Vähemmän sankaritarinoita, enemmän yhdessä tekemistä

Kemissä on tartuttu niin nuorten kuin ammattilaisten yksinäisyyden vähentämiseen: Nuorille toimintaa matalalla kynnyksellä ja ammattilaisille enemmän yhteisen tekemisen paikkoja. Tähän tarpeeseen syntyi Meriva-säätiön työpajatoiminnan ja Kemin Ohjaamon yhteistyönä OhjaamoStartti, kahdesti viikossa järjestettävä matalan kynnyksen sopimuksettomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva ryhmätoiminta.  Sitten tuli korona ja käyntiin polkaistu yhteistyö piti miettiä uusiksi. Mitä Kemissä keksittiin? Siitä kertovat projektipäällikkö Maria Viinikka ja Lapin ALU-koordinaattori Outi Hedemäki.

hannah-busing-Zyx1bK9mqmA-unsplash

Kuka tahansa meistä voi kokea yksinäisyyttä myös ihmisten keskellä, mutta lähtökohtaisesti paras lääke yksinäisyyteen on hakeutuminen muiden seuraan. Monesti nuori tarvitsee jonkun, joka käy aluksi hakemassa kotoa, jotta hän rohkenee lähteä liikkeelle. Työpajat, etsivä nuorisotyö ja muut Ohjaamon toimijat tarjoavat toimintaa, jossa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, löytää kavereita ja seuraa. Näissä paikoissa on syntynyt jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. On se hellukin saattanut löytyä tätä kautta.

Nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suosittelemme myös hakeutumista rohkeasti muiden ammattilaisten seuraan.  Kun on itse rohkaistunut verkostotyöhön ja oppinut tuntemaan yhteistyökumppanit, on helpompi arvostaa toisten työtä ja löytää oma roolinsa verkostossa. Verkosto, jossa toimijat tuntevat toisensa, arvostavat toistensa työtä ja osaavat olla vuorovaikutuksessa keskenään, luo nuorelle turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa hänen luottamustaan palvelujärjestelmään. Kun ammattilainen on itse aktiivisesti mukana verkostossa, on myös nuoren saaminen mukaan toimintaan helpompaa.

Kemissä Ohjaamo–toimintaa on lähdetty rakentamaan niin, että kaikki keskeiset toimijat ovat osa Ohjaamotiimiä. Ohjaamotiimiin kuuluvat Ohjaamon toimintaa koordinoiva Kemin Kohtaamo -hanke, TE-palvelut, sosiaalityö, etsivä nuorisotyö, KELA, Ammattiopisto Lappia ja Meriva sr, joka tuottaa nuorten työpajatoimintaa, starttivalmennusta ja NUOTTI–valmennusta. Lisäksi kaikki muut kohderyhmän kanssa työskentelevät ovat tervetulleita työskentelemään Ohjaamon tarjoamalle toiminta-alustalle. Jokaisella toimijalla on oma tärkeä roolinsa kokonaisuudessa, vaikka toisinaan jonkun yksittäisen toimijan rooli voi olla nuorelle merkityksellisin.

OhjaamoStartti syntyi työpajan ja Ohjaamon yhteistyönä

Kemissä nuorten työpajatoimintaa toteuttaa Meriva sr, joka on vuonna 1999 perustettu työhönvalmennussäätiö. Säätiön visio on ”Askel kerrallaan kohti työelämää” ja toiminnan lähtökohtana on ihmisten moninaisuuden ymmärtäminen, jokaisen oman toimijuuden vahvistaminen, ratkaisukeskeisyys sekä ajatus Merivan roolista osana henkilön kuntoutumis- tai työllistymispolkua. Vuonna 2020 säätiön kehittämistoiminnan keskiössä on nuorisolain (1285/2016) mukaisen nuorten työpajatoiminnan monialainen sisällöllinen kehittäminen. Osana nuorten valmennuspalvelujen kehittämistyötä on 1.3.2020 toimintansa käynnistänyt OhjaamoStartti.

OhjaamoStartti toimii Kemi Ohjaamon yksilötyön tukena ja tarjoaa nuorille sopimuksettomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennuksen keskiössä on toiminnallisuus ja se kokoontuu kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin Kemi Ohjaamon tiloissa. Ryhmävalmennuksen tavoitteena on tukea nuoren osallisuutta, kiinnittymistä säännölliseen toimintaan, tarjota alusta sosiaaliselle vahvistumiselle ja olla tukena nuoren koulutus- ja työllistymispolulla. OhjaamoStartin toimintaa kuvaa suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus. Toiminnan sisällölliseen suunnitteluun osallistetaan nuoret itse mukaan.

Ja näinhän se lähti, kunnes…

Jo ennen maaliskuun puolta väliä oltiin tilanteessa, jossa Kemin kaupungin päätöksellä Ohjaamossa siirryttiin täysin etätyöskentelyyn eli OhjaamoStartti ei voinut enää kokoontua. 18.3 valmiuslain myötä myös säätiön nuorten työpajatoiminta siirtyi lähivalmennuksesta etävalmennukseksi. Helpointa olisi ehkä ollut siirtää koko OhjaamoStartti- toiminta jatkumaan poikkeusajan jälkeen, mutta halusimme ylläpitää syntyneitä rakenteita ja näin tukea nuorten osallisuutta sekä arkirytmiä myös tänä poikkeusaikana. Ja jos se ei kasvotusten onnistu, mennään sitten mekin verkkoon. Syntyi OhjaamoLive. Maanantaisin ja perjantaisin, kuten OhjaamoStarttikin olisi kokoontunut, olemme Kemin Ohjaamon Facebookissa livenä ihmettelemässä maailman menoa, vastaamassa nuorten esittämiin kysymyksiin ja kutsumalla monialaisen verkoston jäseniä vieraiksemme, näin myös ylläpitämässä emme ainoastaan OhjaamoStartin vaan myös Ohjaamon rakenteita – tukemassa yhden luukun periaatetta. ”Livesekoilujamme” on katsottu satoja kertoja ja niitä on jaettu useita kymmeniä kertoja, kiitos kaikille!

Ja tällä jatketaan, kunnes palataan – ainakin osittain – lähivalmennukseen.

Yksinäisen sankarin rooli ei kuulu hyvään verkostotyöhön vaan yhdessä tekeminen. Kemissä ei ole roistoja eikä sankareita, vaan olemme kaikki nuoren puolella.

 

Maria Viinikka, projektipäällikkö
Kemin Kohtaamo -hanke/Ohjaamo Kemi
Kemin kaupungin työllisyyspalvelut
https://www.facebook.com/OhjaamoKemi/

Outi Hedemäki, Lapin ALU- koordinaattori
Meriva sr
https://www.facebook.com/lapinalukoordinaattori.outi

Muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja

Jyränkölän Mediapaja Heinolassa on yksi niistä työpajoista, jotka siirsivät toimintansa verkkoon heti, kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila alkoi. Mediapaja on toiminut nyt kolmatta viikkoa etänä, kaikki valmentajat ja valmentautujat kotoa käsin 17.3. alkaen. Vastuuvalmentaja Mikko Kallio kertoo vinkkien kera, miten valmennus verkossa organisoidaan sujuvasti ja millaista on Jyränkölän Mediapajan verkkoarki.

KUVA_Discord
Näkymä Jyränkölän Mediapajan Discordista

Rykäisy

Päätöksen etävalmennuksesta teimme maanantaina 16.3. Hyvinkin verekseltään loimme nuorten kanssa yhdessä tekniset ratkaisut. Aloitimme etätyöskentelyn 17.3.2020. Ideat tulivat nuorilta, oikeastaan toteutuskin. Lähtö oli ainakin minun kohdallani hyvinkin hapuileva, ja koko ajan sain olla kyselemässä, kun en tajunnut. Virtuaalikokouksen bingon sain jo ekana päivänä.

Sovelluksista ja laitteista

Käytämme Discord- ja Zoom-sovelluksia Mediapajan valmennuksessa. Muitakin testasimme, mutta näihin päädyimme. Suosittelen. Lisäksi nuoret ovat saaneet kotikoneilleen Adobe Creative Cloudin ohjelmat, kuten Photoshopin ja Premieren. Nuoret käyttävät myös ilmaisohjelmia ja omia kuvausvälineitään, kuten älykännyköitä. Olemme myös lainanneet pajan kalustoa. Kaikkea saa käyttää, mikä toimii. Periaatteessa pelkkä älykännykkä riittää, mutta on helpompaa, jos on kaksi laitetta.

Jokainen mediapajalalainen on asentanut molemmat sovellukset, Discordin ja Zoomin, eli ladannut ne sovelluskaupasta omille laitteilleen. Molempiin sovelluksiin nuoret ovat luoneet tunnukset sähköpostinsa avulla. Ja ”muista salasanat”, niin jatko helpottuu. Nämä kannattaa asentaa ja ottaa käyttöön kaikilla laitteilla, joilla voi kommunikoida, niin mahdollisuudet monipuolistuvat. Mutta kuitenkin laite kerrallaan, ja aloittaa Discordin käytöstä. Me menimme Discordilla ensimmäisen viikon, minä pelkällä kännykällä. Zoomin kanssa on hyvä huomioida, että sinne pääsee joka laitteella yhtä aikaa. Ihmettelin porukan määrää Zoom-kokouksessa, niin minä itse olin siellä kahdella eri laitteella. Ihmekös, kun ääni kiersi, ja hyvä etten kysynyt toiselta itseltäni kuulumisia…

Discordiin olemme luoneet Mediapajan normiarjen vastineet – siis ihan samannimiset touhut kuin meillä on muutenkin. Meillä on myös erilliset huoneet kaikelle muullekin: varasto, riippumatto, tupakkakoppi sekä tilaustöiden nimellä olevat huoneet. Discordissa ei kannata olla liikaa toimintoja, mieluummin lähtee muutamasta ja kasvattaa tarpeen mukaan. Periaatteessa alussa riittää kaksi toimintoa: puhekanava (”äänenkuva”) ja tekstikanava (#). Tekstikanavalle saa myös tuotua tiedostoja.

Hyvä vuorovaikutuskäytäntö on myös se, että joka toinen yhteinen palaveri on Zoomissa, koska siellä näkee toisen. Sopii porukalla, kuka (valmentajista) luo kokouksen, ja kutsulinkki Discordin kautta.

Sopimuksista ja tunteista

Kuntouttavan työtoiminnan nuorilla sopimus oli katkolla heti alkuun, ja tauko alkoi 18.3.2020. Pyysin henkilökohtaisesti kaikkia pysymään mukana toiminnassa, vaikka ei olisi sopimusta. Mahdollisuus pitää vapaana sitten myöhemmin. Meillä meni siis tauolle kuntouttava työtoiminta ja avotyötoiminta. Nyt kuntouttava työtoiminta on muutettu työkokeiluiksi, ja jatkon linjausta odotellaan. Porukka on pysynyt kuitenkin menossa mukana.

Kaikki nuoret ovat meillä olleet mukana katkeamattomasti verkkovalmennuksessa. Myös uusia on tullut. Vaikka tämä muutos on teknologinen, niin ennen kaikkea psykologinen. Kiinnittyminen arkeen, tekemiseen ja muihin ihmisiin sekä tunteiden vaihtelut. Yhteys muihin hoituu nyt teknisesti eri lailla kuin aiemmin, mutta psykologisesti on samat tarpeet. Kriisissä yhteys muihin ihmisiin korostuu. Arkeen on kuulunut voimakkaiden tunteiden käsittelyt epätoivosta ahdistukseen, mutta myös onnistumiseen ja uuden löytämiseen. Ihan huolella ollut oma pääkin koetuksella.

Viikkoaikatauluista ja normiarjesta

Tässä olemme olleet tiukkoja. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin vessapaperin hamstraaminen, on ollut pitää kiinni arjen rytmiikasta. Olenkin sanonut, että muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja.

Kokouskäytännöt verkossa työskentelyssä ovat tärkeät. Yksi puhuu, muilla mikki äänettömällä. Tämän huomasi heti alkuun. Kun hälinä on saatu rauhoitettua puheenvuoroiksi, niin yritäpä salaa käydä vessassa mikrofoni auki. Tai jos joku tekee samalla ruokaa tai muuten kolistelee, niin muut eivät kuule mitään. Eli kokouskäytännöt ja mikit mutella.

Keskustelua helpottaa myös, kun yksi jakelee puheenvuoroja. Puheenvuoroja voi myös pyytää – käsi ylös, jos näköyhteys tai erilliset painikkeet. Chatin kautta voi myös kirjoittaa. Yllättävän toimivaa.

Yhteiset pelailut ja rentoutuminen

Pelailut ja rentoutuminen verkon kautta ovat tärkeitä sopivissa hetkissä, esimerkiksi legendaarinen ”piirrä ja arvaa” (skribbl) ja lautapelisivusto. Siis yhdessä pelaamista verkossa – myös osana pajan arkea. Kommunikointi onnistuu mukavasti Discordin kautta. Yllättävän toimivaa. Ja näitä on paljon monenlaisia. Nuoriso tietää.

Vapaa-ajan Zoomit on myös otettu käyttöön. Yhdessä voidaan käydä Zoom-kaffeella, ja kuulemma perjantai-illan istuntoja on myös vietetty Zoomissa. Jokainen on kotonansa kuin olisi kahvilassa, ja porukka koolle ja videoyhteydellä turinointi.

Yksilön tavoitteet

Näillä toiminnoilla ja viikko-ohjelmalla olemme luoneet rungon valmennukselle ja arjelle. Lisäksi nuorilla on omat yksilölliset tavoitteet, joita toteutetaan kuten ennenkin. Esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautuminen, verkkolukio, näyttelytöiden tekeminen. Töiden hakeminen on vähän jäissä. Lisäksi käymme kahdenkeskisiä keskusteluja niinkuin ennenkin, tai muutaman hengen pienryhmissä. Asiakastyöt – kuten taittotyöt, graafiset duunit – on jaettu ja vastuutettu kuten ennenkin, samoin niiden tsekkaamiset. Myös tiskivuoro on kuten ennenkin, nyt vain jokainen tiskaa kotonaan.

Mikko Kallio, vastuuvalmentaja
Jyränkölän Mediapaja
mikko.kallio@jyrankola.fi
044 797 2403
Facebook
Facebook / Mikko

Viikko-ohjelma Jyränkölän Mediapajan verkkovalmennuksessa 

JOKA AAMU

Kun tulet Discordiin, niin morjesta – tyyli vapaa. Viimeistään klo 10 tullaan. Jos ei tyyppiä näy, otamme yhteyttä. Ja tästä Discordissa morjestamisesta alkaa myös työaika. Siis kuin tulisit pajan ovesta sisään. Päivän päätteeksi D-morjesta kun lähdet, kuten muutenkin.

MAANANTAI

Klo 11 Työnjakopalaveri (Discord), kaikki paikalla: Käymme jokaisen tilanteen ja viikkotyöt lävitse, muut ovat kuulolla (sovittu yhdessä). Puhumme hyvinkin avoimesti.

TIISTAI

Klo 11 Zoom-Kahvit: Rennompi kuulumiskierros

Klo 11:30 Musapaja (Zoom): Musapaja on aloitettu syksyllä 2019 ja sitä on jatkettu Zoomissa. Vetäjänä on Heinolan kansalaisopiston musaope Paavo. Mediapajalla on vuosien saatossa vierailevien tähtien vetämänä ollut muun muassa improa, maalausta, videointia, editointia ja mitä milloinkin. Perinteisesti tiistaisin. Sama nyt Zoomissa. Toimii.

KESKIVIIKKO

Klo 11 kommenttiryhmät (Discordissa ryhmä 1 ja 2)

Ennakkovalmistelut kahdessa ryhmässä torstain töidenkatselmukseen, jossa tällä kertaa aiheina videopäiväkirjan pitäminen eri keinoin sekä tilaustyöt. Molemmissa ryhmissä on oma pj, kirjuri sekä virtuaalinen musta vihko, johon kirjoitetaan kommentit talteen (keskustelutoiminto Discordissa).

TORSTAI

Klo 11 töidenkatselmus (Zoom ja Discord yhtä aikaa)

Zoomissa puhe (+kuva jos haluaa) ja Discordista luetaan kommentit. Kommenttiryhmien kommenttien pohjalta käydään keskustelut niin, että kyseisen ryhmän pj tai kirjuri kertoo kärkeen kommentit ja arvioinnit työstä. Usein valmentautujat on jaettu siten, että ei kommentoida omaa työtä vielä kommenttiryhmässä. Eli jos kaikilta on yksi työ arvioitavana, niin jaetaan valmentautujat siten, että ryhmä 1:n jäsenten työt ovat ryhmä 2:n arvioitavana ja toisin päin. Tämä on ollut mediapajan arviointikulttuuria monta vuotta.

PERJANTAI

Erikseen sovitut työt niillä, joilla on viiden päivän viikko sekä palaverit.

LISÄKSI

Valmentajilla on omat erilliset Discord- ja Zoom-palaverit pitkin viikkoa, usein heti aamulla sekä päivän päätteeksi. Mediapajan ulkoisten asiakkaiden asiakaspalaverit pidetään pääosin Discordissa, samoin opiskelija-arvioinnit, joissa opettaja(t) mukana. Näille on luotu omat paikkansa (serverit), kuten Mediapajakin itsessään on. Näin ei mene tyypit sekaisin, ja pysyy hallinnassa ”kulkuluvat”. Eli olemme luoneet omiksi paikoikseen Mediapajan asiakkaat -ja Mediapajan arvioinnit -serverit. Näissä on Puhe/Voice- ja Chat -toiminnot asiaan liittyvillä nimillä.

Lisäksi parin viikon aikana on ollut useiden tahojen perehdytystä tavalla tai toisella molempiin sovelluksiin ja tätä kautta muuta auttamista. Ihan oma lajinsa on tämäkin. Se, kenellä on parhaat hermot ja rauhallinen ääni, kannattaa laittaa perehdyttäjäksi.

Mitä minulla olisi ilman pajaa?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjan viimeisessä osassa aiheena on, mitä työpajajakson jälkeen? 90 % työpajojen valmentautujista kokee hyötyneensä työpajalta saamastaan tuesta. Jenni Karppinen Pohjois-Savosta kertoo oman tarinansa etsivään nuorisotyöhön ja työpajalle sekä sieltä eteenpäin.

Infograafit_työpajajakson jälkeen

Päädyin Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle (Intry) ensimmäisen kerran joskus keväällä 2017. Melkein vuoden olin elellyt ilman mitään suuntaa. Tulevaisuudella ei ollut antaa minulle mitään. Olin epäonnistunut kaikessa, olin menettänyt todella paljon. En välittänyt mistään. Minulla oli paikkakunnan vaihto edessä. Halusin pois kaiken vanhan kaaoksen keskeltä.

Hieman epäilevin mielin lähdin kotikuntani etsivän kanssa Iisalmeen katsomaan, millainen etsivä minut siellä ottaisi huomaansa. Olin muuttamassa ja siirtyisin Iisalmen palveluiden piiriin. Tällöin etsivät majailivat vielä Intryllä. Olin täysin varma, ettei uusi etsivä, Tiina, minua tajuaisi tai ei ehkä edes jaksaisi paneutua minun moninaiseen kaaokseeni. No, tajusipa kuitenkin ja löytyi meitä yhdistäviä kiinnostuksen kohteitakin. Tiina jatkoi asioideni kuntoon laittamista. Nyt oli joku, johon luottaa ja joka rauhoitti kiukut ja opetti löytämään taas ratkaisuja. Kaiken harmauden jälkeen oli ihana mennä Intrylle nuorten naisten iltoihin  ja päästä Nuotta-valmennukseen.

Välissä yritin kuntouttavaa kehitysvammaisten parissa, mutta pääni ja asiani olivat niin levällään, että se tosiaan jäi vain yritykseksi. Olin taas epäonnistunut.

Tässä kohtaa elämääni tullaan todelliseen käännekohtaan. Intryllä pyöri sosiaalisen vahvistamisen ryhmä, diagnoosina nuoruus. Tiina itse siinä ohjaajana. Tätäpä Tiina minulle ehdottamaan ja eihän minulla enää ollut mitään menetettävää, joten suostuin oikopäätä. Koin, että minulla on turvallista ja helppo olla Intryllä. Vietin ryhmässä yhteensä kuusi kuukautta tammikuusta 2018 alkaen, kahdessa ryhmässä. Toisessa vertaisohjaajan roolissa. Oloni koheni, itsetuntoni palaili, sai luvallista aikaa ajatella vain itseään. Pääsin tekemään taas kädentaidollisia asioita, tähän minulla on intohimo ja palo. Tutkintokin tekstiilialalta. Nautin Intryn yhteisöllisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Ryhmien jälkeen oli taas pohdittava jatkoa. Pelottavaa! Vietin puoli vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa vanhusten virikeohjaajana. Tämän jakson ollessa puolessa välissä Tiina soitti minulle taas elämääni mullistavan puhelun: ”Kiinnostaisiko ohjata kädentaitoja Intryllä?”. No tottakai kiinnostaisi! Nyt oltiin unelmatyöni äärellä. Muutamia keskusteluja ja varmistuksia ja asia lyötiin lukkoon. Huhtikuussa 2019 palasin Intrylle, nyt hieman eri roolissa kuin aikaisemmin. Jännitti, mutta en muista, milloin olisin ollut niin onnellinen kuin silloin. Osaamiseni kädentaitojen saralla oli huomattu ja unelmani ohjaustyöstä oli kuultu.

Alku oli tottakai haastavaa, löytää oma uusi rooli tutussa ympäristössä. Olla ohjaaja, ottaa vastuuta. Uskon, että myös muille tilanne oli aluksi hämmentävä. Onneksi keskustelulla moni asia ratkesi.

Nyt olen puuhaillut tekstiilien ja nuorten parissa noin 10 kuukautta. Ja olen nauttinut. Olen kehittynyt, olen oppinut. On saanut myös epäonnistua.

Mitä minulla olisi ilman työpajaa, Intryä? Hurja sanoa, mutta ei ehkä mitään. Päädyin oikeiden ihmisten luo ja siitä sain potkua mennä eteenpäin. Se, että minulla on taustalla monia ikäviä asioita, on vain hyödyksi. Kun keskustelen nuorten kanssa, tiedän todella, mistä he puhuvat. Ja voin olla myös esimerkkinä, että aika monesta asiasta voikin selvitä ja mennä eteenpäin.

Jenni Karppinen