Kuka käy työpajalla?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Toisessa osassa kysytään, kuka käy työpajalla? Keitä työpajatoimintaan osallistuvat asiakkaat eli valmentautujat ovat: minkä ikäisiä he ovat ja millaisia koulutustaustoja heillä on? Entä mistä valmentautujat työpajoille ohjautuvat? Työpajojen valmentautujista kirjoittaa TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajatoimintaan osallistuvat

Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: valmentautujamäärä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa  

Työpajatoimintaan osallistuneiden valmentautujien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 työpajatoiminnassa oli mukana n. 15 300 valmentautujaa, ja vuonna 2018 työpajoilla tuettiin jo lähes 27 300 valmentautujaa. Tämä on enemmän, kuin esimerkiksi koko Imatran kaupungissa on asukkaita. Valmentautujien määrän merkittävä kasvu kertoo siitä, että työpajatoimintaa tarvitaan ja se on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme. Työpajatoiminta tukee tuloksellisesti kohti koulutusta ja työelämää. 

Valmentautujista alle 29-vuotiaita nuoria on reilu puolet, ja vuonna 2018 heitä oli 14 600 (54 %). Viime vuosina valmentautujamäärät ovat kuitenkin kasvaneet erityisesti yli 29-vuotiaiden osalta. Tätä selittää etenkin kuntouttavan työtoiminnan laajentuminen: kuntouttava työtoiminta on yleistynyt vielä enemmän aikuisten kuin nuorten palveluna. 

Työpajojen valmentautujista hieman yli puolet, 58 %, on miehiä. Tätä sukupuolijakaumaa voivat selittää erot paitsi miesten ja naisten työttömyysasteissa myös työpajojen tarjoamissa työtehtävissä ja -aloissa  

Suuri osa työpajanuorista ilman ammatillista tutkintoa 

Suurin osa nuorista tulee työpajalle peruskoulupohjan varassa. Vuonna 2018 54 prosentilla nuorista ylin suoritettu tutkinto oli peruskoulu. Merkittävä osa pajanuorista on kuitenkin opiskellut ammatillisessa koulutuksessa, mutta päätynyt keskeyttämään opintonsa – moni jopa useamman kerran. Tämä kertoo nuorten tarpeista saada sekä ohjausta oikeaan alanvalintaan että tukea opintoihin kiinnittymiseen ja arjenhallintaan. 

Kasvava osa valmentautujista on kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon: vuonna 2018 heitä oli jo 35 prosenttia työpajanuorista. Tämä kuvastaa nuorten tarpeita saada niin tukea työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen kuin mahdollisuuksia ammatillisten taitojensa kartuttamiseen. Jos työttömyys valmistumisen jälkeen pitkittyy, koetaan uhkaa osaamisen ruostumisesta ja työllistymiskynnyksen nousemisesta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista työpajanuorista on puolestaan uuden suunnan etsijöitä ja alanvaihtajia. Lisäksi työpajoilla on jonkin verran opiskelijoita erilaisilla tukijaksoilla, ja moni heistä pystyy suorittamaan tutkinnon osia pajajaksonsa aikana  

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorisotakuun näkökulmista työpajat pystyvät näin ollen tukemaan sekä niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, että niitä nuoria, jotka valmistuttuaan hyötyvät työllistymistä edistävistä valmennuspalveluista   

”Työpajajakso on auttanut minua työllistymään, olen oppinut paljon eri alan hommia, motivaatio asioiden selvittämiseen ja oppimiseen noussut huomattavasti, mahdollisuus suorittaa tutkintoja työpajajakson aikana sekä tukea työpajalla sekä sen ulkopuolella.” (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Työpajoille ohjautumisessa paikoin haasteita – panostettava vahvemmin 

Valmentautujat tulevat työpajalle yleensä jonkin yhteistyötahon ohjaamana. Vuonna 2018 valmentautujia ohjautui eniten työhallinnosta (36 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (17 %), nuorisotyöstä (11 %) ja oppilaitoksista (10 %). Lisäksi osa valmentautujista tuli suoraan itse työpajalle (13 %). Viime vuosina työhallinnosta ohjautuneiden osuus on pienentynyt ja oma-aloitteisesti työpajoille tulleiden osuus puolestaan kasvanut.        

Ohjautumisen toimivuudessa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Monilla alueilla koetaan haasteita erityisesti TE-toimiston kanssa tehtävässä yhteistyössä. TE-palveluja on karsittu radikaalisti, eivätkä kaikki asiakkaat saa riittävästi kohtaavaa palvelua. TE-palvelujen käyntiasiointia ja asiantuntevaa palvelutarvearviointia tulee vahvistaa. Myös työpajojen ja Ohjaamojen yhteistyön toimivuudessa on laaja kirjo. Monin paikoin yhteistyö koetaan heikoksi ja nuorten ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on vähäistä.  

Noin puolet työpajoista ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka olisivat halunneet osallistua toimintaan. Tarve työpajatoiminnalle on siis monin paikoin vielä tämänhetkistä suurempi. Toisaalta osa työpajoista voisi tukea nykyistä useampaa valmentautujaa. Työllisyyden ja kouluttautumisen edistäminen edellyttää yhteistyön vahvistamista työpajojen ja ohjaavien tahojen, erityisesti TE-hallinnon ja Ohjaamojen välillä. Tärkeintä on, että kukin pääsee oikeaan aikaan omaa tilannettaan parhaiten edistävään palveluun ja löytää oman polkunsa.  

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:   

Työpajatoiminta 2017. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM / AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu) 

Työpaja – yhteisö, valmennus ja merkityksellinen työ samassa paketissa!

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Ensimmäisessä osassa puhutaan, mitä on työpajatoiminta tänä päivänä. Millaisia työpajoja Suomessa on ja miten toiminta on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana? Sarjan avaa TPY:n työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajat suomessa

Työpajatoiminta 2020

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa ja tunnistaa osaamista sekä tukea kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoimintaa on saatavilla noin 95 prosentissa Suomen kunnista eli lähes joka kunnassa. Kunnalliset työpajat ovat pysyneet työpajojen enemmistössä läpi vuosikymmenen: 60 % työpajoista on kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia. Yhdistysmuotoisia työpajoja on 28 %, säätiöitä 10 % ja muita toimijoita 2 %. Työpaja saattaa olla omassa kunnassa ainoa työllistymistä ja arjenhallintaa tukeva palvelu tai ainoa tunnistettu oppimisympäristö osaamisen kerryttämiseen tutkintoa varten.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen. Se on rinnallakulkijuutta, kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Työvalmentajan vastuulla on ammatillisen osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Työn lomassa syntyy monia syvällisiä keskusteluja ja pohdintoja tulevaisuudesta. Yksilövalmentajan kanssa työalana on koko elämä – yksilövalmennuksessa vahvistetaan arjenhallintaa sekä mietitään jatkopolkuja. Ympäröivä yhteisö tarjoaa vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia sekä kehittää taitoa toimia ryhmässä. Valmennus työpajalla on aina tavoitteellista.

Verstaalta pelien kehittelyyn

Työpajojen työtehtävissä korostuu konkreettinen tekeminen. Työpajalla saa merkityksellistä tekemistä, mahdollisuuden kokeilla, ja ehkä löytää itselleen uuden ammatillisen kiinnostuksen kohteen tai hyvän harrastuksen. Työpajalla tarjotaan mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin – jos se onnistui täällä, voin onnistua muuallakin!

Puu ja rakennus sekä tekstiili ovat säilyttäneet asemansa työpajojen yleisimpinä valmennusyksikköinä läpi menneen vuosikymmenen. Noita työtehtäviä yhdistää käsillä tekeminen, jossa näkee oman työn jäljen ja tulokset välittömästi. Nuorten kiinnostusta ovat herättäneet uudet mediaan, pelien kehittelyyn tai pelaamiseen liittyvät työpajat. Niiden määrä onkin kasvanut tasaisesti etenkin vuosikymmenen loppupuolella. Kun vuonna 2016 media ja mainonta oli vielä 13. yleisin valmennusyksikkö työpajoilla, oli se noussut vuonna 2018 sijalle 9.

Kokemattomana työntekijänä pääsin näkemään ja kokemaan kyseisten työtehtävien vaativuuden ja pääsin yleisesti oppimaan alasta ja siihen liittyvistä erilaisista asioista. … Itse henkilökohtaisesti olen tykännyt olla pajalla töissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka alasta ja sen käytännöistä ei ollut pienintäkään hajua.” (Sovari 2019)

Yhä useampi työpajalle tuleva tarvitsee pidempikestoista tukea

Monella työpajalle tulevalla nuorella on tarvetta pidempikestoiselle ja intensiivisemmälle tuelle, mikä näkyy starttivalmennuksen suurena tarpeena. Matalan kynnyksen starttivalmennuksessa olevilla työ- tai koulutuspolku ei ole aivan lähiaikoina saavutettavissa, vaan sen alku siintää hieman kauempana edessäpäin. Starttivalmennuksessa työpaja-arkeen ei välttämättä sisälly varsinaisia työtehtäviä, mutta valmennuksen menetelminä hyödynnetään monenlaista toimintaa kädentaidoista ruoanlaittoon ja luontoretkiin.

Vaikka työpajatoiminta on toimintamuotona vakiintunut, elää se silti ajassa. Toiminnan sisältöjä muokataan niin valmentautujien ja alueen kuin työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden mukaan.  Valmentautujien mielestä työpajatoiminta on onnistunut erinomaisesti: he antavat toiminnalle arvosanan 4,3 asteikolla 1-5.

Anne Välimaa
työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Työpajatoiminta 2016. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM/AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2018 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)

 

Tutkinto työpajalla? Ei oo mahdollista! Vai onko?

Hajulukon puhdistus (002)
Valmentautuja tekemässä näytössä hajulukon puhdistusta, mikä on osa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvaa LVI-järjestelmien toimintakunnon ylläpitämistä.

Jos Hessu haluaa suorittaa tutkintoa työpajalla olematta varsinainen opiskelija, täytyy ensimmäiseksi miettiä, minkä tutkinnon mukaista ammattitaitoa voi työpajalla oppia. Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät verkosta ePerusteista.  Seuraavaksi pitää löytää oppilaitos, jolla on järjestämislupa kyseessä olevaan tutkintoon. Oppilaitos voi näin digiajalla sijaita kauempanakin.

Oppilaitoksessa mietitään vastuuopettajan kanssa, mitä osaamista Hessulla jo on ja mitä osaamista vielä pitää hankkia. Koska Hessu ei ole menossa varsinaiseksi opiskelijaksi, osaamisen hankkiminen ei ole oppilaitoksen vastuulla, vaan Hessun ja työpajan. Opettajalta saa kuitenkin usein hyviä vinkkejä.

Ja sitten Hessu tekee ihan tavalliseen tapaan töitä työpajan työvalmennuksessa, kunnes sovitun tutkinnon osan tai tutkinnon osien mukaiset työtehtävät sujuvat.

Seuraavaksi suunnitellaan näyttö. Eri oppilaitoksilla ja eri ammattialoilla on erilaisia tapoja tehdä näyttö. Opettaja kertoo, millainen näyttösuunnitelman tulee olla ja miten näyttö suoritetaan. Näyttö voi olla lyhyt työsuoritus, esim. yhden kohteen ylläpitosiivous, tai se voi olla esimerkiksi viikon mittainen jakso, jonka aikana työpajan arvioija seuraa Hessun tekemistä.

Näytön lopuksi arviointikeskustelussa on paikalla Hessu, työpajan arvioija sekä opettaja. Arvioinnin tekevät työpajan arvioija ja opettaja yhdessä. Opettaja kyselee arvioijalta, miten Hessu on missäkin tilanteessa toiminut, eli työpajan arvioijan ei tarvitse osata suoraan sanoa onko suoritus T1 vai K5 tai hyväksytty/hylätty.

Entä TE-toimisto?

Pelkän näytön suorittaminen oppilaitoksessa ei ole opiskelua (TEM/2414/03.01.04/2018) eikä vaikuta työttömyysturvaan. TE-toimistolle on kuitenkin syytä kertoa aikeesta suorittaa näyttöjä oppilaitoksessa, koska sen tulee näkyä työllistymissuunnitelmassa.

Jos työpajajakso keskeytyy ennen tutkinnon valmistumista, jää valmentautujalle opiskeluoikeus oppilaitokseen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tämän TE-toimisto selvittää. Silloin pyydetään oppilaitoksesta opiskelutodistus, jonka mukaan ko. opiskelija ei ole opiskellut läsnäolevana. Todistus toimitetaan TE-toimistolle ja vastataan, että ”en ole opiskellut lainkaan läsnäolevana”. Ensimmäistä kertaa pyytäessäni todistusta tähän tarkoitukseen, pyysin todistusta, että henkilö ei ole opiskellut oppilaitoksessa. Se aiheutti pientä hilpeyttä.

Mitäs tämä maksaa Hessulle?

Ei mitään. Pelkän näytön suorittamisesta oppilaitokseen ei saa periä maksua. Vastaavalla tavalla tutkinnon osia voi suorittaa myös kuntouttavassa työtoiminnassa kuntien, kaupunkien tai yhdistysten eri yksiköissä tai työkokeilussa yrityksissä. Tai vaikka palkkatyössä. Ihan missä vaan, missä voi oppia tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä.

Janiika Saarinen

Kirjoittaja työskentelee Valo-valmennuskoordinaattorina Valovoima -hankkeessa (ESR) Raision kaupungin työllisyyspalveluissa.  Hän on työssään mahdollistanut jo noin 200 tutkinnon osan suorittamisen.