Muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja

Jyränkölän Mediapaja Heinolassa on yksi niistä työpajoista, jotka siirsivät toimintansa verkkoon heti, kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila alkoi. Mediapaja on toiminut nyt kolmatta viikkoa etänä, kaikki valmentajat ja valmentautujat kotoa käsin 17.3. alkaen. Vastuuvalmentaja Mikko Kallio kertoo vinkkien kera, miten valmennus verkossa organisoidaan sujuvasti ja millaista on Jyränkölän Mediapajan verkkoarki.

KUVA_Discord
Näkymä Jyränkölän Mediapajan Discordista

Rykäisy

Päätöksen etävalmennuksesta teimme maanantaina 16.3. Hyvinkin verekseltään loimme nuorten kanssa yhdessä tekniset ratkaisut. Aloitimme etätyöskentelyn 17.3.2020. Ideat tulivat nuorilta, oikeastaan toteutuskin. Lähtö oli ainakin minun kohdallani hyvinkin hapuileva, ja koko ajan sain olla kyselemässä, kun en tajunnut. Virtuaalikokouksen bingon sain jo ekana päivänä.

Sovelluksista ja laitteista

Käytämme Discord- ja Zoom-sovelluksia Mediapajan valmennuksessa. Muitakin testasimme, mutta näihin päädyimme. Suosittelen. Lisäksi nuoret ovat saaneet kotikoneilleen Adobe Creative Cloudin ohjelmat, kuten Photoshopin ja Premieren. Nuoret käyttävät myös ilmaisohjelmia ja omia kuvausvälineitään, kuten älykännyköitä. Olemme myös lainanneet pajan kalustoa. Kaikkea saa käyttää, mikä toimii. Periaatteessa pelkkä älykännykkä riittää, mutta on helpompaa, jos on kaksi laitetta.

Jokainen mediapajalalainen on asentanut molemmat sovellukset, Discordin ja Zoomin, eli ladannut ne sovelluskaupasta omille laitteilleen. Molempiin sovelluksiin nuoret ovat luoneet tunnukset sähköpostinsa avulla. Ja ”muista salasanat”, niin jatko helpottuu. Nämä kannattaa asentaa ja ottaa käyttöön kaikilla laitteilla, joilla voi kommunikoida, niin mahdollisuudet monipuolistuvat. Mutta kuitenkin laite kerrallaan, ja aloittaa Discordin käytöstä. Me menimme Discordilla ensimmäisen viikon, minä pelkällä kännykällä. Zoomin kanssa on hyvä huomioida, että sinne pääsee joka laitteella yhtä aikaa. Ihmettelin porukan määrää Zoom-kokouksessa, niin minä itse olin siellä kahdella eri laitteella. Ihmekös, kun ääni kiersi, ja hyvä etten kysynyt toiselta itseltäni kuulumisia…

Discordiin olemme luoneet Mediapajan normiarjen vastineet – siis ihan samannimiset touhut kuin meillä on muutenkin. Meillä on myös erilliset huoneet kaikelle muullekin: varasto, riippumatto, tupakkakoppi sekä tilaustöiden nimellä olevat huoneet. Discordissa ei kannata olla liikaa toimintoja, mieluummin lähtee muutamasta ja kasvattaa tarpeen mukaan. Periaatteessa alussa riittää kaksi toimintoa: puhekanava (”äänenkuva”) ja tekstikanava (#). Tekstikanavalle saa myös tuotua tiedostoja.

Hyvä vuorovaikutuskäytäntö on myös se, että joka toinen yhteinen palaveri on Zoomissa, koska siellä näkee toisen. Sopii porukalla, kuka (valmentajista) luo kokouksen, ja kutsulinkki Discordin kautta.

Sopimuksista ja tunteista

Kuntouttavan työtoiminnan nuorilla sopimus oli katkolla heti alkuun, ja tauko alkoi 18.3.2020. Pyysin henkilökohtaisesti kaikkia pysymään mukana toiminnassa, vaikka ei olisi sopimusta. Mahdollisuus pitää vapaana sitten myöhemmin. Meillä meni siis tauolle kuntouttava työtoiminta ja avotyötoiminta. Nyt kuntouttava työtoiminta on muutettu työkokeiluiksi, ja jatkon linjausta odotellaan. Porukka on pysynyt kuitenkin menossa mukana.

Kaikki nuoret ovat meillä olleet mukana katkeamattomasti verkkovalmennuksessa. Myös uusia on tullut. Vaikka tämä muutos on teknologinen, niin ennen kaikkea psykologinen. Kiinnittyminen arkeen, tekemiseen ja muihin ihmisiin sekä tunteiden vaihtelut. Yhteys muihin hoituu nyt teknisesti eri lailla kuin aiemmin, mutta psykologisesti on samat tarpeet. Kriisissä yhteys muihin ihmisiin korostuu. Arkeen on kuulunut voimakkaiden tunteiden käsittelyt epätoivosta ahdistukseen, mutta myös onnistumiseen ja uuden löytämiseen. Ihan huolella ollut oma pääkin koetuksella.

Viikkoaikatauluista ja normiarjesta

Tässä olemme olleet tiukkoja. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin vessapaperin hamstraaminen, on ollut pitää kiinni arjen rytmiikasta. Olenkin sanonut, että muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja.

Kokouskäytännöt verkossa työskentelyssä ovat tärkeät. Yksi puhuu, muilla mikki äänettömällä. Tämän huomasi heti alkuun. Kun hälinä on saatu rauhoitettua puheenvuoroiksi, niin yritäpä salaa käydä vessassa mikrofoni auki. Tai jos joku tekee samalla ruokaa tai muuten kolistelee, niin muut eivät kuule mitään. Eli kokouskäytännöt ja mikit mutella.

Keskustelua helpottaa myös, kun yksi jakelee puheenvuoroja. Puheenvuoroja voi myös pyytää – käsi ylös, jos näköyhteys tai erilliset painikkeet. Chatin kautta voi myös kirjoittaa. Yllättävän toimivaa.

Yhteiset pelailut ja rentoutuminen

Pelailut ja rentoutuminen verkon kautta ovat tärkeitä sopivissa hetkissä, esimerkiksi legendaarinen ”piirrä ja arvaa” (skribbl) ja lautapelisivusto. Siis yhdessä pelaamista verkossa – myös osana pajan arkea. Kommunikointi onnistuu mukavasti Discordin kautta. Yllättävän toimivaa. Ja näitä on paljon monenlaisia. Nuoriso tietää.

Vapaa-ajan Zoomit on myös otettu käyttöön. Yhdessä voidaan käydä Zoom-kaffeella, ja kuulemma perjantai-illan istuntoja on myös vietetty Zoomissa. Jokainen on kotonansa kuin olisi kahvilassa, ja porukka koolle ja videoyhteydellä turinointi.

Yksilön tavoitteet

Näillä toiminnoilla ja viikko-ohjelmalla olemme luoneet rungon valmennukselle ja arjelle. Lisäksi nuorilla on omat yksilölliset tavoitteet, joita toteutetaan kuten ennenkin. Esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautuminen, verkkolukio, näyttelytöiden tekeminen. Töiden hakeminen on vähän jäissä. Lisäksi käymme kahdenkeskisiä keskusteluja niinkuin ennenkin, tai muutaman hengen pienryhmissä. Asiakastyöt – kuten taittotyöt, graafiset duunit – on jaettu ja vastuutettu kuten ennenkin, samoin niiden tsekkaamiset. Myös tiskivuoro on kuten ennenkin, nyt vain jokainen tiskaa kotonaan.

Mikko Kallio, vastuuvalmentaja
Jyränkölän Mediapaja
mikko.kallio@jyrankola.fi
044 797 2403
Facebook
Facebook / Mikko

Viikko-ohjelma Jyränkölän Mediapajan verkkovalmennuksessa 

JOKA AAMU

Kun tulet Discordiin, niin morjesta – tyyli vapaa. Viimeistään klo 10 tullaan. Jos ei tyyppiä näy, otamme yhteyttä. Ja tästä Discordissa morjestamisesta alkaa myös työaika. Siis kuin tulisit pajan ovesta sisään. Päivän päätteeksi D-morjesta kun lähdet, kuten muutenkin.

MAANANTAI

Klo 11 Työnjakopalaveri (Discord), kaikki paikalla: Käymme jokaisen tilanteen ja viikkotyöt lävitse, muut ovat kuulolla (sovittu yhdessä). Puhumme hyvinkin avoimesti.

TIISTAI

Klo 11 Zoom-Kahvit: Rennompi kuulumiskierros

Klo 11:30 Musapaja (Zoom): Musapaja on aloitettu syksyllä 2019 ja sitä on jatkettu Zoomissa. Vetäjänä on Heinolan kansalaisopiston musaope Paavo. Mediapajalla on vuosien saatossa vierailevien tähtien vetämänä ollut muun muassa improa, maalausta, videointia, editointia ja mitä milloinkin. Perinteisesti tiistaisin. Sama nyt Zoomissa. Toimii.

KESKIVIIKKO

Klo 11 kommenttiryhmät (Discordissa ryhmä 1 ja 2)

Ennakkovalmistelut kahdessa ryhmässä torstain töidenkatselmukseen, jossa tällä kertaa aiheina videopäiväkirjan pitäminen eri keinoin sekä tilaustyöt. Molemmissa ryhmissä on oma pj, kirjuri sekä virtuaalinen musta vihko, johon kirjoitetaan kommentit talteen (keskustelutoiminto Discordissa).

TORSTAI

Klo 11 töidenkatselmus (Zoom ja Discord yhtä aikaa)

Zoomissa puhe (+kuva jos haluaa) ja Discordista luetaan kommentit. Kommenttiryhmien kommenttien pohjalta käydään keskustelut niin, että kyseisen ryhmän pj tai kirjuri kertoo kärkeen kommentit ja arvioinnit työstä. Usein valmentautujat on jaettu siten, että ei kommentoida omaa työtä vielä kommenttiryhmässä. Eli jos kaikilta on yksi työ arvioitavana, niin jaetaan valmentautujat siten, että ryhmä 1:n jäsenten työt ovat ryhmä 2:n arvioitavana ja toisin päin. Tämä on ollut mediapajan arviointikulttuuria monta vuotta.

PERJANTAI

Erikseen sovitut työt niillä, joilla on viiden päivän viikko sekä palaverit.

LISÄKSI

Valmentajilla on omat erilliset Discord- ja Zoom-palaverit pitkin viikkoa, usein heti aamulla sekä päivän päätteeksi. Mediapajan ulkoisten asiakkaiden asiakaspalaverit pidetään pääosin Discordissa, samoin opiskelija-arvioinnit, joissa opettaja(t) mukana. Näille on luotu omat paikkansa (serverit), kuten Mediapajakin itsessään on. Näin ei mene tyypit sekaisin, ja pysyy hallinnassa ”kulkuluvat”. Eli olemme luoneet omiksi paikoikseen Mediapajan asiakkaat -ja Mediapajan arvioinnit -serverit. Näissä on Puhe/Voice- ja Chat -toiminnot asiaan liittyvillä nimillä.

Lisäksi parin viikon aikana on ollut useiden tahojen perehdytystä tavalla tai toisella molempiin sovelluksiin ja tätä kautta muuta auttamista. Ihan oma lajinsa on tämäkin. Se, kenellä on parhaat hermot ja rauhallinen ääni, kannattaa laittaa perehdyttäjäksi.

Mitä minulla olisi ilman pajaa?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjan viimeisessä osassa aiheena on, mitä työpajajakson jälkeen? 90 % työpajojen valmentautujista kokee hyötyneensä työpajalta saamastaan tuesta. Jenni Karppinen Pohjois-Savosta kertoo oman tarinansa etsivään nuorisotyöhön ja työpajalle sekä sieltä eteenpäin.

Infograafit_työpajajakson jälkeen

Päädyin Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle (Intry) ensimmäisen kerran joskus keväällä 2017. Melkein vuoden olin elellyt ilman mitään suuntaa. Tulevaisuudella ei ollut antaa minulle mitään. Olin epäonnistunut kaikessa, olin menettänyt todella paljon. En välittänyt mistään. Minulla oli paikkakunnan vaihto edessä. Halusin pois kaiken vanhan kaaoksen keskeltä.

Hieman epäilevin mielin lähdin kotikuntani etsivän kanssa Iisalmeen katsomaan, millainen etsivä minut siellä ottaisi huomaansa. Olin muuttamassa ja siirtyisin Iisalmen palveluiden piiriin. Tällöin etsivät majailivat vielä Intryllä. Olin täysin varma, ettei uusi etsivä, Tiina, minua tajuaisi tai ei ehkä edes jaksaisi paneutua minun moninaiseen kaaokseeni. No, tajusipa kuitenkin ja löytyi meitä yhdistäviä kiinnostuksen kohteitakin. Tiina jatkoi asioideni kuntoon laittamista. Nyt oli joku, johon luottaa ja joka rauhoitti kiukut ja opetti löytämään taas ratkaisuja. Kaiken harmauden jälkeen oli ihana mennä Intrylle nuorten naisten iltoihin  ja päästä Nuotta-valmennukseen.

Välissä yritin kuntouttavaa kehitysvammaisten parissa, mutta pääni ja asiani olivat niin levällään, että se tosiaan jäi vain yritykseksi. Olin taas epäonnistunut.

Tässä kohtaa elämääni tullaan todelliseen käännekohtaan. Intryllä pyöri sosiaalisen vahvistamisen ryhmä, diagnoosina nuoruus. Tiina itse siinä ohjaajana. Tätäpä Tiina minulle ehdottamaan ja eihän minulla enää ollut mitään menetettävää, joten suostuin oikopäätä. Koin, että minulla on turvallista ja helppo olla Intryllä. Vietin ryhmässä yhteensä kuusi kuukautta tammikuusta 2018 alkaen, kahdessa ryhmässä. Toisessa vertaisohjaajan roolissa. Oloni koheni, itsetuntoni palaili, sai luvallista aikaa ajatella vain itseään. Pääsin tekemään taas kädentaidollisia asioita, tähän minulla on intohimo ja palo. Tutkintokin tekstiilialalta. Nautin Intryn yhteisöllisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Ryhmien jälkeen oli taas pohdittava jatkoa. Pelottavaa! Vietin puoli vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa vanhusten virikeohjaajana. Tämän jakson ollessa puolessa välissä Tiina soitti minulle taas elämääni mullistavan puhelun: ”Kiinnostaisiko ohjata kädentaitoja Intryllä?”. No tottakai kiinnostaisi! Nyt oltiin unelmatyöni äärellä. Muutamia keskusteluja ja varmistuksia ja asia lyötiin lukkoon. Huhtikuussa 2019 palasin Intrylle, nyt hieman eri roolissa kuin aikaisemmin. Jännitti, mutta en muista, milloin olisin ollut niin onnellinen kuin silloin. Osaamiseni kädentaitojen saralla oli huomattu ja unelmani ohjaustyöstä oli kuultu.

Alku oli tottakai haastavaa, löytää oma uusi rooli tutussa ympäristössä. Olla ohjaaja, ottaa vastuuta. Uskon, että myös muille tilanne oli aluksi hämmentävä. Onneksi keskustelulla moni asia ratkesi.

Nyt olen puuhaillut tekstiilien ja nuorten parissa noin 10 kuukautta. Ja olen nauttinut. Olen kehittynyt, olen oppinut. On saanut myös epäonnistua.

Mitä minulla olisi ilman työpajaa, Intryä? Hurja sanoa, mutta ei ehkä mitään. Päädyin oikeiden ihmisten luo ja siitä sain potkua mennä eteenpäin. Se, että minulla on taustalla monia ikäviä asioita, on vain hyödyksi. Kun keskustelen nuorten kanssa, tiedän todella, mistä he puhuvat. Ja voin olla myös esimerkkinä, että aika monesta asiasta voikin selvitä ja mennä eteenpäin.

Jenni Karppinen

Mitä tapahtuu työpajajakson aikana?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Kolmannessa osassa tarkastellaan, mitä tapahtuu työpajajakson aikana. Missä palveluissa valmentautujat työpajalla ovat? Kuinka kauan jaksot kestävät? Millaista osaamista niiden aikana kertyy? Entä millaisia vaikutuksia valmentautujat itse kokevat toiminnalla olevan? Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajajakson aikana

Suurin osa valmentautujista kuntouttavassa työtoiminnassa

Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon, esimerkiksi TE-toimiston, toimenpiteessä. Viime vuosina kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on kasvanut, ja se on noussut yleisimmäksi palveluksi sekä nuorten (34,2 %) että aikuisten (41,7 %) kohdalla. Vuonna 2018 toiseksi yleisin toimenpide oli työkokeilu: siihen osallistui 17 % kaikista valmentautujista ja 22,1 % nuorista. Palkkatuetun työn osuus on puolestaan laskenut: 2018 palkkatuetussa työssä oli enää 8,2 % kaikista valmentautujista ja 5,9 % nuorista.  

Muutokset palveluiden osuuksissa voivat liittyä valmentautujien lisääntyneisiin tuentarpeisiin, ohjaavien tahojen palveluiden saatavuuteen ja säädöksiin sekä palveluiden rahoitusrakenteeseen. Olennaista on, että ohjaava taho tunnistaa asiakkaan palvelutarpeet. TE-toimistoissa tuleekin lisätä käyntiasiointina toteutettavaa kohtaavaa palvelua ja vahvistaa palvelutarvearviointiin liittyvää osaamista. Näin asiakas ohjautuisi oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaan palveluun.  

On huomioitava, että ainoastaan kuntouttavassa työtoiminnassa on kunnalle taloudellinen kannustin, kun muista palveluista se puuttuu. Kuntouttava työtoiminta on oikea palvelu silloin, kun tarvitaan tukea arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Jos elämänhallinta on kunnossa, tarkoituksenmukainen palvelu voi olla palkkatuettu työ. Jos taas tarvitaan vahvempaa kuntoutuksellista tukea, osuvin palvelu voi olla sosiaalinen kuntoutus. Kuntouttavaa työtoimintaa vastaavat kannusteet tulee rakentaa myös sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi työpajoille suunnatun palkkatuen tukiprosentteja tulee kasvattaa, jotta palkkatuetun työn kautta siirtyminen työelämään olisi mahdollista nykyistä useammalle. 

Työpajajakso keskimäärin puoli vuotta  

Työpajajakson kestot vaihtelevat, ja keskimäärin työpajajakso kestää hieman yli 6 kuukautta, nuorilla noin 5 kuukautta. Työpajatoimijoiden mukaan ohjaavat tahot ovat viime vuosina pyrkineet laatimaan aiempaa lyhempiä sopimuksia, vaikka tarvittaisiin pikemminkin entistä pidempiä palveluja. Moninaiset tarpeet edellyttävät riittävän pitkiä palveluita. Työpajajaksot tulee rakentaa joustavasti vastaamaan valmentautujien moninaisiin tuentarpeisiin.    

Työpajajakson aikana kertynyt osaaminen vie eteenpäin 

Työpajajakson aikana valmentautujille kertyy monipuolista osaamista yleisistä työelämävalmiuksista ammatillisiin taitoihin. Tätä osaamista voidaan verrata tutkintojen perusteisiin ja dokumentoida osaamistodistuksin. Työpajakentällä on tällöin puhuttu opinnollistamisesta. Monilla työpajoilla voidaan myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia ja osoittaa osaamista näytöin. Osaamisen tunnistaminen on merkityksellistä ensinnäkin valmentautujan voimaantumisen kannalta: oman osaaminen näkyväksi saaminen vahvistaa itsetuntemusta, innostaa oppimaan lisää ja tukee jatkopolkujen löytämistä. Osaamisen tunnistaminen myös edistää koulutukseen ja työelämään sijoittumista.  

Tällä hetkellä noin 58 % työpajoista antaa osalle tai kaikille valmentautujille osaamistodistuksen tunnistetusta osaamisestaan. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuksen ja konsultatiivisen tuen tarve on kasvava – ja siihen tulee vastata pitkäjänteisillä valtakunnallisilla kehittämisresursseilla. 

Työpajatoiminnassa koetaan kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarilla kartoitetaan työpajatoiminnan vaikutuksia valmentautujien itsensä kokemana. Tulokset kertovat, että valmentautujat ovat kokeneet myönteisiä edistysaskelia samanaikaisesti useilla eri elämänalueilla. Vahvistumista on tapahtunut erityisesti arjenhallinnassa (74 % valmentautujista), elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 % valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (70 % valmentautujista). Sovari 2019 -kyselyyn vastasi jo yli 5 200 valmentautujaa. Eräs heistä kuvaa työpajatoiminnan monitahoisia vaikutuksia näin:        

Olen saanut rutiinia elämään, kun ennen työpajajaksoa en tehnyt mitään ja poistuin kotoa hyvin harvoin. Minulla on parempi vuorokausirytmi ja jaksamisen lisäännyttyä olen myös saanut tehdä töitä, joissa olen vastuussa ja se on lisännyt itsevarmuutta. Sain suorittaa hygieniapassin ja kokeilla paljon uusia juttuja. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut jutella asioista niiden painaessa mieltä. Olen saanut paljon apua kaikenlaiseen ja esimerkiksi rohkeutta hakea kouluun vihdoin. Työpajajakso on auttanut parantumisessani ja kevyt työskentely on tukenut jaksamista. (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Sovari-tulosten mukaan työpajatoiminta vahvistaa kokemusta omasta osaamisesta ja parantaa päivärytmiä. Se myös tukee omien hyvien ominaisuuksien tunnistamista, selkiyttää jatkosuunnitelmia ja vahvistaa kykyä toimia toisten ihmisten kanssa. Nämä ovat kokonaisuuksia, joiden tulee olla kunnossa, jotta kestävä kiinnittyminen koulutukseen tai työmarkkinoille on mahdollista. Ne ovat myös tekijöitä, jotka tekevät työpajatoiminnasta vaikuttavaa. Työpajatoiminta tuottaa laaja-alaista sosiaalista vahvistumista ja kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet 

Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

Työpajatoiminta 2018. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään” Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset TPY.

Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. TPY. (Ei julkaistu.)