Miksi työpajoilla ei ole ainoastaan työtä, vaan myös toimintaa? Mitä on sosiaalinen vahvistuminen työpajatoiminnassa?

”Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta”, kirjoittaa TPY:n kouluttaja Susanna Palo.

Kuvat ja logot - Omnia Jani Laukkanen maria.gnosspelius 4.1.2017 Käsi piirtää taustalla tunnista

Kuva: Espoon Omnian työpajat / Jani Laukkanen

Työpajatoiminta rakentuu starttivalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai työhönvalmennuksen ryhmistä. Tämä moninaisuus takaa sen, että erilaisista elämäntilanteista tulevat, erilaiset taidot omaavat nuoret löytävät itselle sopivan valmennuspalvelun, josta ponnistaa kohti omannäköistä koulutus- ja työelämäpolkua.

Starttivalmennusryhmässä eli matalimman kynnyksen toiminnassa pyritään vahvistamaan nuorten sosiaalisia taitoja eli vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Tämä tapahtuu pienessä ryhmässä keskustelujen sekä luovien ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Olennaista starttivalmennuksessa on nuoren identiteetin, itsetunnon ja oman ymmärryksen vahvistaminen. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori saa starttiryhmästä paikan, jossa hän voi ns. kirjoittaa oman elämäntarinansa eheäksi. Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Tässä voivat starttiryhmien luovat menetelmät, keskustelut ryhmässä sekä henkilökohtaiset keskustelut yksilövalmentajien kanssa auttaa. Näin nuoren on mahdollista luoda tulevaisuuden unelmia, joiden toteutumiseen saadaan voimaa sekä menneestä että nykyhetkestä. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta.

Starttivalmennuksessa ei varsinaisesti ole työtoimintaa, paitsi silloin jos valmennus toteutuu samassa organisaatiossa olevan työpajan työvalmennuksen kautta. Joskus työtoiminta vahvistaa starttiryhmää ja auttaa jatkossa nuoria siirtymään työpajan starttivalmennuksesta työvalmennukseen. Työvalmennuksessa valmentajan tuki, neuvot ja ammatillisten taitojen kehittäminen vahvistavat nuoren näkemystä niin itsestä työntekijänä kuin myös jonkin ammatillisen taidon osaajana. Opiskelu- ja työelämätaitojen kehittymistä seurataan työpajalla ja siihen myös kannustetaan nuorta itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnissa nuori tarkastelee osaamisen kehittymistä työpajajaksolla oppimispäiväkirjan tai kuvallisen portfolion kautta. Kun nuori sanoittaa itsearvioinnin kautta omaa osaamistaan, hänen itsetuntonsa ja uskonsa omiin taitoihin vahvistuvat. Työvalmennuksessa nuori saa päivittäin palautetta osaamisestaan ja kyvyistään toimia työryhmässä sekä samalla tietoa omista mahdollisuuksistaan. Työpajatoiminnan avulla tulevaisuuden toiveet voivat alkavat vähitellen hahmottua ja konkretisoitua erilaisiksi opiskelu- ja työelämätavoitteiksi.

Susanna Palo
Kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Kasvupalveluiden rinnalle vastuupalvelut?

”Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu”, kirjoittaa TPY:n vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen.

Anneli 15.3.
TPY:n puheenjohtaja Anneli KIljunen avasi Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona.

Laki alueiden kehittämisestä ja julkisista kasvupalveluista lähti lausunnolle maaliskuun alussa. Kyseinen laki erillislakeineen määrittää suuntaviivat maakuntauudistuksen myötä uudistuville työllisyyspalveluille ja korvaa nykyiset TE-hallinnon lait. Suuri aukko lausunnoille lähteneessä laissa ja uudistusten valmistelussa on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut  – tätä kohderyhmää eikä heidän palvelujaan ole valmistelussa huomioitu.

Kuluvalla viikolla järjestimme eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspalveluista maakuntauudistuksessa tarkoituksena avata laajemmin keskustelua aiheesta, joka on uudistuksen valmistelussa unohdettu. Aihetta alustivat työpajojen ja kuntien näkökulmasta TPY:n puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja Kuntaliiton Erja Lindberg tuoden esiin huolen työpajojen sekä kuntien epäselvästä tulevaisuudesta työllisyyspalveluissa. Niin Kuntaliiton kuin paikallistason puheenvuoroissa toivottiin kuntien työllistämisvastuun säilymistä pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Alustajille annettiin useita kysymyksiä huomioitavaksi puheenvuoroissaan ja pohdittavaksi omassa työssään: miten maakuntauudistus vaikuttaa työpajatoimintaan ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, mikä on kuntien ja yhdistysten rooli ja mahdollisuudet markkinaehtoisiksi muuttuvissa työllisyyspalveluissa, miten turvataan sosiaalitoimen palveluiden toteuttaminen työpajoilla sekä miten järjestetään tukea tarvitsevien palveluohjaus ja monialainen yhteistyö jatkossa.

Kasvupalveluiden valtakunnallisen katsauksen tilaisuuteen toi Kasvupalvelu-uudistuksen tehtävien valmisteluryhmän puheenjohtaja ja Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen. Patrikainen myönsi, että suuri osa niistä kysymyksistä, joihin vastauksia toivottiin, on vielä ratkaisematta. Hän kuitenkin lupasi viedä kysymykset mukanaan pohdittavaksi yhdessä muun valtakunnallisen valmisteluryhmän kanssa. Hän loi puheenvuorossaan uskoa, että uudistusta tehdään asiakkaiden tarpeita, ei viranomaisia varten. Osasyy siihen, miksi kasvupalvelulaki on vaikeasti työllistyvien osalta puutteellinen, on se että heidän palveluista tullaan säätämään tarkemmin lailla rekrytointi- ja osaamispalveluista. Se, onko kohderyhmän palveluista riittäviä kirjauksia näissä erillislaeissakaan, sai kritiikkiä kommenttipuheenvuoroissa.

Huolestunutta keskustelua uudistuksen ympärillä käydään viranomaistehtävien vähenemisestä maakuntauudistuksessa ja palvelujen digitalisaatiosta. Missä ja miten työnhakijaa palvellaan jatkossa? Miten työnhakijaksi ilmoittaudutaan? Patrikaisen mukaan valmistelussa on huomioitu se, ettei kaikilla ole valmiuksia hoitaa asioitaan verkossa. Paljon keskustelua kirvoittanut kuntien yhtiöittämisvelvoite on Patrikaisen mukaan parhaillaan pohdittavana, ja näin ollen vastaus siihen saadaanko tulevasta työllisyyspalvelujen mallista joustava yhtiöittämisen osalta, on avoin. Myöskään palveluiden markkinaehtoisen toteuttamisen kannalta ei ole selvää, onko työllisyyspalveluille ylipäänsä olemassa markkinoita kaikkialla.

Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Pekka Pataman mukaan kärkiajatus uudistuksessa vaikuttaisi olevan, että ”jos et kasva, mene soteen”. Kasvupalveluiden ja sote-palveluiden väliin jää se joukko, jota uudistuksen valmistelussa ei ole tunnistettu. Tälle kohderyhmälle työpajat ja muut välityömarkkinoilla toimivat tarjoavat palveluja heidän koulutus- ja työllistymisvalmiuksien ja arjenhallinnan tukemiseksi. Pekka Patama peräänkuuluttikin kasvu- ja sotepalvelujen rinnalle vastuupalveluja, jotka tulisivat olla välityömarkkinoilla toimivien vastuulla. TYP-johtaja Mikko Hytönen pyrki kääntämään epävarmuuden mahdollisuudeksi, ja toivoikin keskustelua rajapintojen sijaan pinnoista ja aktiivisesta yhteistyöstä näillä pinnoilla. Hytönen toivoi osaamisen ja käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin vahvempaa sitomista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa.

Tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu. Tämän vuoksi valmistelussa ei ole oivallettu sitä, että jos maakuntiin kunnista siirtyvien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan, toteutus työpajoilla kärsii tai jopa loppuu yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi, tarkoittaa se toiminnan merkittävän tulolähteen loppumista. Tämä voi johtaa koko toiminnan alasajoon. Onkin äärimmäisen tärkeää tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moninaisuutta, rahoituksen muodostumista sekä palvelun erityisyyttä.

Se, että työpajojen ja muiden välityömarkkinoilla toimivien palveluja ole valmistelussa tunnistettu, kielii huonosta ja epäoikeudenmukaisesta valmistelusta. On kuitenkin pyrittävä näkemään asian toinen puoli: Nyt kannattaa vaikuttaa ja antaa vaihtoehtoja ratkaisua odottavien kysymysten vastauksiksi. TPY välittää työpajatoimintaa koskevia kysymyksiä ja huolia valtakunnan tason valmisteluun niin virkamiehille kuin päättäjille ja pyrkii saamaan niihin vastauksia. Samaa työtä kannustamme tekemään maakunnallisella ja paikallisella tasolla!

Anna Kapanen, vs. toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys

Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin materiaalit ja linkki verkkonauhoitteeseen löytyvät tämän uutisen kautta.

 

STL eli Sairaan Tehokas Laatutyökalu

TPY:n Reetta Pietikäinen ja Maria Gnosspelius vierailivat helmikuussa Imatralla TyönVuoksi ry:ssä. Imatralla innostuttiin toden teolla. Jos haluat tietää miksi, lue tämä lyhyt juttu, jonka jälkeen tiedät, mitä STL oikeasti tarkoittaa.

IMG_0532

”Me ollaan ottamassa STL käyttöön kahdesta syystä. Ensinnäkin me saadaan tietää, missä me jo ollaan hyviä ja toisaalta missä meillä on parannettavaa. Mehän tietysti halutaan palvella meidän asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo TyönVuoksi ry:n toiminnanjohtaja Eija Palsinajärvi-Äikäs.

TyönVuoksi on Imatralla, Ruokolahdella ja Rautjärvellä toimiva työpajaorganisaatio, jonka toiminnassa on mukana lähinnä aikuisia. TPY:n tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen on juuri vetänyt noin kymmenhenkiselle porukalle kolmituntisen perehdytyksen vasta-alkajan STL:ään ja tämän päivän jälkeen TyönVuoksi ottaa TPY:n tarjoamat työkalut käyttöön.

Mikä tämä mystinen STL sitten oikein on? Niin, ihan oikeasti se ei ole lyhenne sanoista Sairaan Tehokas Laatutyökalu, vaikka oikeilla jäljillä siinäkin ollaan. Oikeasti STL on lyhenne sanoista Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. Vasta-alkajan STL on käytännönläheinen versio STL:stä. Siinä toiminnan eri osa-alueita arvioidaan verkossa toimivan Webropol-kyselyn valmiiden kysymysten avulla.

Reetta Imatralla

”Laadunarviointi on ehkä vähän hankala käsite, mutta yksinkertaisesti kyse on oman toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Henkilöstö itse pääsee miettimään, mitä me tehdään hyvin, mitkä ovat toiminnan vahvuuksia ja mitä pitäisi kehittää. Tämän jälkeen suunnitellaan konkreettiset kehittämistoimet.  Keskeinen tavoite on tehdä omasta työstä helpompaa ja asiakkaiden kannalta vaikuttavampaa,” Reetta Pietikäinen kertoo.

STL ja Vasta-alkajan STL tarjoavat työpajoille juuri toimialan tarpeita vastaavan, valmiin kehittämisen työkalun.

”Täällä oli tän päivän jälkeen aivan loistava fiilis. Meillä oli läsnä 10 henkilöä, yksilö- ja työvalmentajia, ja oikeastaan heitä sai jo vähän pidätellä. Innostus oli suuri ja he ymmärsivät sen ydinidean, että tämä on työkalu meille,” toteaa Eija Palsinajärvi-Äikäs.

Innostuitko? Kehitettäisiinkö toimintaa teidänkin työpajalla? Näin se käy!

9 askelta työpajan laatutiellä

  • Hienoa, että innostuit! TPY:stä saat apua. STL ja Vasta-alkajan STL ovat ilmaisia työkaluja TPY:n jäsenille.
  • Ota yhteys TPY:n Reetta Pietikäiseen. Hän tulee paikanpäälle perehdyttämään teidät, jos haluatte! Jos alueella on useampia kiinnostuneita työpajoja, kannattaa koota joukot yhteiseen perehdytykseen.
  • Ovatko kaikki mukana? Laatutyö vaatii sekä johdon että työntekijöiden sitoutumista.
  • STL otetaan käyttöön. Yhdessä sovitaan arvioinnin teemat, joita kannattaa valita 2–3 kerrallaan. TyönVuoksi ry:ssä päätettiin lähteä arvioimaan ja kehittämään ensiksi johtajuutta, henkilöstöä ja prosesseja.
  • Henkilöstö vastaa Webropol-kyselyyn, jossa kysytään eri teemoista vahvuuksia, kehittämisen kohteita ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Webropol tekee yhteenvedot vastauksista.
  • Sitten porisemaan yhdessä ja sopimaan, mitä aletaan kehittää ja millä aikataululla. Ei ehkä ihan lyhyt keskustelu, mutta antoisa, se on varmaa. Nyt sovitaan ne konkreettiset kehittämiskohteet joiden parissa jatkossa työskennellään.
  • Kehittämiseen menee aikaa. Seuraava laadunarviointi kannattaa tehdä aikaisintaan 2–3 vuoden kuluttua.
  • Hauskempaa kehittäminen on, jos löydät lähialueelta toisen toimijan, joka myös kiinnostuu STL:stä ja voitte innostaa ja sparrata toisianne matkan varrella.
  • Nyt työpajalla on käytössä laadunarviointityökalu. Se on myös rahoittajien arvostama asia, josta kannattaa kertoa. STL:n kautta saat kyselyyn pohjaavaa tietoa siitä, missä olette hyviä ja miten olette kehittyneet toiminnassa yhä paremmaksi.

Työpaja vai valmennuspaja? Kuhmossa on toimittu 30 vuotta

TPY:n kouluttaja Susanna Palo vieraili Kuhmon työpajalla, joka juhlii 30-vuotista taivaltaan. Nuoret antavat hyvää palautetta esimerkiksi Sovari-kyselyssä ja viihtyvät työpajalla myös työaikojen ulkopuolella.

alu-verkosto-kuhmon-tyopajalla-2017-6

Kuhmon vapaa-aikatoimen johtaja Timo Heikkilä kertoi Kuhmon 30-vuotisen työpajan vaiheista Alu-verkoston tapaamisessa 22.2.2017. Kun perustamisesta päätettiin 1986 marraskuussa, haluttiin työpaja sijoittaa Kuhmon kaupungin toimialaan pysyvästi. Työpajan toiminta käynnistyi nuorisotoimessa 5.1.1987. Työttömiä alle 29- vuotiaita nuoria oli silloin kaupungissa 278. Nyt, vuonna 2017, nuoria ilman työtä tai koulutuspaikkaa on Kuhmossa 78. Tekemistä siis riittää edelleen.

Kuhmon työpaja tarjoaa tällä hetkellä alle 29-vuotiaille, pääasiassa kouluttamattomille työttömille nuorille, mielekästä tekemistä, tukea urasuunnittelulle ja työelämän pelisääntöihin tutustumista työttömyyden vaihtoehtona, sekä koulutetuille nuorille ensikosketuksen työelämään ja mahdollisuuden pitää yllä ammattitaitoa.

Loistavat tilat ammatillisen koulutuksen perintönä

Kuhmon työpaja on 30-vuotisen uran aikana vaihtanut paikkaa kuusi kertaa ja nyt ollaan tiloissa, jotka vastaavat hyvin toimintaan. Kun Kuhmon kaupungilla jäi ammatillisen koulutuksen tilat tyhjilleen, sai työpaja toiminnalleen loistavat tilat koviin materiaaleihin (puu- ja metallityöt) sekä pehmeisiin materiaaleihin (tekstiilityö ja verhoilu). Myös Etsivä nuorisotyö sai omat tilat, joissa nuorilla on mahdollisuus keskustelujen lisäksi keittää kahvia ja leipoa.

alu-verkosto-kuhmon-tyopajalla-2017-14

Starttipajan tiloissa tehdään ruokaa kerran viikossa, pohditaan ryhmässä mahdollisia tulevaisuudentoiveita sekä välillä toimitaan kädentaitojen parissa.  Nuoret ovat Kuhmon työpajalla maanantaista torstaihin työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Perjantaina on työntekijöillä lyhyt päivä, vaikka silloinkin useat nuoret saapuvat paikalle omien puuhailujensa kanssa – korjaamaan autoaan, pyöräänsä tai muuten tapaamaan kavereita. Työpajalla viihdytään ja saadaan omaan elämään valmennusta. Siitä on saatu myös hyviä tuloksia nuorten omien arvioiden perusteella Sosiaalisen vahvistamisen mittarin eli Sovari -tulosten myötä.

Nykyään tilaustöitä voidaan ottaa entistä vähemmän, koska vaativat tilaustyöt koettiin liian haasteellisiksi nuorten kanssa. Työpajasta vastaava Timo Heikkilä on jopa pohtinut nimenmuutosta, joka kertoisi enemmän ulkopuolisille työn sisällöstä ja tavoitteista. Uusi nimi olisi Valmennuspaja!

Susanna Palo, kouluttaja, TPY

Kuntavaaleissa työpajatoiminnan vaikuttavuus näkyviin

”Juhlavuoden ja kuntavaalien teemat nivoutuvat työpajatoiminnan vaikuttavuuden ympärille. Tiedolle toiminnan vaikuttavuudesta on nyt paikkansa niin kuntavaaleja kuin tulevia vuosia ajatellen. Toimintakenttä on murroksessa ja palvelut hakevat paikkaansa ja rooliaan”, kirjoittaa TPY:n vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen. Blogitekstissä hän avaa TPY:n juhlavuoden teemaa, vaikuttavuutta.pajaopas-omnia

 

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen 20.toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin ja tällä viikolla julkistamme yhdistyksen juhlavuoden tapahtumien ja sisältöjen ohella TPY:n kuntavaalitavoitteet, jotka olemme laatineet jäsenistön ja kuntavaaliehdokkaiden käyttöön. Juhlavuoden ja kuntavaalien teemat nivoutuvat työpajatoiminnan vaikuttavuuden ympärille. Tiedolle toiminnan vaikuttavuudesta on nyt paikkansa niin kuntavaaleja kuin tulevia vuosia ajatellen. Toimintakenttä on murroksessa ja palvelut hakevat paikkaansa ja rooliaan. Vaikuttavuutta perätään toimijoilta kaikilla tasoilla, valtakunnalliselta paikallistasolle.

Kuntavaalienkaan alla keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta ei hiljene. Keskusteluissa vilisevät markkinat, yhtiöittäminen, kilpailuttaminen, yksityistäminen. Puheissa ei tunnu liiaksi löytyvän sijaa sosiaalisille näkökulmille ja sosiaaliselle vahvistamiselle.  Meidän tehtävänä on nostaa nämä näkökulmat keskusteluun. Kuntavaalit ovat loistava ajankohta tähän, koska hyvinvoinnin, sivistyksen ja nuorisotyön rooli kasvaa tulevaisuuden kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntiin. Vaikka kuntien rooli on osin jäänyt maakuntakeskustelun varjoon, tekevät kunnallisvaaleissa valittavat valtuutetut merkittäviä ratkaisuja myös siitä, millainen on työpajojen ja etsivän nuorisotyön sekä muiden työllistymisen tukipalvelujen rooli tulevissa kunnissa.

Koska työpajatoiminta asemoituu tulevaisuudessa suurelta osin kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille, on kuntavaalivaikuttamisessa hyvä ottaa kantaa kuntiin jäävien tehtävien ohella maakunta-ja sote-uudistukseen liittyviin kysymyksiin. Tarve saumattomaan kunta-maakunta-yhdyspintatyöhön kannattaa pitää esillä. Olennainen kysymys on, miten turvataan kaikkien työpajojen mahdollisuudet toteuttaa maakuntiin siirtyviä palveluita. Valtakunnallisella tasolla teemme tiivistä yhteistyötä muiden kattojärjestöjen ja Kuntaliiton kanssa työllisyyspalvelujen tulevasta roolista kunnissa ja yritämme saada vastauksia kysymyksiin, joita ei vielä liialti ole maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa huomioitu.

Tärkeä tavoite niin kuntavaaleihin kuin tulevien maakuntien valmisteluun on se, että työpajatoiminta tulee säilyttää lähipalveluna. Toiminta kattaa tällä hetkellä jo 93 % kunnista eikä rakenteiden uudelleen järjestelyllä saa olla vaikutusta kattavuuteen. Palvelun saavutettavuus ja oikea-aikaisuus ovat ehdottomia työpajojen kohderyhmälle. Palvelujen supistamisen ja keskittämisen myötä on nähty, että kauemmas vietävät palvelut pitkittävät monen avun saamista ja työttömyyttä turhaan.

Aikana jolloin nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvaa, ei tarvitse perustella työpajatoiminnan tarpeellisuutta. Kannattaa kertoa, mitä tavoittelemme ja tarvitsemme, jotta voimme tehdä vieläkin parempaa ja vaikuttavampaa työtä. Tällä viikolla postitamme kaikille TPY:n jäsenille materiaalipaketin kuntavaalivaikuttamiseen ja sen myötä kannustamme lämpimästi lähestymään materiaalin kanssa kuntienne tulevia ja nykyisiä päätöksentekijöitä aina ehdokkaista virkamiehiin. Asiat kannattaa pitää esillä yhtä lailla myös vaalien jälkeen.

Tehdään tästä vuodesta yhdessä vahvan ja vaikuttavan työpajatoiminnan vuosi!

Kuva Omnian nuorten työpajoilta

Työpajatoiminnan leikkaukset järjenvastaisia

”Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa”, kirjoittaa TPY:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen. Julkaisemme blogissa Kiljusen mielipidekirjoituksen, joka on julkaistu 20.1.2017 Uutisvuoksessa.

ohjaustilanne-omnia

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen nuorten ja nuorten aikuisten työelämästä ja sen ulkopuolisuudesta. Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa. Samoin pysyvässä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus tulee kasvamaan, jos tilanteeseen ei puututa.

Selvitysten mukaan jokainen koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,4 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi viimeistään herättää hallitus näkemään se, että leikkausten sijaan tulisi panosta kaikkiin nuoriin — myös niihin, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea.
Nyt hallitus on unohtanut lähes kokonaan vaikeammassa elämäntilanteessa olevat nuoret. Järjestöjen palkkatukea on leikattu 70 prosenttia, minkä seurauksena uusia palkkatukipäätöksiä ei tänä vuonna tehdä. Tämä on käsittämätöntä, sillä järjestö- ja työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat lähes ainoita palveluja, jotka tavoittavat niitä nuoria, joille koulutus tai työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ole vielä mahdollista. Työpajajakson jälkeen tilanne on kuitenkin jo parempi.
Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on todettu vaikuttavaksi ja hyväksi palveluksi. 93 prosenttia työpajoilla olleista nuorista koki sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. 81 prosenttia nuorista koki myönteistä edistymistä etenkin arjen asioiden hallinnassa. 77 prosenttia sai vahvistusta opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. 70 prosenttia nuorista sijoittui työpajajakson jälkeen koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Työpajatoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2015 työpajatoiminnan kustannukset tulivat katetuksi jo silloin, kun vuosittaisesta 15 000 valmentautujasta 100 nuorta kouluttautui ja työllistyi.
Myös TEM:n omat selvitykset tukivat näitä linjauksia. Tästä syystä on jopa järjen vastaista leikata järjestöjen, työpajatoiminnan ja palkkatuen rahoitusta.
Anneli Kiljunen
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja (sd.)
Kuva Omnian nuorten työpajoilta, Espoosta.

Rakenteissa jyrisee, olethan mukana vaikuttamassa?

 

”On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta” , kirjoittaa TPY:n jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa. Blogitekstissä hän perustelee, miksi työpajatoimijoiden kannattaa pitää ääntä itsestään juuri nyt.

tyokalut

Sote- ja maakuntauudistus ovat sanoina tulleet kaikille tutuiksi, mutta mitä ne todella tarkoittavat? Suomessa on käynnissä valtaisa valmistelutyö, jossa myllätään uusiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rakennetaan uusi hallintorakenne 18 maakunnan varaan. Samassa rytäkässä maakuntien järjestämisvastuulle pitäisi vuoden 2019 alkuun mennessä siirtyä myös esimerkiksi uudet kasvupalvelut eli nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut. Joitakin uusia toimintamalleja aletaan jo testailla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa. Valinnanvapauttakin ollaan lisäämässä ainakin osassa palveluja.

Mitä uudistukset tarkoittavat työpajoille?

Mitä uudistukset sitten työpajojen kannalta tarkoittavat? Osa uskoo, että työpajojen ruohonjuuritason toiminta säilyy ennallaan tai tehostuu, toisten mielissä taas pelkoja ja mahdollisia uhkakuvia on ilmassa paljon. Mitä tapahtuu työpajoille, jos niiden hallinnoijana on kunta tai jos ne toimivat säätiönä tai yhdistysmuotoisesti? Pitääkö työpajoja yhtiöittää tai tuleeko kaikista yhdistystenkin tuottamista valmennuspalveluista elinkeinotoimintaa? Miten valmentautujat jatkossa ohjautuvat työpajalle ja mistä valmennuspalvelut rahoitetaan? Mitä tapahtuu kaikkein vaikeimmin työllistyville, joille tuotetuista palveluista ei ole mahdollista saada nopeita tuloksia ja voittoja? Kysymyksiä on paljon, mutta kenelläkään ei vielä ole antaa valmiita vastauksia.

Palvelustrategia määrittelee mihin maakunnan rahat menevät

On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta. Jokaisessa maakunnassa luodaan oma palvelustrategia, jossa määritellään muun muassa mihin rahat omassa maakunnassa käytetään. Samalla luodaan uusia linjauksia kuntien ja maakuntien vastuun- ja työnjaosta, ja nämä linjaukset tulevat koskettamaan myös työpajoja ja työpajojen tarjoamia valmennuspalveluja.

Vaikuttamista tehdään nyt!

Seuraamme Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä uudistusten etenemistä valtakunnallisella tasolla, ja kaipaamme teiltä tietoa uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Nyt on myös oikea aika vaikuttaa siihen, millaisia linjauksia maakuntien tasolla tehdään. Olkaa aktiivisia ja vaikuttakaa omalla alueellanne! Tehkää yhteistyötä oman alueellisen verkostonne kanssa, sillä useamman organisaation yhteisellä äänellä on enemmän voimaa. Tällä hetkellä on tärkeää muistuttaa alueellista uudistusta suunnittelevia henkilöitä työpajojen olemassaolosta ja niiden tekemästä vaikuttavasta työstä! Alueuudistus.fi-sivustolta löytyy uudistusten valmistelusta kussakin maakunnassa vastaavien tahojen yhteystiedot. Kertokaa heille työpajatoiminnasta, sen roolista palvelujärjestelmässä ja niistä valmennuspalveluista, joita te tuotatte. Kertokaa miten vaikuttavaa ja tuloksellista työpajatoiminta on. Kertokaa ongelmista, joita valmentautujienne palveluihin liittyy ja esittäkää niitä vaikeitakin kysymyksiä. Kysykää mihin suuntaan asioita teidän alueellanne kehitetään. Nyt kannattaa kysyä kysymyksiä, sillä niihin rakennetaan parhaillaan vastauksia.

 

Lisätietoa uudistuksista mm.

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/yhteystiedot

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvupalvelu-uudistuksen-valmistelu-etenee