyt työttömyyttä ja hidastanut työpajoille ohjautumista. Nyt työpajatoiminnan tarjoamaa valmennuksellista tukea tarvitseva ammattikoulutettu työtön nuori voi joutua odottamaan TE-toimiston 1. linjalla kohtuuttoman kauan ilman palvelua. Ainoa keino päästä työpajalle voi olla riittävän pitkän työttömyyden seurauksena ajautua ensin 2. tai 3. linjalle ja sieltä lopulta kuntouttavaan työtoimintaan työpajalle. Prosessi olisi nopeampi ja vaikuttavampi, jos nuori voitaisiin ohjata työpajalle jo aiemmin työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön.

Kuntouttavasta työtoiminnasta jatketaan koulutukseen ja työhön huomattavasti harvemmin kuin työkokeilu- ja palkkatukijakson jälkeen. Tämä liittyy sekä valmentautujien erilaisiin lähtötilanteisiin ja tarpeisiin että palveluiden erilaisiin tavoitteisiin. Kuntouttava työtoiminta toimii hyvin väliaskeleena seuraavaan palveluun, kuten työkokeiluun tai palkkatukeen, ennen avoimille markkinoille sijoittumista.

Kaikkien kannalta on tarkoituksenmukaista saada kullekin asiakkaalle hänen tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa oikeasti vastaava palvelu ja oikeaan aikaan. Se ei tällä hetkellä toteudu kuntouttavan työtoiminnan kohdalla.

Seuraavassa kahdessa blogitekstissä tullaan kuvaamaan tarkemmin työpajatoiminnan sisältöjä ja valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia. Ne ilmestyvät joulukuussa.

Lue Työpajatoiminta 2015 -raportti:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/08/tyopajatoiminta2015.html

Valmentautujia vuonna 2015 kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2007

Mitä sinun tulisi tietää työpajatoiminnasta juuri nyt? Osa 1

Tässä blogisarjassa katsotaan työpajatoiminnan tilastoja sillä silmällä. Ai millä silmällä? No sellaisella, joka näkee lukujen taaksekin ja kertoo, että missä nyt mennään ja miksi. Tuo tietosi vuoteen 2016, hyppää kelkkaan! Kirjoitussarjan takana TPY:n tilastoasiantuntija Ruth Bamming ja tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen.

mind-map

Työpajatoiminta tavoittaa aiempaa enemmän valmentautujia: valmentautujien kokonaismäärä on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen 2015. Voidaan katsoa, että työpajatoiminnalle on yhä vahvemmin tarvetta, ja se on myös löytänyt vakiintuneen paikan palvelujärjestelmässämme.

Työpajalla valmennuksen ja työn kautta tapahtuvan tekemällä oppimisen avulla parannetaan yksilön mahdollisuuksia päästä eteenpäin koulutukseen ja työelämään. Valmennuksella kehitetään työtaitoja ja työelämäosaamista sekä tuetaan kunkin omien tarpeiden mukaan kykyä toimia omassa elämässään ja hallita arkeaan.

TPY toteutti toimeksiantona opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2015 työpajatoimintaa koskevan kyselyn. Kyselyyn vastasi 200 työpajaorganisaatiota. Ensimmäisen kerran OKM:n kysely on toteutettu vuonna 2004, ja silloin siihen osallistui n. 170 työpajaa. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka ovat saaneet nuorten työpajatoiminnan valtionavustusta. Kyselyn ulkopuolelle jää joitakin sellaisia työpajoja, jotka eivät ole tämän rahoituksen piirissä, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä.

Vanhimmat työpajaorganisaatiot on perustettu ennen vuotta 1990 (12 %). Reilu kolmannes nykyisistä työpajoista on käynnistänyt toimintansa 1990-luvulla (35 %) ja neljännes 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä (27 %). Viime vuosina on perustettu taas runsaasti uusia työpajoja: kolmannes työpajoista on aloittanut toimintansa viimeisen viiden vuoden aikana (30 %). Yhtäältä tämä kertoo siitä, että hankemuotoisina toimineita työpajoja on viime vuosina vakinaistettu. Voidaan myös katsoa, että kunnat kokevat työpajat yhä tärkeämmiksi työllisyydenhoidon kumppaneikseen, ja työpajat tavoittavat kohderyhmänsä.

Työpajatoiminnan järjestäjänä toimii yleisimmin kunnallinen organisaatio (68,5 %, 137 organisaatiota). Yhdistyksiä on 33 organisaatiota (16,5 %), säätiöitä 21 (10,5 %) ja yrityksiä 5 (2,5 %). Kooltaan säätiöiden työpajat ovat keskimääräistä suurempia ja kunnalliset työpajat puolestaan yleensä suhteellisen pieniä. Keskimäärin työpajoissa oli lähes 120 valmentautujaa vuoden 2015 aikana. Noin puolet työpajoista palvelee vuosittain alle sataa valmentautujaa, mutta yhdeksässä työpajassa valmentautujia oli yli 500.

Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2015

kuvio1

Lähde: OKM/TPY, Valtakunnallinen työpajakysely

Valmentautujien määrä työpajatoiminnassa on lisääntynyt, ja vauhdikkainta kasvu on ollut vuodesta 2007 vuoteen 2010. Viime vuonna valmentautujien kokonaismäärä hypähti uudestaan muutamalla tuhannella, ja valmentautujia oli tuolloin yhteensä 25 450, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 23 170. Myös alle 29‑vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden aikana hieman lisääntynyt: heitä oli vuonna 2015 yhteensä 14 730, eli 530 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014.

Erityisesti aikuisten valmentautujien määrä työpajoilla on noussut: vuonna 2015 heitä oli yhteensä 10 290, kun vuonna 2013 määrä oli vielä 8 180. Aikuisten valmentautujien määrän nousuun liittyviä tekijöitä käsitelläänkin sarjamme seuraavassa postauksessa. Työpajahenkilöstön määrä on kasvanut selkeästi vuodesta 2007, mutta pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla. Tämä kertoo osaltaan kuntien heikoista taloustilanteista: valmentajia ei ole ollut mahdollista palkata lisää suhteessa kasvaviin valmentautujien määriin. Myöskään palkkatuella ei ole pystytty työllistämään valmennushenkilöstöä aiemmassa määrin. Toisaalta on toki hyvä, että työpajoilla on vakinaista henkilöstöä enemmän kuin ennen. Toiminta tarvitsee kuitenkin riittävät resurssit ollakseen vaikuttavaa ja tuloksellista.

Työpajojen työntekijät ja valmentautujat vuosina 2007–2015

Kuvio2.png

Lähde: OKM/TPY ry, Valtakunnallinen työpajakysely

Sarjan seuraavassa osassa käsitellään kuntouttavan työtoiminnan nopeaa kasvua työpajatoiminnassa. Se ilmestyy viikon päästä maanantaina 21.11.

Lue Työpajatoiminta 2015 -raportti:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/08/tyopajatoiminta2015.html

Hyvinkäällä työpaja onkin ravintola keskellä kauppakeskusta

wtwilla-yleiskuva

”Työkokeilijoilta, opiskelijoilta sekä ravintolan asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista ja rohkaisevaa. Maksavissa asiakkaissa on ollut niin kaupunkilaisia kuin eri alojen vaikuttajia. Ainakin toistaiseksi ravintolan olemassaolo perustuu toissijaisesti taloudelliseen kannattavuuteen – mutta muut tulokset luovat uskoa ensivuoden suunnitelmiin”, kirjoittaa työelämäpalveluiden päällikkö Heikki Kallunki HRAKS Hyvinkään -Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöstä.

On marraskuu vuonna 2015. Syksyisen aamun tehdessä aamutoimiaan kuljen Hyvinkään rautatieasemalta kohti määränpäätäni, kauppakeskus Willaa. Jälleen on yhden vuoden päättyminen kohtapuolin käsillä. Paljon on HRAKS:n väellä tehty asioita. Tänäkin vuonna ylitetään asetetut tavoitteet ja monella rintamalla…mutta ei kaikilla. Jotain on jäänyt hampaankoloon; liian moni asiakkaistamme on edelleen vailla mahdollisuutta päästä kokeilemaan ja ennen kaikkea näyttämään osaamistaan. Mutta ehkä tämä uusi Work&Train -toimintamalli raivaa osaltaan asiakkaillemme uusia väyliä kohti omia haaveita, tavoitteita ja unelmia.

Nimenmukaisesti ravintola-kahvila Work & Train Willassa HRAKSin työkokeilijoilla ja Hyrian opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella ja tehdä työtä oikean yrityksen tehtävissä. W&T poikkeaa tyypillisestä yrityksestä mm. siinä, että alueen yrittäjät voivat palkata itseään miellyttävät tekijät omiin tarpeisiinsa suoraan ravintolasta – osa-aikaisesti, kokonaan, palkaten tai vuokraten. Elämme yhteiskunnassa, jossa työhön pääsemiseksi vaaditaan papereita, jotka usein puuttuvat hakijoilta. W&T-konseptissa työkokeilijalla tai opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa- tai kokotutkintoja ravintolassa ja päästä näin unelmissaan eteenpäin.

wtwilla-ruoka

Willan liikkeiden mainosvalot kajastavat kelmeästi torialueen ylitse. Monessa kaupassa työntekijät ovat jo työn touhussa. En malta olla tähyilemättä kauppakeskusrakennuksia yhdistävälle käytävälle, jossa meidän tekijämme valmistautuvat avaamaan ravintolan ovet ensimmäistä kertaa. Tämä on hyvin erilainen maailma kuin mihin yleensä olen tottunut työpajaympäristöissä; yleensä ei olla niin keskeisellä paikalla kaupunkia, ei etenkään keskellä kauppakeskusta. Missä ovat ne turvalliset seinät, joiden sisälle valmennus ja koulutus on totuttu kätkemään? Toimintaa on helpompi järjestää kun ei ole ulkopuolisia heti nurkilla haastamassa ja syrjemmässä ovat pienemmät tilakustannukset. Näiden pohjalta me usein ratkaisut tehdään tai joudutaan tekemään. Mutta kauppakeskusriski on nyt otettu. Omaa sisäistä arviointiani en kuitenkaan pysty vaientamaan; ”olikohan tässä mitään järkeä perustaa ihan oikea kunnon ravintola kaupungin ykköspaikalle?”

Mitä sitten opimme?

Taas on syksyn usvat päällä, kun astun kauppakeskuksen käytävältä W&T -Willan sisälle lounaalle. Nyt on lokakuu 2016. Ravintolassa on vielä muutama paikka vapaana, tunnelma on leppoisa ja rauhallinen. Tilaan päivän keiton ja istun vapaana olevaan kahdenhengen pöytään. Niin…tämä paikka on ollut kohta vuoden avoinna. Mitä ravintola on tuottanut kenellekin?

Työkokeilijoilta, opiskelijoilta sekä ravintolan asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista ja rohkaisevaa. Maksavissa asiakkaissa on ollut niin kaupunkilaisia kuin eri alojen vaikuttajia. Ainakin toistaiseksi ravintolan olemassaolo perustuu toissijaisesti taloudelliseen kannattavuuteen – mutta muut tulokset luovat uskoa ensivuoden suunnitelmiin. Kaikkia tavoitteita emme vielä ole saavuttaneet. Osa- ja kokotutkintoja syntyy ja ravintolasta työllistytään hyvin eteenpäin, mutta ajatus siitä, että kauppakeskuksen muut ravintolat saisivat hetkelliseen tarpeeseen työvoimaa, ei vielä toimi hyvin. W&T –Willa on kuitenkin saanut alueella ja myös sen ulkopuolella paljon huomiota ja näkyvyyttä. Ehkä ensivuonna yksi uusista harjoittelutehtävistä voisi olla ravintolapäällikön toimenkuva – tarjoaisimme siis lisää haasteita ja mahdollisuuksia sekä nuorille että kauppakeskuksen työnantajille.

wtwilla-interior

Vuoden alusta W&T –Willa on tarjonnut 31 työkokeilijalle ja 25 opiskelijalle valmennus- ja oppimisympäristön. Työkokeilijoista suurin osa on lähtenyt eteenpäin noin 2-3 kuukauden jälkeen. Heistä 52% on mennyt töihin tai koulutukseen, 32% johonkin muuhun toimenpiteeseen kuten työkokeilujaksolle HRAKS:n toiseen valmennusympäristöön tai yritykseen, etsivään nuorisotyöhön jne..

Työkokeilijoiden polut ja tarinat antavat todelliset kasvot ja painoarvot saavutetuille luvuille. Yhdellä suuntana ovat liiketalouden opinnot Metropoliassa ja sen myötä tavoitteena työt ulkomailla, toisella taas takana pidempi matka tähän pisteeseen – kokemuksen saaminen ja mahdollisesti osatutkinto on se mitä hän juuri nyt tarvitsee.

Havahdun mietteistäni ja maksan lounaani. Matkaa jatkaessani ajatukset siintää jo kohti tulevaa. Puhelimen piippausääni ilmoittaa saapuneesta sähköpostista. Luen Sitrasta lähetetyn postin otsikkoa hieman myhäillen; ”Onko Suomen suurin haaste se, että osaamista ei tunnisteta?”

Sovari tekee työpajan tuloksista näkyviä

Ääneskosken työpajalla Sovarista on tullut pidetty työkalu. Se tuottaa tietoa valmentautujien omasta kehityksestä ja työpajan toiminnasta. Haluatko mukaan? Lue tästä miten ja miksi!

blogi-sovari-2

-Meillä on ollut käytössä paperisia kyselylomakkeita asiakkaille työpajajakson aikana ja jakson päättyessä. Niiden haasteena on, että saaduista tuloksista tehtiin harvoin varsinaisia koonteja, vaikka niitä käytiinkin läpi. Sovarista koonti tulee automaattisesti ja vertailua voi tehdä valtakunnallisella tasolla, kertoo Äänekosken työpajan vastaava ohjaaja Maria Riihijärvi.

-Sovari kyselyssä asiakkaan ei myöskään tarvitse ajatella, että hänet vastaajana tunnistetaan esimerkiksi käsialasta. Kun vastausten anonyymiys toimii, saadaan rehellisempää palautetta työpajatoiminnasta, hän jatkaa.

Äänekosken kaupungin työpaja on ollut mukana helmikuussa alkaneessa ja elokuussa päättyneessä Sovarin ensimmäisessä tiedonkeruujaksossa.

Sovari mittaa omaa kehitystä ja työpajan toimintaa

Sovari on TPY:n opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kehittämä sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön.  Käytännössä valmentautujat itse täyttävät verkossa kyselyn, jossa he arvioivat omaa kehitystään ja työpajan toimintaa. Omaa kehitystä koskevat kysymykset koskevat sosiaaliseen vahvistumisen osa-alueita: itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, arjen asioiden hallintaa, opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä elämänhallintaa ja tavoitteellisuutta.

-Sovarilla saadaan hyvin esille, miten laaja-alainen vaikutus työpajajaksolla on useimpien valmentautujien elämäntilanteessa. Työpajatoiminta näyttää vahvistavan itsetuntemusta, taitoja tulla toimeen toisten ihmisten kanssa sekä elämänhallinnan tunnetta. Muutokset näkyvät monen kohdalla arjen asioiden hallinnassa, kuten päivärytmissä, sekä työtehtävissä jaksamisena ja opiskelusuunnitelmien jäsentymisenä. Tämä on tärkeää ennen kuin työmarkkinoille tai koulutukseen kiinnittyminen on mahdollista, kertoo Sovaria TPY:ssä kehittänyt Riitta Kinnunen.

-Sovari tuottaa myös tietoa siitä, mitkä asiat työpajatoiminnassa toimivat valmentautujien mielestä hyvin tai heikommin. Valtakunnalliset tulokset antavat työpajoille peilauspintaa: missä me olemme erityisen hyviä ja mihin asioihin voisimme kiinnittää enemmän huomiota, hän jatkaa.

Nyt Sovarista on saatavilla myös työkirja, jota on jo postitettu kaikille jäsenpajoille yksi kappale. Työkirjaa voi myös tilata TPY:n nettisivuilta postimaksun ja 5 euron käsittelymaksun hinnalla. Se on helppokäyttöinen opas Sovarin käyttöön ja sen perusteisiin.

Äänekoskella Sovari motivoi valmentajia

-Me kävimme saamamme Sovari-tulokset läpi henkilökunnan kanssa ja se oli hyvä tapaaminen. Hyvät tulokset selkeästi motivoivat ohjaajia, ja kävimme keskustelua valmennuksen kehittämisen kohteista. Asiakkaan kokema sosiaalinen vahvistuminen on niitä tuloksia, joita ns. perinteisillä tilastoilla ei saada välttämättä näkyviksi. Sen lisäksi tulokset antavat tietoa toiminnasta ja toiminnan tuloksista myös rahoittajille, Maria Riihijärvi toteaa.

Riitta Kinnunen kannustaakin käyttämään Sovarista saatuja tunnuslukuja vaikuttamistyössä.

-Sovari-kyselyssä monet valmentautujat ovat avautuneet myös omin sanoin kertomaan, mikä merkitys työpajajaksolla on heille ollut. Tämä tieto numeroiden rinnalla kertoo koskettavasti työpajatoiminnasta ja sen merkityksestä.

Äänekoskella Sovariin vastasi 21 valmentautujaa ja Sovarista otti vastuun pajan yksilövalmentaja Ilona Kurkimäki-Mykkänen.

-Osalle valmentautujista 20-30 minuutin kyselyn täyttäminen voi olla haaste esimerkiksi siksi, että pitäisi istua paikoillaan ja keskittyä kysymyksiin. Yksilövalmentaja Kurkimäki-Mykkänen motivoi valmentautujia kertomalla Sovarista mahdollisuutena vaikuttaa ja kehittää toimintaa. Myös pienellä karamellitarjonnalla on voinut olla oma vaikutuksensa, Riihijärvi kertoo.

Haluatko käyttää Sovaria omalla työpajalla? Ilmoittaudu Sovarin käyttäjäksi täällä. Alkuun pääset Sovarin työkirjan avulla ja sen voit tilata täältä.

Ihanko Pihalla? @urban street – luvassa katutaidefestarit Kuopiossa

dav

Ihanko Pihalla? -tapahtuma on siitä poikkeuksellinen TPY:n tapahtuma, että osallistujina eivät ole työpaja-ammattilaiset, vaan työpajojen nuoret ja muut valmentautujat. Kun vielä teemana on taide ja kulttuuri, antaa se huikeat mahdollisuudet tapahtuman sisällön suunnittelulle ja toteuttamiselle!

Tapahtuma onkin joka vuosi hiukan eri näköinen, riippuen kulloisenkin vuoden teemoista ja järjestävästä organisaatiosta. Tänä vuonna oltiin Jupiter-säätiön tiloissa Vaasassa rokkaavan lokin kanssa kierrätykseen keskittyen, viime vuonna vietettiin aurinkoinen päivä Tampereella Monitoimitalo 13:ssa Legioonateatterin johdatellessa teatterin ja taiteen maailmaan.

Vuonna 2017 ollaan Kuopiossa ja yhteistyökumppanina toimii Tukeva-työvalmennussäätiö. Tapahtuma järjestetään 18.5.2017, päivämäärä kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin.  Tukevan tiloissa on odotettavissa kunnon katubileet, sillä ensi vuoden tapahtumassa ollaan @urban street! Ohjelmasisältöjen toivotaan liittyvän katutaiteeseen ja -kulttuuriin.

dav

Katutaide on laaja käsite, joka pitää sisällään monenlaisia visuaalisia teoksia, joita nähdään perinteisesti julkisessa kaupunkitilassa. Ihanko Pihalla? -tapahtumassa katutaideteos voi olla esimerkiksi maalaus, musiikkia, tanssia tai sanataidetta, vaihtoehtoja on monia. Emme halua kuitenkaan liikaa kahlita ohjelmaehdotuksia tähän teemaan, vaan ehdotettava ohjelma voi olla jotain muutakin ja voimme yhdessä katsoa, kuinka se sopii päivän muuhun ohjelmaan.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmia pohdittaessa pajoilla voitaisiinkin jo miettiä osallistumista myös Ihanko Pihalla? -tapahtumaan. Olisiko ensi kevään muihin toimintoihin kätevästi yhdistettävissä esitys, performanssi tai installaatio, jonka voisi tuoda näytille tapahtumaan? Ideointia kannattaa tehdä myös nuorten kanssa ja lähteä yhdessä kehittämään kulttuuripäivän sisältöjä.

Tapahtuman järjestelyissä tehdään yhteistyötä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa ja he tuovat oman panoksensa ohjelman tuotantoon. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen kokonaisuus syntyy työpajanuorten ja taiteen ammattilaisten ideoista yhdistettynä katutaiteeseen!

Ohjelman suunnittelu on hyvä aloittaa jo nyt ja ohjelmaehdotukset voi laittaa tulemaan hakulomakkeen kautta täältä. Ohjelmaehdotusten viimeinen toimituspäivä on 28.2.2017.

katutaidetta

Katutaide täh?

Katutaide ei ole vielä Suomessa kovin vanha ilmiö. Graffitikulttuuri rantautui Suomeen 1970- ja 1980-luvulla amerikkalaisen hip hop -kulttuurin mukana ja vasta 2000-luvulle tultaessa suomalaisissa kaupungeissa on alkanut enemmän näkyä esimerkiksi sapluunoita ja eri tyyppisiä maalauksia sekä tarroja. Aivan viime kuukausien aikana uutta katutaidetta on näkynyt monessa helsinkiläisessä kaupunginosassa, kun asuintalojen kylkeen on ilmestynyt kookkaita muraaleja.

Julkisissa tiloissa olevaa taidetta arvostetaan erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Oulussa. Suomen Taiteilijaseuran vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan 79 prosenttia vastanneista uskoo, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Lähde: Suomen Taiteilijaseuran TNS Gallupilla teettämä kysely, 2016.

Kirjoittaja Niina Ilola on TPY:n tapahtumatuottaja, joka TPY:ssä vastaa Ihanko pihalla? -tapahtumasta.