Etsivän Nettityön korona-arki – eikä mikään muuttunut. Vai muuttuuko sittenkin?

shutterstock_553733134-1Jo kauan ennen koronaa me täällä Etsivässä Nettityössä unelmoimme ajasta, jossa etsivä nuorisotyö ihan jokaisessa maamme kolkassa olisi tavoitettavissa myös verkon välityksellä. Voinemme siis todeta, että korona kaikessa karmeudessaan teki suuren työn puolestamme. Digiloikasta on puhuttu jo vuosikaudet, mutta kuten historia on ennenkin näyttänyt – pakko on paras persauksille potkija. Muutamassa kuukaudessa koko yhteiskunta on joutunut tekemään valtavan digiharppauksen ja sen myötä myös tuo meidän salainen päiväunemme on käynyt toteen.  Poikkeustila ei kestä ikuisesti, mutta me haluamme uskoa, että kokemus on tuonut tullessaan jotain uutta, ja jättää jälkensä tapaamme ajatella ja toimia.

Meillä Etsivässä Nettityössä on pian kymmenen vuoden kokemus verkossa tehtävästä etsivästä nuorisotyöstä. Noiden vuosien aikana toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Silloin palvelun alkumetreillä meidän tyypillinen kohtaamisen väline oli IRC-Galleria, joka tänä päivänä on korvattu mobiilisovelluksilla, joista ei 10 vuotta sitten vielä edes puhuttu. Nuorille sosiaalisesta mediasta on kehittynyt luonnollinen kommunikoinnin väline ja erottamaton osa kanssakäymistä. Somessa ollaan yhteydessä, tavoitettavissa ja läsnä, ajasta ja paikasta riippumatta. Perinteisesti Etsivän nuorisotyön paikka on ollut siellä missä nuoret viettävät aikaa: kadulla tai kauppakeskuksessa, joten miksei sen paikka voisi olla yhtä lailla myös somessa.

Poikkeustila ei ole juurikaan vaikuttanut meidän työskentelyymme, jos ei oteta lukuun näiden viikkojen aikana tapahtunutta asiakasmäärän kasvua. Päivystysillat meillä täällä Etsivässä Nettityössä ovat pyörineet normaaliin tapaan Nuorten Palvelu ry:n toimistolta käsin. Ensimmäisinä koronaviikkoina nuorten määrä Etsivässä Nettityössä kasvoi laskujemme mukaan 27%. Nyt kun aikaa poikkeusolojen aloituksesta on jo useampi viikko, alkaa vahvistua koko ajan varmempi kuva siitä, että tuo asiakasmäärä ei ihan heti tästä lähde laskemaan. Poikkeustilan tuomat vaikutukset nuorten elämään jatkuvat kuitenkin vielä pitkään rajoitusten purkamisen jälkeenkin, ja uskomme että se tulee näkymään myös meidän palvelussamme.

Mutta tosiaan, mahdollistihan se korona meille jotain muutakin. Kasvaneiden asiakasmäärien myötä huomasimme, että on lähes mahdotonta pyörittää palvelua tällä hetkellä käytössämme olevilla resursseilla. Nopealla aikataululla tartuimme mahdollisuuteen hakea ESR-hanketta Etsivän Nettityön vahvistamiseksi. Hanke käynnistyi toukokuussa 2020, ja hankkeen myötä saimme käyttöömme lisää henkilöstöresursseja. Hankkeen tarkoituksena on vastata juurikin koronan aiheuttaman poikkeustilan tuomiin haasteisiin Etsivässä Nettityössä. Hankkeen avulla pyritään myös parantamaan palvelumme laatua ja saavutettavuutta rakentamalla niitä väyliä, joiden avulla mahdollistettaisiin valtakunnallinen, yli kuntarajojen toimiva yhteistyö etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa, ja sitä kautta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikea-aikainen auttaminen.

Kesäkin tässä kolkuttelee jo ovelle… Ja moni nuorikin sitä meiltä jo kyselee: Ootteko kesän taas offline? Milloin jäätte lomalle? Milloin sit avaatte taas kesän jälkeen? Miks aina ootte kesän kiinni? Ettekö vois vaan olla aina auki? Ensimmäistä kertaa Etsivän Nettityön historian aikana voimme vastata näihin kysymyksiin kertomalla, että Etsivä Nettityö on auki koko kesän. Niin juuri, luit ihan oiken. Just niinä samoina iltoina kuin tähänkin asti. Vaikka osa meidän tiimistä vuorollaan lomaileekin, niin ESR-hankkeen turvin pystymme pitämään linjat auki kesänkin läpi.

Aurinkoista ja lämmintä alkavaa kesää ihan jokaiselle sinne koteihin, mökeille ja (etä)toimistoille. Meidät löytää täältä verkosta tuttuun tapaan, kuten aina tähänkin asti! 🙂

Veera ja Jani
Etsivä Nettityö
Nuorten Palvelu ry

”Kun elämä on ihan vitun hajalla… niin mieti siinä sitten jotain ruokarytmiä.”

Arki sujuvaksi -kursseilla mietitään yhdessä nuorten kanssa tätä ja paljon muutakin.

Marttojen kotitalousasiantuntijoiden vetämiä arjen taitojen kurssisarjoja on järjestetty yhteistyössä työpajojen kanssa vuodesta 2015. Sisällöt (ruoka ja ravitsemus, kodinhoito, omat rahat, kuluttajataidot, ympäristöasiat ja kestävä kehitys) antavat nuorille taitoja ja tietoja omassa arjessa tarvittavista perusasioista. Siksipä suurin osa vuosittaisista lähes 30 kurssista toteutetaankin yhdessä työpajojen matalan kynnyksen starttivalmennuksen kanssa.

Yhteistyössä on voimaa

Parhaimmillaan ja hyvin suunniteltuna Arki sujuvaksi-kurssit tukevat merkittävästi työpajavalmennusta. Olennaista on pajavalmentajan ja Marttojen asiantuntijan yhteistyö, niin etukäteissuunnittelu ja tavoitteiden miettiminen kuin kurssin aikainen yhteen hiileen puhaltaminen. Kurssin jälkeen käytävä rehellinen ja avoin palautekeskustelu auttaa kehittämään toimintaa seuraavaa kertaa varten.

Kurssin sisältöjä ja toimintatapoja mietittäessä keskiössä on oltava nuorten tarve, oikea lähtötason löytäminen ja se, että nuorilla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa. Myös luottamuksen syntyminen vaatii aikaa. Tavoitteena on herättää nuorissa aito, oma kiinnostus ja motivaatio. Yllättävää ehkä, mutta toiveet ovat usein hyvin arkisia ja konkreettisia.

On tärkeää hahmottaa nuorten elämäntilanteiden realiteetit. Pajanuorista suuri osa on kaukana ruuanlaiton ja ravitsemuksen realismista. Syitä voi olla monia, esimerkiksi nuoren voimavarat, psyykkinen ja/tai fyysinen terveydentila, taloudelliset realiteetit, lapsuusajan ruokakulttuuri tai sen puuttuminen kokonaan. Pienryhmässä arka ja ujokin alkaa avautua ja tulee nähdyksi ja kuulluksi.

”Tämähän on ruokaterapiaa”

Käytännön arjen taitojen oppimisen ohessa jutellaan monenlaisia asioita. Joskus on hyvä pysähtyä hetkeen. Kerran ruokapöytäkeskustelussa nousi esille suru huomiotta jääneistä syntymäpäivistä, joten seuraavalla kerralla juhlittiin ”kaikki pitämättömät synttärit”.

” Syksyn ryhmässä onnistumisia olivat selkeästi havaittu oma-aloitteisuuden lisääntyminen, taitojen paraneminen sekä luottamuksen syntyminen kurssin vetäjän ja nuorten välillä, mikä näkyi välittömänä vuorovaikutuksena, spontaanina palautteena nuorilta Hetalle ja yhteisen huumorin löytymisenä. Yhteisöllisyyden kokemus on erityisen tärkeä lähinnä ulkopuolisuutta kokeneille nuorille,” kertoo yksilövalmentaja Tarja Ärväs Tukeva-työvalmennussäätiöstä Kuopiosta.

Joskus tulokset näkyvät pienellä viiveellä.

”Kevään kurssilla katsoimme, kuinka paljon säästää, jos lopettaa tupakoinnin. Mietimme mitä sillä rahalla voisi tehdä. Syksyllä yksi näistä nuorista tuli uudestaan kurssilleni, ja puhuimme jälleen säästämisestä. Hän kertoi, että kevään ”saarnani” oli jäänyt mieleen ja tämä oli se viimeinen syy, miksi hän oli lopettanut tupakoinnin. Säästetyillä rahoilla hän sitten hankki tatuoinnin. Tällainen herääminen ja tavoitteellisuus toivottavasti näkyy nuorten elämässä jatkossa muissakin, isoissa ja pienissä asioissa,” kertoo Marttojen kotitalousasiantuntija Kati.

Hyvä arki ja onnistumisen ilo kuuluvat jokaiselle nuorelle!palaute

Nuorten palautetta (N145) Arki sujuvaksi-kursseista vuodelta 2018 (asteikko 1-5).

 

 

 

Päivi Känsälä
koordinaattori
Arki Sujuvaksi, Marttaliitto

Työpajatoiminnasta tarvitaan kansallinen selvitys ja monialainen kehittämisohjelma

1

Juuri kaatuneen Sipilän hallituksen useat yhtäaikaiset hallinnollisen rakenteen ja lainsäädännön uudistusprosessit toivat aiempaa selkeämmin esiin työpajatoiminnan riippuvuuden muiden hallinnonalojen sääntelystä. Vaikka nämä uudistukset nyt kaatuivatkin hallituksen mukana, ei yhteiskunnallinen tarve palveluiden kehittämiselle ja järjestämisen muutoksille häviä. Seuraava hallitus jatkaa palveluiden uudistamistyötä hallitusohjelmansa puitteissa.

TPY onkin nostanut tärkeimmäksi hallitusohjelmatavoitteekseen työpajatoiminnan mahdollisuuksien turvaamisen muuttuvissa rakenteissa. Yhdistys näkee, että seuraavalla hallituskaudella työpajatoiminnasta tulee tehdä laaja kansallinen selvitys, jonka pohjalta toteutetaan monialainen kehittämisohjelma. Näiden tarkoituksena on, että työpajatoimintaan liittyvää eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta yhteensovitetaan sekä nuorten että aikuisten palveluissa.

Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on, että työpajojen toimintaedellytykset ja lähipalveluluonne mahdollistetaan tulevaisuudessakin, jolloin työpajat niiden hallintomuodosta riippumatta voivat hyödyntää laajasti asiakkaan tarpeen mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoimintaa ei myöskään tule puskea kilpailluille markkinoille, vaan niiden yleishyödyllisen ja voittoa tavoitteleman toiminnan tulee olla mahdollista jatkossakin. Kunnallisilla työpajoilla, säätiöillä sekä järjestöillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa työpajapalveluita rakenteiden uudistamisesta huolimatta.

Työpajat toteuttavat monialaista työtä paikallisesti

Sipilän hallituksen uudistusten valmistelussa muutosten vaikutuksia jo valmiiksi eri sektoreiden rajapinnalle asemoituviin palveluihin, kuten työpajatoimintaan, ei riittävästi arvioitu. Eri hallinnonalojen uudistusten ja sääntelyuudistusten keskinäinen yhteensovittaminen oli monin tavoin puutteellista. Uudistusten yhteisvaikutukset olisivat olleet työpajatoiminnan kannalta kriittisiä.

Työpajatoiminnalla on tärkeä rooli peruspalveluiden tukemisessa, palveluiden väliin jäävien katvealueiden paikkaamisessa ja niiden tavoittamisessa, jotka putoavat muista palveluista. Työpajatoiminnalla on nykyisellään erinomainen valtakunnallinen kattavuus ja alueellinen saavutettavuus. Monet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut ovat karanneet kauas. Työpajatoiminta sen sijaan on luonteeltaan lähipalvelua – sen kattavuus on yli 90 % Suomen kunnista. Viimeisen vuosikymmenen aikana työpajatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme ja nykyisellään se tarjoaa palveluita merkittävälle osalle heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintaan osallistuu vuosittain yli 26 000 valmentautujaa.

Työpajat ovat tottuneet toimimaan monialaisesti, palvelujärjestelmän eri sektoreiden rajapinnoilla ja niiden väleissä. Työpajatoiminta ylittää hallinto- ja organisaatiorajoja. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan alueilla. Sen vaikuttavuus rakentuu juuri tälle järjestelmän raja­pinnoilla toimimiselle ja monialaiselle yhteistyölle. Laadukkaan ja vaikuttavan työpajatoiminnan lähtökohtia ovat toimiva yhteistyöverkosto ja kokonaisvaltaiset palveluprosessit.

Laadukasta työtä on voitava jatkaa ilman jatkuvaa alasajon uhkaa

Työpajatoiminta on myös todennetusti vaikuttavaa: vuonna 2017 4/5 nuoresta sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan, kuten kuntoutukseen[1]. Työpajatoiminta myös saa erinomaista palautetta valmentautujilta: arvosanan 4,3 asteikolla 1–5[2]. Voi kysyä, kuinka moni muu palvelu yltää tähän? Työpajatoiminnassa yhdistyvätkin innovatiivisesti yksilöllinen valmennus, yhteisöllinen vertaistuki ja osaamista kasvattava mielekäs työ.

Työpajatoiminnan erityiset vahvuudet tulee ymmärtää ja huomioida ne tulevaisuuden uudistustyössä. Toimivia ja laadukkaita palveluita ei ole varaa romuttaa – työpajatoiminta tulee uudistuksissa turvata.

[1] AVI/OKM: Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset.

[2] TPY: Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari. Työpajatoiminnan valtakunnalliset tulokset 2017.

Mari Ahonen-Walker, Kuntaliiton erityisasiantuntija, TPY:n entinen toiminnanjohtaja & Reetta Pietikäinen, TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija