Muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja

Jyränkölän Mediapaja Heinolassa on yksi niistä työpajoista, jotka siirsivät toimintansa verkkoon heti, kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila alkoi. Mediapaja on toiminut nyt kolmatta viikkoa etänä, kaikki valmentajat ja valmentautujat kotoa käsin 17.3. alkaen. Vastuuvalmentaja Mikko Kallio kertoo vinkkien kera, miten valmennus verkossa organisoidaan sujuvasti ja millaista on Jyränkölän Mediapajan verkkoarki.

KUVA_Discord
Näkymä Jyränkölän Mediapajan Discordista

Rykäisy

Päätöksen etävalmennuksesta teimme maanantaina 16.3. Hyvinkin verekseltään loimme nuorten kanssa yhdessä tekniset ratkaisut. Aloitimme etätyöskentelyn 17.3.2020. Ideat tulivat nuorilta, oikeastaan toteutuskin. Lähtö oli ainakin minun kohdallani hyvinkin hapuileva, ja koko ajan sain olla kyselemässä, kun en tajunnut. Virtuaalikokouksen bingon sain jo ekana päivänä.

Sovelluksista ja laitteista

Käytämme Discord- ja Zoom-sovelluksia Mediapajan valmennuksessa. Muitakin testasimme, mutta näihin päädyimme. Suosittelen. Lisäksi nuoret ovat saaneet kotikoneilleen Adobe Creative Cloudin ohjelmat, kuten Photoshopin ja Premieren. Nuoret käyttävät myös ilmaisohjelmia ja omia kuvausvälineitään, kuten älykännyköitä. Olemme myös lainanneet pajan kalustoa. Kaikkea saa käyttää, mikä toimii. Periaatteessa pelkkä älykännykkä riittää, mutta on helpompaa, jos on kaksi laitetta.

Jokainen mediapajalalainen on asentanut molemmat sovellukset, Discordin ja Zoomin, eli ladannut ne sovelluskaupasta omille laitteilleen. Molempiin sovelluksiin nuoret ovat luoneet tunnukset sähköpostinsa avulla. Ja ”muista salasanat”, niin jatko helpottuu. Nämä kannattaa asentaa ja ottaa käyttöön kaikilla laitteilla, joilla voi kommunikoida, niin mahdollisuudet monipuolistuvat. Mutta kuitenkin laite kerrallaan, ja aloittaa Discordin käytöstä. Me menimme Discordilla ensimmäisen viikon, minä pelkällä kännykällä. Zoomin kanssa on hyvä huomioida, että sinne pääsee joka laitteella yhtä aikaa. Ihmettelin porukan määrää Zoom-kokouksessa, niin minä itse olin siellä kahdella eri laitteella. Ihmekös, kun ääni kiersi, ja hyvä etten kysynyt toiselta itseltäni kuulumisia…

Discordiin olemme luoneet Mediapajan normiarjen vastineet – siis ihan samannimiset touhut kuin meillä on muutenkin. Meillä on myös erilliset huoneet kaikelle muullekin: varasto, riippumatto, tupakkakoppi sekä tilaustöiden nimellä olevat huoneet. Discordissa ei kannata olla liikaa toimintoja, mieluummin lähtee muutamasta ja kasvattaa tarpeen mukaan. Periaatteessa alussa riittää kaksi toimintoa: puhekanava (”äänenkuva”) ja tekstikanava (#). Tekstikanavalle saa myös tuotua tiedostoja.

Hyvä vuorovaikutuskäytäntö on myös se, että joka toinen yhteinen palaveri on Zoomissa, koska siellä näkee toisen. Sopii porukalla, kuka (valmentajista) luo kokouksen, ja kutsulinkki Discordin kautta.

Sopimuksista ja tunteista

Kuntouttavan työtoiminnan nuorilla sopimus oli katkolla heti alkuun, ja tauko alkoi 18.3.2020. Pyysin henkilökohtaisesti kaikkia pysymään mukana toiminnassa, vaikka ei olisi sopimusta. Mahdollisuus pitää vapaana sitten myöhemmin. Meillä meni siis tauolle kuntouttava työtoiminta ja avotyötoiminta. Nyt kuntouttava työtoiminta on muutettu työkokeiluiksi, ja jatkon linjausta odotellaan. Porukka on pysynyt kuitenkin menossa mukana.

Kaikki nuoret ovat meillä olleet mukana katkeamattomasti verkkovalmennuksessa. Myös uusia on tullut. Vaikka tämä muutos on teknologinen, niin ennen kaikkea psykologinen. Kiinnittyminen arkeen, tekemiseen ja muihin ihmisiin sekä tunteiden vaihtelut. Yhteys muihin hoituu nyt teknisesti eri lailla kuin aiemmin, mutta psykologisesti on samat tarpeet. Kriisissä yhteys muihin ihmisiin korostuu. Arkeen on kuulunut voimakkaiden tunteiden käsittelyt epätoivosta ahdistukseen, mutta myös onnistumiseen ja uuden löytämiseen. Ihan huolella ollut oma pääkin koetuksella.

Viikkoaikatauluista ja normiarjesta

Tässä olemme olleet tiukkoja. Vähintäänkin yhtä tärkeää kuin vessapaperin hamstraaminen, on ollut pitää kiinni arjen rytmiikasta. Olenkin sanonut, että muut hamstraavat wc-paperia, me hamstraamme aikatauluja.

Kokouskäytännöt verkossa työskentelyssä ovat tärkeät. Yksi puhuu, muilla mikki äänettömällä. Tämän huomasi heti alkuun. Kun hälinä on saatu rauhoitettua puheenvuoroiksi, niin yritäpä salaa käydä vessassa mikrofoni auki. Tai jos joku tekee samalla ruokaa tai muuten kolistelee, niin muut eivät kuule mitään. Eli kokouskäytännöt ja mikit mutella.

Keskustelua helpottaa myös, kun yksi jakelee puheenvuoroja. Puheenvuoroja voi myös pyytää – käsi ylös, jos näköyhteys tai erilliset painikkeet. Chatin kautta voi myös kirjoittaa. Yllättävän toimivaa.

Yhteiset pelailut ja rentoutuminen

Pelailut ja rentoutuminen verkon kautta ovat tärkeitä sopivissa hetkissä, esimerkiksi legendaarinen ”piirrä ja arvaa” (skribbl) ja lautapelisivusto. Siis yhdessä pelaamista verkossa – myös osana pajan arkea. Kommunikointi onnistuu mukavasti Discordin kautta. Yllättävän toimivaa. Ja näitä on paljon monenlaisia. Nuoriso tietää.

Vapaa-ajan Zoomit on myös otettu käyttöön. Yhdessä voidaan käydä Zoom-kaffeella, ja kuulemma perjantai-illan istuntoja on myös vietetty Zoomissa. Jokainen on kotonansa kuin olisi kahvilassa, ja porukka koolle ja videoyhteydellä turinointi.

Yksilön tavoitteet

Näillä toiminnoilla ja viikko-ohjelmalla olemme luoneet rungon valmennukselle ja arjelle. Lisäksi nuorilla on omat yksilölliset tavoitteet, joita toteutetaan kuten ennenkin. Esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautuminen, verkkolukio, näyttelytöiden tekeminen. Töiden hakeminen on vähän jäissä. Lisäksi käymme kahdenkeskisiä keskusteluja niinkuin ennenkin, tai muutaman hengen pienryhmissä. Asiakastyöt – kuten taittotyöt, graafiset duunit – on jaettu ja vastuutettu kuten ennenkin, samoin niiden tsekkaamiset. Myös tiskivuoro on kuten ennenkin, nyt vain jokainen tiskaa kotonaan.

Mikko Kallio, vastuuvalmentaja
Jyränkölän Mediapaja
mikko.kallio@jyrankola.fi
044 797 2403
Facebook
Facebook / Mikko

Viikko-ohjelma Jyränkölän Mediapajan verkkovalmennuksessa 

JOKA AAMU

Kun tulet Discordiin, niin morjesta – tyyli vapaa. Viimeistään klo 10 tullaan. Jos ei tyyppiä näy, otamme yhteyttä. Ja tästä Discordissa morjestamisesta alkaa myös työaika. Siis kuin tulisit pajan ovesta sisään. Päivän päätteeksi D-morjesta kun lähdet, kuten muutenkin.

MAANANTAI

Klo 11 Työnjakopalaveri (Discord), kaikki paikalla: Käymme jokaisen tilanteen ja viikkotyöt lävitse, muut ovat kuulolla (sovittu yhdessä). Puhumme hyvinkin avoimesti.

TIISTAI

Klo 11 Zoom-Kahvit: Rennompi kuulumiskierros

Klo 11:30 Musapaja (Zoom): Musapaja on aloitettu syksyllä 2019 ja sitä on jatkettu Zoomissa. Vetäjänä on Heinolan kansalaisopiston musaope Paavo. Mediapajalla on vuosien saatossa vierailevien tähtien vetämänä ollut muun muassa improa, maalausta, videointia, editointia ja mitä milloinkin. Perinteisesti tiistaisin. Sama nyt Zoomissa. Toimii.

KESKIVIIKKO

Klo 11 kommenttiryhmät (Discordissa ryhmä 1 ja 2)

Ennakkovalmistelut kahdessa ryhmässä torstain töidenkatselmukseen, jossa tällä kertaa aiheina videopäiväkirjan pitäminen eri keinoin sekä tilaustyöt. Molemmissa ryhmissä on oma pj, kirjuri sekä virtuaalinen musta vihko, johon kirjoitetaan kommentit talteen (keskustelutoiminto Discordissa).

TORSTAI

Klo 11 töidenkatselmus (Zoom ja Discord yhtä aikaa)

Zoomissa puhe (+kuva jos haluaa) ja Discordista luetaan kommentit. Kommenttiryhmien kommenttien pohjalta käydään keskustelut niin, että kyseisen ryhmän pj tai kirjuri kertoo kärkeen kommentit ja arvioinnit työstä. Usein valmentautujat on jaettu siten, että ei kommentoida omaa työtä vielä kommenttiryhmässä. Eli jos kaikilta on yksi työ arvioitavana, niin jaetaan valmentautujat siten, että ryhmä 1:n jäsenten työt ovat ryhmä 2:n arvioitavana ja toisin päin. Tämä on ollut mediapajan arviointikulttuuria monta vuotta.

PERJANTAI

Erikseen sovitut työt niillä, joilla on viiden päivän viikko sekä palaverit.

LISÄKSI

Valmentajilla on omat erilliset Discord- ja Zoom-palaverit pitkin viikkoa, usein heti aamulla sekä päivän päätteeksi. Mediapajan ulkoisten asiakkaiden asiakaspalaverit pidetään pääosin Discordissa, samoin opiskelija-arvioinnit, joissa opettaja(t) mukana. Näille on luotu omat paikkansa (serverit), kuten Mediapajakin itsessään on. Näin ei mene tyypit sekaisin, ja pysyy hallinnassa ”kulkuluvat”. Eli olemme luoneet omiksi paikoikseen Mediapajan asiakkaat -ja Mediapajan arvioinnit -serverit. Näissä on Puhe/Voice- ja Chat -toiminnot asiaan liittyvillä nimillä.

Lisäksi parin viikon aikana on ollut useiden tahojen perehdytystä tavalla tai toisella molempiin sovelluksiin ja tätä kautta muuta auttamista. Ihan oma lajinsa on tämäkin. Se, kenellä on parhaat hermot ja rauhallinen ääni, kannattaa laittaa perehdyttäjäksi.

Mitä minulla olisi ilman pajaa?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjan viimeisessä osassa aiheena on, mitä työpajajakson jälkeen? 90 % työpajojen valmentautujista kokee hyötyneensä työpajalta saamastaan tuesta. Jenni Karppinen Pohjois-Savosta kertoo oman tarinansa etsivään nuorisotyöhön ja työpajalle sekä sieltä eteenpäin.

Infograafit_työpajajakson jälkeen

Päädyin Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle (Intry) ensimmäisen kerran joskus keväällä 2017. Melkein vuoden olin elellyt ilman mitään suuntaa. Tulevaisuudella ei ollut antaa minulle mitään. Olin epäonnistunut kaikessa, olin menettänyt todella paljon. En välittänyt mistään. Minulla oli paikkakunnan vaihto edessä. Halusin pois kaiken vanhan kaaoksen keskeltä.

Hieman epäilevin mielin lähdin kotikuntani etsivän kanssa Iisalmeen katsomaan, millainen etsivä minut siellä ottaisi huomaansa. Olin muuttamassa ja siirtyisin Iisalmen palveluiden piiriin. Tällöin etsivät majailivat vielä Intryllä. Olin täysin varma, ettei uusi etsivä, Tiina, minua tajuaisi tai ei ehkä edes jaksaisi paneutua minun moninaiseen kaaokseeni. No, tajusipa kuitenkin ja löytyi meitä yhdistäviä kiinnostuksen kohteitakin. Tiina jatkoi asioideni kuntoon laittamista. Nyt oli joku, johon luottaa ja joka rauhoitti kiukut ja opetti löytämään taas ratkaisuja. Kaiken harmauden jälkeen oli ihana mennä Intrylle nuorten naisten iltoihin  ja päästä Nuotta-valmennukseen.

Välissä yritin kuntouttavaa kehitysvammaisten parissa, mutta pääni ja asiani olivat niin levällään, että se tosiaan jäi vain yritykseksi. Olin taas epäonnistunut.

Tässä kohtaa elämääni tullaan todelliseen käännekohtaan. Intryllä pyöri sosiaalisen vahvistamisen ryhmä, diagnoosina nuoruus. Tiina itse siinä ohjaajana. Tätäpä Tiina minulle ehdottamaan ja eihän minulla enää ollut mitään menetettävää, joten suostuin oikopäätä. Koin, että minulla on turvallista ja helppo olla Intryllä. Vietin ryhmässä yhteensä kuusi kuukautta tammikuusta 2018 alkaen, kahdessa ryhmässä. Toisessa vertaisohjaajan roolissa. Oloni koheni, itsetuntoni palaili, sai luvallista aikaa ajatella vain itseään. Pääsin tekemään taas kädentaidollisia asioita, tähän minulla on intohimo ja palo. Tutkintokin tekstiilialalta. Nautin Intryn yhteisöllisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Ryhmien jälkeen oli taas pohdittava jatkoa. Pelottavaa! Vietin puoli vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa vanhusten virikeohjaajana. Tämän jakson ollessa puolessa välissä Tiina soitti minulle taas elämääni mullistavan puhelun: ”Kiinnostaisiko ohjata kädentaitoja Intryllä?”. No tottakai kiinnostaisi! Nyt oltiin unelmatyöni äärellä. Muutamia keskusteluja ja varmistuksia ja asia lyötiin lukkoon. Huhtikuussa 2019 palasin Intrylle, nyt hieman eri roolissa kuin aikaisemmin. Jännitti, mutta en muista, milloin olisin ollut niin onnellinen kuin silloin. Osaamiseni kädentaitojen saralla oli huomattu ja unelmani ohjaustyöstä oli kuultu.

Alku oli tottakai haastavaa, löytää oma uusi rooli tutussa ympäristössä. Olla ohjaaja, ottaa vastuuta. Uskon, että myös muille tilanne oli aluksi hämmentävä. Onneksi keskustelulla moni asia ratkesi.

Nyt olen puuhaillut tekstiilien ja nuorten parissa noin 10 kuukautta. Ja olen nauttinut. Olen kehittynyt, olen oppinut. On saanut myös epäonnistua.

Mitä minulla olisi ilman työpajaa, Intryä? Hurja sanoa, mutta ei ehkä mitään. Päädyin oikeiden ihmisten luo ja siitä sain potkua mennä eteenpäin. Se, että minulla on taustalla monia ikäviä asioita, on vain hyödyksi. Kun keskustelen nuorten kanssa, tiedän todella, mistä he puhuvat. Ja voin olla myös esimerkkinä, että aika monesta asiasta voikin selvitä ja mennä eteenpäin.

Jenni Karppinen

Mitä tapahtuu työpajajakson aikana?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Kolmannessa osassa tarkastellaan, mitä tapahtuu työpajajakson aikana. Missä palveluissa valmentautujat työpajalla ovat? Kuinka kauan jaksot kestävät? Millaista osaamista niiden aikana kertyy? Entä millaisia vaikutuksia valmentautujat itse kokevat toiminnalla olevan? Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajajakson aikana

Suurin osa valmentautujista kuntouttavassa työtoiminnassa

Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon, esimerkiksi TE-toimiston, toimenpiteessä. Viime vuosina kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on kasvanut, ja se on noussut yleisimmäksi palveluksi sekä nuorten (34,2 %) että aikuisten (41,7 %) kohdalla. Vuonna 2018 toiseksi yleisin toimenpide oli työkokeilu: siihen osallistui 17 % kaikista valmentautujista ja 22,1 % nuorista. Palkkatuetun työn osuus on puolestaan laskenut: 2018 palkkatuetussa työssä oli enää 8,2 % kaikista valmentautujista ja 5,9 % nuorista.  

Muutokset palveluiden osuuksissa voivat liittyä valmentautujien lisääntyneisiin tuentarpeisiin, ohjaavien tahojen palveluiden saatavuuteen ja säädöksiin sekä palveluiden rahoitusrakenteeseen. Olennaista on, että ohjaava taho tunnistaa asiakkaan palvelutarpeet. TE-toimistoissa tuleekin lisätä käyntiasiointina toteutettavaa kohtaavaa palvelua ja vahvistaa palvelutarvearviointiin liittyvää osaamista. Näin asiakas ohjautuisi oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaan palveluun.  

On huomioitava, että ainoastaan kuntouttavassa työtoiminnassa on kunnalle taloudellinen kannustin, kun muista palveluista se puuttuu. Kuntouttava työtoiminta on oikea palvelu silloin, kun tarvitaan tukea arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Jos elämänhallinta on kunnossa, tarkoituksenmukainen palvelu voi olla palkkatuettu työ. Jos taas tarvitaan vahvempaa kuntoutuksellista tukea, osuvin palvelu voi olla sosiaalinen kuntoutus. Kuntouttavaa työtoimintaa vastaavat kannusteet tulee rakentaa myös sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi työpajoille suunnatun palkkatuen tukiprosentteja tulee kasvattaa, jotta palkkatuetun työn kautta siirtyminen työelämään olisi mahdollista nykyistä useammalle. 

Työpajajakso keskimäärin puoli vuotta  

Työpajajakson kestot vaihtelevat, ja keskimäärin työpajajakso kestää hieman yli 6 kuukautta, nuorilla noin 5 kuukautta. Työpajatoimijoiden mukaan ohjaavat tahot ovat viime vuosina pyrkineet laatimaan aiempaa lyhempiä sopimuksia, vaikka tarvittaisiin pikemminkin entistä pidempiä palveluja. Moninaiset tarpeet edellyttävät riittävän pitkiä palveluita. Työpajajaksot tulee rakentaa joustavasti vastaamaan valmentautujien moninaisiin tuentarpeisiin.    

Työpajajakson aikana kertynyt osaaminen vie eteenpäin 

Työpajajakson aikana valmentautujille kertyy monipuolista osaamista yleisistä työelämävalmiuksista ammatillisiin taitoihin. Tätä osaamista voidaan verrata tutkintojen perusteisiin ja dokumentoida osaamistodistuksin. Työpajakentällä on tällöin puhuttu opinnollistamisesta. Monilla työpajoilla voidaan myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia ja osoittaa osaamista näytöin. Osaamisen tunnistaminen on merkityksellistä ensinnäkin valmentautujan voimaantumisen kannalta: oman osaaminen näkyväksi saaminen vahvistaa itsetuntemusta, innostaa oppimaan lisää ja tukee jatkopolkujen löytämistä. Osaamisen tunnistaminen myös edistää koulutukseen ja työelämään sijoittumista.  

Tällä hetkellä noin 58 % työpajoista antaa osalle tai kaikille valmentautujille osaamistodistuksen tunnistetusta osaamisestaan. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuksen ja konsultatiivisen tuen tarve on kasvava – ja siihen tulee vastata pitkäjänteisillä valtakunnallisilla kehittämisresursseilla. 

Työpajatoiminnassa koetaan kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarilla kartoitetaan työpajatoiminnan vaikutuksia valmentautujien itsensä kokemana. Tulokset kertovat, että valmentautujat ovat kokeneet myönteisiä edistysaskelia samanaikaisesti useilla eri elämänalueilla. Vahvistumista on tapahtunut erityisesti arjenhallinnassa (74 % valmentautujista), elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 % valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (70 % valmentautujista). Sovari 2019 -kyselyyn vastasi jo yli 5 200 valmentautujaa. Eräs heistä kuvaa työpajatoiminnan monitahoisia vaikutuksia näin:        

Olen saanut rutiinia elämään, kun ennen työpajajaksoa en tehnyt mitään ja poistuin kotoa hyvin harvoin. Minulla on parempi vuorokausirytmi ja jaksamisen lisäännyttyä olen myös saanut tehdä töitä, joissa olen vastuussa ja se on lisännyt itsevarmuutta. Sain suorittaa hygieniapassin ja kokeilla paljon uusia juttuja. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut jutella asioista niiden painaessa mieltä. Olen saanut paljon apua kaikenlaiseen ja esimerkiksi rohkeutta hakea kouluun vihdoin. Työpajajakso on auttanut parantumisessani ja kevyt työskentely on tukenut jaksamista. (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Sovari-tulosten mukaan työpajatoiminta vahvistaa kokemusta omasta osaamisesta ja parantaa päivärytmiä. Se myös tukee omien hyvien ominaisuuksien tunnistamista, selkiyttää jatkosuunnitelmia ja vahvistaa kykyä toimia toisten ihmisten kanssa. Nämä ovat kokonaisuuksia, joiden tulee olla kunnossa, jotta kestävä kiinnittyminen koulutukseen tai työmarkkinoille on mahdollista. Ne ovat myös tekijöitä, jotka tekevät työpajatoiminnasta vaikuttavaa. Työpajatoiminta tuottaa laaja-alaista sosiaalista vahvistumista ja kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet 

Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

Työpajatoiminta 2018. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään” Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset TPY.

Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. TPY. (Ei julkaistu.) 

Huomio koulutuksesta syrjään jäävien nuorten tuentarpeisiin

Suurin osa nuorista hakeutuu jouhevasti toisen asteen koulutukseen, etenee suunnitellusti opintopolullaan ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Olennaista onkin kiinnittää huomiota siihen nuorten joukkoon, joka on vaarassa keskeyttää opintonsa ja pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa näiden nuorten elämäntilanteita ei ole huomioitu riittävästi, ja varsinaiset toimenpiteet koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn puuttuvat. Koulutuspolulta syrjään jäävien nuorten oma ääni on ollut heikosti kuuluvissa.

IMG_1571

Lisää resursseja opiskelijahuoltoon ja mielenterveyspalvelut kuntoon

Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä työskennellään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kanssa. Työpajatoimijoiden ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuorten haasteet liittyvät etenkin voimavaroihin, elämänhallintaan ja mielenterveyteen. Monella nuorella on taustallaan rankkaa koulukiusaamista, mikä on heikentänyt heidän toimintakykyään ja estää osaltaan myös opintoihin kiinnittymistä. Kokemusten mukaan myös palvelujärjestelmämme suurimmat puutteet löytyvät myös nuorten tarpeisiin vastaavista mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen läpäisyn tukemisessa. Keskeistä on tarjota nykyistä paremmin saavutettavia palveluita tukea tarvitseville nuorille. Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resursseja tulee vahvistaaOlennaista on myös lisätä nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä toteuttaa nuorten terapiatakuu. Tärkeää on lisäksi tukea koulun yhteisöllisyyttä nuorisotyön avulla. Nuoren tulee saada tarvitsemansa tukipalvelut ajoissa – ei vasta sitten, kun koulutuksen keskeyttäminen on jo edessä. 

Työpajat oppimisympäristöinä yksilöllistä tukea tarvitseville

Työpajat tarjoavat oppimisympäristöjä niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja ammatillisen osaamisen kerryttämistä valmennuksen tukemana. Monilla työpajoilla voi suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja, ja ne toimivat osaamisen osoittamisen näyttöympäristöinä. Työpajatoiminnassa vahvistetaan myös yleisiä työelämävalmiuksia ja työyhteisöosaamista, mikä madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä ja ehkäisee myös koulutuksen keskeyttämistä. Työpajat tarjoavat kokonaisvaltaista tukea haastavassa elämäntilanteessa oleville.

Työpajat voivat jatkossa toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina myös oppivelvollisuuden laajentamisen osalta. Koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyön tulee aina olla sopimuksellista ja perustua periaatteelle, että raha seuraa oppivelvollista. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja opinnollistamiseen liittyvää osaamista on tuettava valtakunnallisilla kehittämisresursseilla.

Etsivä nuorisotyö vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja perustuu vapaaehtoisuudelle 

Etsivä nuorisotyö edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Sillä on merkittävä rooli koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tukemisessa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä koulutukseen kiinnittymisen edistämisessä ja keskeyttämisen ehkäisemisessä. Kunnan ja etsivän nuorisotyön vastuita tulee oppivelvollisuuden yhteydessä vielä tarkentaa: etsivä nuorisotyö toimii kunnan kanssa yhteistyössä, mutta vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta tulee olla kunnalla, ei etsivällä nuorisotyöllä. Olennaista on, ettei  etsivä nuorisotyö voi olla velvoittavaa, vaan se on nuorelle aina vapaaehtoista.

Koulutuspolulta syrjässä olevien ääntä tulee vahvistaa

Nuorilla tulee olla aito mahdollisuus yksilöllisiin koulutuspolkuihin ja tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen. Työpajakentän ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan keskeyttämisvaarassa olevat ja koulutuksen ulkopuolelle pudonneet nuoret hyötyvät palveluista, joille yhteistä on kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen ja rinnalla kulkeva tuki. Olennaista on nyt kysyä, miten koulutuspolulta syrjässä olevat nuoret kokevat elämäntilanteensa sekä tarpeisiinsa vastaavien palveluiden saatavuuden ja niiden kehittämistarpeet.

Lue lisää TPY:n oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevästä kannanotosta ja kommenteista. 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa

Porin kaupungin Nuorten työpajoilla yksinäisyyttä on onnistuttu vähentämään järjestämällä avointa iltapajatoimintaa. Kirsi Vesterbacka kertoo iltapajatoiminnasta saaduista kokemuksista. Ystävänpäiväviikolla käynnistyneessä #yksinäisyyttävastaan-kampanjassa etsivä nuorisotyö ja työpajat kertovat teoistaan yksinäisyyden vähentämiseksi.

hello-lightbulb-os-8dH12UGo-unsplash

Porin kaupungin Nuorten työpaja aloitti iltapajatoiminnan syyskuussa 2019. Iltapajoja on järjestetty säännöllisesti joka toinen viikko keskiviikkona tai torstaina klo 16-20.

Iltapajan idea on tarjota nuorille mahdollisuus hengailla yhdessä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä, koska ohjelma on rentoa ja osallistuminen vapaaehtoista. Vaikka olisi ujo tai sosiaalisesti kömpelömpi, rohkenee lähteä mukaan koska paikka ja ihmiset ovat työpajasta tuttuja. Nuorten työpajan iltapajaan voi osallistua jokainen alle 29-vuotias nuori, vaikka ei (vielä) olisikaan työpajalla töissä.

Tällä hetkellä tapahtumaa ei mainosteta laajasti, sillä ainakin tämän hetken tavoitteena on pitää iltapajaan osallistujien määrä pienehkönä, jolloin osallistuminen on helpompaa niillekin, jotka eivät ole sosiaalisesti aktiivisia. Pienessä porukassa on turvallista luoda kenties pysyvämpiäkin ihmissuhteita, jolloin iltapaja on täyttänyt todellakin tehtävänsä.

Yhdessä tekeminen ja oleskelu on aina lähtöisin nuorista itsestään ja he sekä ideoivat että tekevät iltapajan ohjelman itse. Porissa eri pajat osallistuvat halujensa mukaan ohjelman luomiseen. Kahta samanlaista iltapajaa ei ole, vaan jokainen on ollut omanlaisensa; nuorten itsensä näköinen. Ainakaan vielä eivät ideat ole loppuneet kesken.

Jokaisessa iltapajassa on ollut suunniteltua ohjelmaa kuten vierailijoita, leikkejä, meditaatioharjoituksia, elokuvan katselua, levyraatia, kokkailua jne. Neljän tunnin aikana ehtii toteuttamaan useampiakin ideoita. Lopuksi on aikaa pelailla yhdessä vaikkapa Unoa.

Iltapajaan osallistuu nuorten lisäksi aina etsivä nuorisotyö, yksilövalmennus ja eritysnuorisotyöntekijä, jotka ovat valmiina kuuntelemaan nuoria asiassa kuin asiassa. Lisäksi mukana on aina muutama pajojen ohjaajista.

Nuoret ovat olleet tyytyväisiä iltapajoihin, sillä niiden ilmapiiri on rento. Työn tekemisestä ei puhuta, vaikka lähes kaikki paikalla olevat ovatkin työkavereita keskenään. Tosin Porin työpajalla on niin paljon nuoria ja useampia kahvihuoneita eri puolilla rakennusta, että kaikki eivät välttämättä opi tuntemaan toisiaan työpäivien lomassa edes ulkonäöltä.

Nuoret ovat pitäneet hyvänä myös sitä, että iltapajojen aikana voi kokeilla toisenlaisia asioita kuin mitä arkisessa työssä työpajalla tai muualla. Esimerkiksi työpajan Varaosapankissa työskentelevä nuori ei juuri pysty tekemään improvisaatioharjoituksia normaalina arkena, mutta iltapajassa senkin kokeileminen on ollut mahdollista.

Iltapajan jälkeen nuoret ovat kokeneet, että olo on itsevarmempi ja on helpompi olla oma itsensä. Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa ja viettää yksinäisen illan sijaan sosiaalisempi iltahetki.

Porin kaupungin Nuorten työpajan nuoret ovat toivoneet, että iltapajatoiminta jatkuu ja vakiinnuttaa asemansa pysyvänä osana pajatoimintaa. Hyvät kokemukset iltapajatoiminnasta ovat mukava syy haastaa kaikki muut Suomen työpajat kokeilemaan iltapajatoimintaa edes yhden illan ajan! Tämän tyyppinen toiminta on piristävä poikkeus normaaliin pajarutiiniin ja tuo varmasti hyvää mieltä kaikille osallistujille.

Kirsi Vesterbacka
Porin kaupungin Nuorten työpajat

 

Lue lisää #yksinäisyyttävastaan-kampanjasta ja ilmoita oma tekosi.

 

Kuka käy työpajalla?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Toisessa osassa kysytään, kuka käy työpajalla? Keitä työpajatoimintaan osallistuvat asiakkaat eli valmentautujat ovat: minkä ikäisiä he ovat ja millaisia koulutustaustoja heillä on? Entä mistä valmentautujat työpajoille ohjautuvat? Työpajojen valmentautujista kirjoittaa TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajatoimintaan osallistuvat

Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: valmentautujamäärä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa  

Työpajatoimintaan osallistuneiden valmentautujien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 työpajatoiminnassa oli mukana n. 15 300 valmentautujaa, ja vuonna 2018 työpajoilla tuettiin jo lähes 27 300 valmentautujaa. Tämä on enemmän, kuin esimerkiksi koko Imatran kaupungissa on asukkaita. Valmentautujien määrän merkittävä kasvu kertoo siitä, että työpajatoimintaa tarvitaan ja se on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme. Työpajatoiminta tukee tuloksellisesti kohti koulutusta ja työelämää. 

Valmentautujista alle 29-vuotiaita nuoria on reilu puolet, ja vuonna 2018 heitä oli 14 600 (54 %). Viime vuosina valmentautujamäärät ovat kuitenkin kasvaneet erityisesti yli 29-vuotiaiden osalta. Tätä selittää etenkin kuntouttavan työtoiminnan laajentuminen: kuntouttava työtoiminta on yleistynyt vielä enemmän aikuisten kuin nuorten palveluna. 

Työpajojen valmentautujista hieman yli puolet, 58 %, on miehiä. Tätä sukupuolijakaumaa voivat selittää erot paitsi miesten ja naisten työttömyysasteissa myös työpajojen tarjoamissa työtehtävissä ja -aloissa  

Suuri osa työpajanuorista ilman ammatillista tutkintoa 

Suurin osa nuorista tulee työpajalle peruskoulupohjan varassa. Vuonna 2018 54 prosentilla nuorista ylin suoritettu tutkinto oli peruskoulu. Merkittävä osa pajanuorista on kuitenkin opiskellut ammatillisessa koulutuksessa, mutta päätynyt keskeyttämään opintonsa – moni jopa useamman kerran. Tämä kertoo nuorten tarpeista saada sekä ohjausta oikeaan alanvalintaan että tukea opintoihin kiinnittymiseen ja arjenhallintaan. 

Kasvava osa valmentautujista on kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon: vuonna 2018 heitä oli jo 35 prosenttia työpajanuorista. Tämä kuvastaa nuorten tarpeita saada niin tukea työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen kuin mahdollisuuksia ammatillisten taitojensa kartuttamiseen. Jos työttömyys valmistumisen jälkeen pitkittyy, koetaan uhkaa osaamisen ruostumisesta ja työllistymiskynnyksen nousemisesta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista työpajanuorista on puolestaan uuden suunnan etsijöitä ja alanvaihtajia. Lisäksi työpajoilla on jonkin verran opiskelijoita erilaisilla tukijaksoilla, ja moni heistä pystyy suorittamaan tutkinnon osia pajajaksonsa aikana  

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorisotakuun näkökulmista työpajat pystyvät näin ollen tukemaan sekä niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, että niitä nuoria, jotka valmistuttuaan hyötyvät työllistymistä edistävistä valmennuspalveluista   

”Työpajajakso on auttanut minua työllistymään, olen oppinut paljon eri alan hommia, motivaatio asioiden selvittämiseen ja oppimiseen noussut huomattavasti, mahdollisuus suorittaa tutkintoja työpajajakson aikana sekä tukea työpajalla sekä sen ulkopuolella.” (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Työpajoille ohjautumisessa paikoin haasteita – panostettava vahvemmin 

Valmentautujat tulevat työpajalle yleensä jonkin yhteistyötahon ohjaamana. Vuonna 2018 valmentautujia ohjautui eniten työhallinnosta (36 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (17 %), nuorisotyöstä (11 %) ja oppilaitoksista (10 %). Lisäksi osa valmentautujista tuli suoraan itse työpajalle (13 %). Viime vuosina työhallinnosta ohjautuneiden osuus on pienentynyt ja oma-aloitteisesti työpajoille tulleiden osuus puolestaan kasvanut.        

Ohjautumisen toimivuudessa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Monilla alueilla koetaan haasteita erityisesti TE-toimiston kanssa tehtävässä yhteistyössä. TE-palveluja on karsittu radikaalisti, eivätkä kaikki asiakkaat saa riittävästi kohtaavaa palvelua. TE-palvelujen käyntiasiointia ja asiantuntevaa palvelutarvearviointia tulee vahvistaa. Myös työpajojen ja Ohjaamojen yhteistyön toimivuudessa on laaja kirjo. Monin paikoin yhteistyö koetaan heikoksi ja nuorten ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on vähäistä.  

Noin puolet työpajoista ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka olisivat halunneet osallistua toimintaan. Tarve työpajatoiminnalle on siis monin paikoin vielä tämänhetkistä suurempi. Toisaalta osa työpajoista voisi tukea nykyistä useampaa valmentautujaa. Työllisyyden ja kouluttautumisen edistäminen edellyttää yhteistyön vahvistamista työpajojen ja ohjaavien tahojen, erityisesti TE-hallinnon ja Ohjaamojen välillä. Tärkeintä on, että kukin pääsee oikeaan aikaan omaa tilannettaan parhaiten edistävään palveluun ja löytää oman polkunsa.  

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:   

Työpajatoiminta 2017. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM / AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu) 

Työpaja – yhteisö, valmennus ja merkityksellinen työ samassa paketissa!

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Ensimmäisessä osassa puhutaan, mitä on työpajatoiminta tänä päivänä. Millaisia työpajoja Suomessa on ja miten toiminta on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana? Sarjan avaa TPY:n työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajat suomessa

Työpajatoiminta 2020

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa ja tunnistaa osaamista sekä tukea kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoimintaa on saatavilla noin 95 prosentissa Suomen kunnista eli lähes joka kunnassa. Kunnalliset työpajat ovat pysyneet työpajojen enemmistössä läpi vuosikymmenen: 60 % työpajoista on kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia. Yhdistysmuotoisia työpajoja on 28 %, säätiöitä 10 % ja muita toimijoita 2 %. Työpaja saattaa olla omassa kunnassa ainoa työllistymistä ja arjenhallintaa tukeva palvelu tai ainoa tunnistettu oppimisympäristö osaamisen kerryttämiseen tutkintoa varten.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen. Se on rinnallakulkijuutta, kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Työvalmentajan vastuulla on ammatillisen osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Työn lomassa syntyy monia syvällisiä keskusteluja ja pohdintoja tulevaisuudesta. Yksilövalmentajan kanssa työalana on koko elämä – yksilövalmennuksessa vahvistetaan arjenhallintaa sekä mietitään jatkopolkuja. Ympäröivä yhteisö tarjoaa vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia sekä kehittää taitoa toimia ryhmässä. Valmennus työpajalla on aina tavoitteellista.

Verstaalta pelien kehittelyyn

Työpajojen työtehtävissä korostuu konkreettinen tekeminen. Työpajalla saa merkityksellistä tekemistä, mahdollisuuden kokeilla, ja ehkä löytää itselleen uuden ammatillisen kiinnostuksen kohteen tai hyvän harrastuksen. Työpajalla tarjotaan mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin – jos se onnistui täällä, voin onnistua muuallakin!

Puu ja rakennus sekä tekstiili ovat säilyttäneet asemansa työpajojen yleisimpinä valmennusyksikköinä läpi menneen vuosikymmenen. Noita työtehtäviä yhdistää käsillä tekeminen, jossa näkee oman työn jäljen ja tulokset välittömästi. Nuorten kiinnostusta ovat herättäneet uudet mediaan, pelien kehittelyyn tai pelaamiseen liittyvät työpajat. Niiden määrä onkin kasvanut tasaisesti etenkin vuosikymmenen loppupuolella. Kun vuonna 2016 media ja mainonta oli vielä 13. yleisin valmennusyksikkö työpajoilla, oli se noussut vuonna 2018 sijalle 9.

Kokemattomana työntekijänä pääsin näkemään ja kokemaan kyseisten työtehtävien vaativuuden ja pääsin yleisesti oppimaan alasta ja siihen liittyvistä erilaisista asioista. … Itse henkilökohtaisesti olen tykännyt olla pajalla töissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka alasta ja sen käytännöistä ei ollut pienintäkään hajua.” (Sovari 2019)

Yhä useampi työpajalle tuleva tarvitsee pidempikestoista tukea

Monella työpajalle tulevalla nuorella on tarvetta pidempikestoiselle ja intensiivisemmälle tuelle, mikä näkyy starttivalmennuksen suurena tarpeena. Matalan kynnyksen starttivalmennuksessa olevilla työ- tai koulutuspolku ei ole aivan lähiaikoina saavutettavissa, vaan sen alku siintää hieman kauempana edessäpäin. Starttivalmennuksessa työpaja-arkeen ei välttämättä sisälly varsinaisia työtehtäviä, mutta valmennuksen menetelminä hyödynnetään monenlaista toimintaa kädentaidoista ruoanlaittoon ja luontoretkiin.

Vaikka työpajatoiminta on toimintamuotona vakiintunut, elää se silti ajassa. Toiminnan sisältöjä muokataan niin valmentautujien ja alueen kuin työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden mukaan.  Valmentautujien mielestä työpajatoiminta on onnistunut erinomaisesti: he antavat toiminnalle arvosanan 4,3 asteikolla 1-5.

Anne Välimaa
työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Työpajatoiminta 2016. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM/AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2018 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)