Alueellista koordinaatiotyötä renkailla

”Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa-arvon toteutumista,” kuvaa ALU-koordinaattori ja Pellon kunnan työllisyysvastaava Outi Rautio työpajojen alueellista verkostotyötä maantieteellisesti suurimmalla verkostoalueella.

Outin blogi

Vuosiin en purkanut matkalaukkuani. Pelkkä työmatkani oli 830 kilometriä, työssä liikuin Inarin ja Hangon välimaastossa. Vuonna 2016 päätin tyhjentää tuon matkalaukun ja työmatka lyheni 40 minuuttiin. Mutta eipä aikaakaan, kun huomasin jälleen omistavani kaksi hammasharjaa: toinen on kotona hammasmukissa, toinen valmiina matkalaukussa.

Siirsin siis jälleen toimistoni osittain renkaille ja aloitin työni alueellisena koordinaattorina Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Toiminta- alueeni on vaatimattomat 167 523,03 km2 eli Lappi, Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu, reilusti puoli Suomea. Pohjois-Pohjanmaan alueella on 21, Kainuun 4 ja Lapissa 19 valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan saavaa toimijaa ja siksipä työssä liikun nyt Inarin ja Pyhäjärven välimaastossa.

Alu-koordinaatiotyö perustuu koordinaattorin ja kentän toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Se on viestien lähettämistä, vastaanottamista, vaihtamista ja tulkintaa, johon kuuluu luottamus, tiedonkulun avoimuus ja sosiaalinen vastavuoroisuus. Tietoa ei vaan välitetä osapuolelta toiselle vaan sitä tuotetaan ja tulkitaan yhdessä. Suomi on pitkä maa ja laajalla toiminta- alueellani osa tästä vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus ei kuitenkaan koskaan täysin korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta eikä yksistään näin ollen voi olla alueellisen tasa-arvon toteutumisen tae. Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa- arvon toteutumista.

Ja siksi vietin toimistossani renkailla ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 100 työpäivää ja vaikka tiellä oli paikoin liukasta ja ruuhkaa, hartioita särki ja väsytti, kertyi kilometrejä mittariin reilut 32 000. Ja matka jatkuu…

Outi Rautio
pohjoisen Suomen ALU-koordinaattori
työllisyysvastaava, Pellon Kunta

Tutustu pohjoisen Suomen ALU-verkostotoimintaan ALU-verkkosivuilla:

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat
Lapin maakunta

Avartti työpajatoiminnassa

”Elämyspajan käyneet nuoret ovat ulkokäyttöön soveltuvia, niin kuin kaikki halutessaan. Asenne ratkaisee.” Sampo Salo ja Katri Niskala Jyväskylän kaupungin Nuorten Taidetyöpajalta kertovat kirjoituksessaan Avartti-ohjelman hyödyntämisestä työpajalla. Avartti on 14–24-vuotiaiden kansainvälinen seikkailukasvatukseen perustuva toimintaohjelma. Avarttia esitellään Valtakunnallisilla Työpajapäivillä Jyväskylässä 18.-19.4.2018.

avartti Jkl

Elämyspaja on yksi Jyväskylän Nuorten Taidetyöpajan työpajaryhmistä. Elämyspajalla nuoret ovat voineet jo parin vuoden ajan osallistua myös Avartti-ohjelmaan. Avartti on 14–24-vuotiaiden kansainvälinen seikkailukasvatukseen perustuva toimintaohjelma. Maailmalla se tunnetaan nimellä ”The International Award for Young People”. Vuosittain ohjelmaan osallistuu 1,4 miljoonaa nuorta 140 maassa. Avartin toimintojen avulla voidaan tukea nuorten kasvua yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi vaikuttamalla nuorten itsetunnon kasvuun sekä tietojen ja taitojen kehittymiseen. Ohjelman avulla nuoret oppivat taitoja, joista voi olla hyötyä myöhempää uravalintaa varten.

Elämyspajalla toimitaan ryhmässä luonnossa liikkuen, retkeilyyn ja ryhmän ohjaamisen taitoihin tutustuen. Toiminnassa hyödynnetään erilaisia seikkailukasvatuksen menetelmiä, esimerkiksi retkeilyä, kiipeilyä ja toimintakokemusmenetelmiä vuodenaika huomioiden. Pajan aikana suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia projekteja ja retkiä. Elämyspajan ryhmä toteuttaa ohjaustilanteita myös ulkopuolisille ryhmille. Pajatyöskentelyyn kuuluvat myös erilaiset tutustumiskäynnit ja tulevaisuuden suunnittelu. Elämyspaja on seikkailukasvatuksellinen prosessi, jossa toimitaan ryhmässä omaa itsetuntemusta ja mukavuusalueen rajoja tutkiskellen.

Avartin avulla nuoret ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun ja tällä tavoin monipuolistaneet Elämyspajan ohjelmaa. Nuorten valitsemia harrastuksia on tehty pajapäivien aikana. Avartti-ohjelmaa pystyy soveltamaan työpajatoiminnassa helposti ja se on toiminut myös hyvänä motivointikeinona pajanuorille. Avarttia tehdessä nuoret ovat valinneet harrastuksikseen esimerkiksi valokuvausta, frisbeegolfia, boulderointia, leipomista, blogin kirjoittamista, kuntosalia, roolipelaamista ja ryhmänohjausta. Mieleenpainuvimmat kokemukset nuorille on kenties jäänyt Avartin seikkailusta ja muista metsäretkistä. Retkillä on saatu kokemuksia itsensä voittamisesta, pärjäämisestä haastavissa olosuhteissa ja yhdessä koetuista hauskoista jutuista. Myös se, että kaikki ei aina mene ihan tuubiin, on koettu opettavana ja mieleen jääneenä asiana.

Muut pajaryhmät ovat kommentoineet, että Elämyspajan nuoret tunnistetaan hajusta. Tämä on totta. Ja ryhmän nuoret ovat siitä ylpeitä. Elämyspajan käyneet nuoret ovat ulkokäyttöön soveltuvia, niin kuin kaikki halutessaan. Asenne ratkaisee.

 

Sampo Salo, vastuuvalmentaja
Katri Niskala, vastuuvalmentaja
Jyväskylän kaupungin Nuorten Taidetyöpaja/Elämyspaja

Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden Nuorten taidetyöpaja on 18.-19.4.2018 Jyväskylässä järjestettävien Valtakunnallisten Työpajapäivien paikallinen yhteistyökumppani

Lue lisää Avartista

 

Miksi työpajoilla ei ole ainoastaan työtä, vaan myös toimintaa? Mitä on sosiaalinen vahvistuminen työpajatoiminnassa?

”Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta”, kirjoittaa TPY:n kouluttaja Susanna Palo.

Kuvat ja logot - Omnia Jani Laukkanen maria.gnosspelius 4.1.2017 Käsi piirtää taustalla tunnista

Kuva: Espoon Omnian työpajat / Jani Laukkanen

Työpajatoiminta rakentuu starttivalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai työhönvalmennuksen ryhmistä. Tämä moninaisuus takaa sen, että erilaisista elämäntilanteista tulevat, erilaiset taidot omaavat nuoret löytävät itselle sopivan valmennuspalvelun, josta ponnistaa kohti omannäköistä koulutus- ja työelämäpolkua.

Starttivalmennusryhmässä eli matalimman kynnyksen toiminnassa pyritään vahvistamaan nuorten sosiaalisia taitoja eli vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Tämä tapahtuu pienessä ryhmässä keskustelujen sekä luovien ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Olennaista starttivalmennuksessa on nuoren identiteetin, itsetunnon ja oman ymmärryksen vahvistaminen. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori saa starttiryhmästä paikan, jossa hän voi ns. kirjoittaa oman elämäntarinansa eheäksi. Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Tässä voivat starttiryhmien luovat menetelmät, keskustelut ryhmässä sekä henkilökohtaiset keskustelut yksilövalmentajien kanssa auttaa. Näin nuoren on mahdollista luoda tulevaisuuden unelmia, joiden toteutumiseen saadaan voimaa sekä menneestä että nykyhetkestä. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta.

Starttivalmennuksessa ei varsinaisesti ole työtoimintaa, paitsi silloin jos valmennus toteutuu samassa organisaatiossa olevan työpajan työvalmennuksen kautta. Joskus työtoiminta vahvistaa starttiryhmää ja auttaa jatkossa nuoria siirtymään työpajan starttivalmennuksesta työvalmennukseen. Työvalmennuksessa valmentajan tuki, neuvot ja ammatillisten taitojen kehittäminen vahvistavat nuoren näkemystä niin itsestä työntekijänä kuin myös jonkin ammatillisen taidon osaajana. Opiskelu- ja työelämätaitojen kehittymistä seurataan työpajalla ja siihen myös kannustetaan nuorta itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnissa nuori tarkastelee osaamisen kehittymistä työpajajaksolla oppimispäiväkirjan tai kuvallisen portfolion kautta. Kun nuori sanoittaa itsearvioinnin kautta omaa osaamistaan, hänen itsetuntonsa ja uskonsa omiin taitoihin vahvistuvat. Työvalmennuksessa nuori saa päivittäin palautetta osaamisestaan ja kyvyistään toimia työryhmässä sekä samalla tietoa omista mahdollisuuksistaan. Työpajatoiminnan avulla tulevaisuuden toiveet voivat alkavat vähitellen hahmottua ja konkretisoitua erilaisiksi opiskelu- ja työelämätavoitteiksi.

Susanna Palo
Kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys