Kohtaamisia

32635943437_2d45d3ab2c_k

Vuosi on vierähtänyt jälleen vauhdilla! Joulu tuo monille kaivatun hengähdystauon töistä ja samalla on oiva hetki katsoa, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Liian harvoin vuoden aikana tulee pysähdyttyä onnistumisten äärelle. Myös arjesta pitäisi löytää enemmän aikaa pysähtyä ja katsoa, missä olemme tässä kuussa tai vuoden aikana onnistuneet. Havahduimme tähän itsekin, ja järjestämme hyvien hetkien esiin nostamiselle ensi vuonna arjessa enemmän aikaa.

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön työn vaikuttavuuden esiintuominen ovat merkittävä voima vaikuttamistyössä. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat olleet hyvin esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Pitkäjänteinen työ työpajakentällä ja etsivässä nuorisotyössä näkyy hyvin hallitusohjelmassa, jota on syksyn aikana lähdetty toteuttamaan. Yksi isoimmista uudistuksista, oppivelvollisuuden laajentaminen, on käynnistynyt. Olemme vahvasti mukana uudistustyössä tuomassa esiin työpajojen ja etsivän nuorisotyön roolia ja mahdollisuuksia oppivelvollisuuden laajentamisen palvelukentässä. Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Kuntaliiton ja kolmannen polun toimijoiden kanssa. Myös muut hallitusohjelman uudistukset ovat tarkassa seurannassa.

Itselleni tämä vuosi on tarkoittanut uutta työtä, paljon uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Huhtikuussa astuessani TPY:n ovesta sisään, en tarkkaan tiennyt, mitä oven takana odottaa. Tämä reilu puoli vuotta on vienyt mennessään! Ehdin vierailla 16 erilaisessa työpajassa kevään ja syksyn aikana ja tutustua työpajatoimintaan. Etsiviin nuorisotyöntekijöihin ja etsivään nuorisotyöhön olen päässyt tutustumaan alueellisten tilaisuuksien kautta. Molempia ammattiryhmiä yhdistää rautainen osaaminen ja kohderyhmän tuntemus. Kiitos kohtaamisista, jatkan mielelläni kierrosta kentällä tulevana vuonna.

Vielä lyhyt kurkistus ensi vuoteen. Alkuvuodesta saamme yhdistykselle uuden nimen ja loppuvuodesta hyväksytään uusi strategia. Arvot on strategiatyössä kirkastettu kolmeen: rohkeasti, yhdessä, inhimillisesti. Tarjolla on jälleen vahva kattaus koulutuksia ympäri Suomea, vakiintuneet valtakunnalliset tapahtumamme ja uutuutena TyöpajaKehittäjät2020 erikoisammattitutkinto työpajojen johdolle ja kehittäjille yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lähden innolla toteuttamaan ensi vuoden toimintaa henkilöstömme, kentän ja sidosryhmien kanssa.

Kun pysähdyimme vuoden merkityksellisten hetkien ääreen tällä viikolla, esiin nousivat kohtaamiset. Meillä kaikilla on varmasti vuoden aikana ollut merkityksellisiä kohtaamisia, jotka ovat ehkä lisänneet työnhyvinvointia, antaneet draivia työhön tai tuoneet uusia näkökulmia. Kohtaamissa on myös tehty paljon vaikuttamistyötä vuoden aikana. Kohtaamisilla on merkitystä, ja niille täytyy myös jättää työssä aikaa.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, rauhaisaa joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Herttaliisa Tuure
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Terveisiä amiksesta!

IMG_1491

Hei vaan sinne työpajalle. Me täällä ammatillisessa koulutuksessa ajattelimme kirjoittaa ja päivittää hieman kuulumisia. Emme olekaan hetkeen ehtineet tavata, mutta varmaan ymmärrätte syyn. On pidellyt kiirettä. Yhtä aikaa uudistuivat sekä tutkintojen perusteet että laki ammatillisesta koulutuksesta. Pari muutakin muuttujaa on viimeiseen kahteen vuoteen mahtunut.

Opettaja ryhmäyttää, eriyttää, ohjaa ja opettaa. Sitten on hoksaus jokaisen opiskelijan kanssa. Mietitään osaamista, näyttöjä, työelämässä oppimisen jaksoja ja ylläpidetään suhteita yrityksiin. Kouluttaudutaan, opetellaan vuosityöajan vaatimuksia ja kirjataan hanketunteja.

Verkostoyhteistyössä hoidamme opiskelijoiden asioita. Opettaja, opo, kuraattori ja terkkari ovat tärkeässä roolissa silloin, kun nuorella on vaikeuksia. Meidät ammatillisen koulutuksen työntekijät saattaa löytää esimerkiksi nuorisopsykiatrian odotushuoneesta, A-klinikalta tai palaverista etsivien luota.

Pahoittelumme siis siitä, ettemme ole heti vastanneet puhelimeen. Tai sähköpostiin. Tai Wappiin, Instan directiin tai Meseen. Olemme olleet Wilmassa.

Selittelyjen lisäksi kirjoitimme kiittääksemme. Täältä meiltä on siirtynyt teille vuosien varrella aikamoinen joukko amiksia. Kiitos, että olette auttaneet heitä. Ja kiitos myös kaikista mainioista opiskelijoista, joita olemme teiltä saaneet. Olette auttaneet montaa nuorta löytämään oman tulevaisuuden suuntansa, ohjanneet heidät opintoihin.

Juuri nyt näyttää siltä, että virta meiltä teille ei ole kuihtumaan päin. Meillä on motivoituneita, innokkaita ja itseohjautuvia nuoria. Ja sitten meillä on nuoria, jotka tarvitsevat valtavasti tukea ja apua. Heistä voi tulla mainioita osaajia, mutta ensin elämän peruspalikat on laitettava kohdilleen. Näissä nuorissa on yhteinen kosketuspintamme.

Amiksesta pajaan, pajalta amikseen. Tässä vastavuoroisessa virrassa TPY:n halu kehittää työpajojen osaamisen tunnistamisen prosesseja on todella tervetullutta. Otamme ilolla vastaan tarkoin kuvatut valmennusmenetelmät, eritellyt työtehtävät ja yksilöllisen osaamisen kehittymisen dokumentoinnin. Se nimittäin helpottaa meitä, vie eteenpäin osaamisen tunnustamista siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu oppilaitokseen.

Sillä juuri hän on tärkein. Nuori, joka kaipaa vahvistusta. Nuori, joka hakee identiteettiään ihmisenä ja ammattilaisena. Tulevaisuuden tekijä ja tulevaisuudentekijä.

Annemari Kallio,
Projektipäällikkö
Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä (ESR) –hanke
Ammattiopisto Lappia

*********

Osaamisen tunnistaminen ammattiopisto Lappiassa (video)

Ammattiopisto Lappian opettajat tuottivat  Kemin kaupungin sekä Muonion ja Pellon kuntien työpajojen oppimisympäristöraportit yhdessä pajojen henkilöstön kanssa. Niihin on sisällytetty kaikkien niiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset arviointikriteereineen, joiden oppimisympäristönä työpajat on tunnistettu.

Oppimisympäristöraportit:

PELLO

Pellon kunnan työpaja rakentuu kahdesta valmennusympäristöstä. Ritavaaran valmennuspalvelut ovat lähelle työelämää sijoittuvia, joiden keskeinen tavoite on tukea erityisesti valmentautujien työtaitoja ja työelämävalmiuksia, Varikolla valmennuspalvelut ovat pitkälti kuntouttavia.

Raportti

KEMI

Kemin työpajat ovat osa kaupungin nuorisotyön yksikköä. Niiden tavoitteena on edistää nuoren oman elämän hallintaa, parantaa nuoren koulu- ja työpaikansaantimahdollisuuksia sekä edistää musiikillista kehittymistä. Yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden nuorisotyön yksiköiden kanssa.

Raportti

MUONIO

Muonion työpaja koostuu Fillaripajasta, Kierrätyspajasta ja Kuljetuspajasta. Valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen.

Raportti

Yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi

Ohjaamot kokoavat valtakunnallisesti eri toimijoita työskentelemään saman katon alle, tarjoamaan nuorille helposti saatavilla olevaa monialaista palvelua. Ohjaamoiden yhteistyö työpajojen ja etsivän nuorisotyön kanssa hyödyttää sekä nuorta että työntekijöitä.

Meillä Hyvinkäällä myös ulkoiset puitteet tukevat yhteistyötä työpajojen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Hyvinkään Ohjaamo, osa nuorten työpajoista sekä etsivän nuorisotyön ohjaajat sijaitsevat samassa rakennuksessa muodostaen yhteisen Nuorille aikuisille suunnatun talon – Nastan. Nuoret pääsevät työpajoilta piipahtamaan Ohjaamossa, vaikka pelkät sukat jalassa hoitamaan asioitansa esimerkiksi TE-asiantuntijan kanssa. Työpajojen valmentajat työskentelevät tiiviisti nuoren kanssa rakentaen luottamusta päivittäisessä toiminnassaan. Kun nuori tulee Ohjaamoon tapaamaan tietyn alan asiantuntijaa, esimerkiksi sosiaalityöntekijää tai te-asiantuntijaa yhdessä työpajalta tutun valmentajansa kanssa, lähtökohdat yhteiselle työskentelylle ovat nuorelle helpommat. Työpajoilta oleva valmentaja on tukemassa ja auttamassa nuorta esim. ongelmien sanoittamisessa, joita on käsitelty jo työpajoilla.

Työpajojen nuoret ovat useimmiten myös Ohjaamon asiakaskuntaa, alle 29 vuotiaita hyvinkääläisiä työttömiä nuoria. Kutsumalla työpajat Ohjaamoiden monipuolisiin tapahtumiin tavoitamme hyvin kohderyhmän nuoria sekä teemme samalla Ohjaamoa paikkana tutuksi nuorille. Kun nuori tuntee Ohjaamon, on pajajaksonkin päätyttyä helppo hakea tietoa, ohjausta ja apua tarpeen tullen tutusta paikasta. Erilaiset Ohjaamoissa järjestetyt tapahtumat, kuten säännöllisesti pidettävät työnantajatreffit ja velkaneuvontainfot yms., täydentävät myös työpajojen valmennusta ja hyödyttävät kaikkia osapuolia: Ohjaamoa, työpajoja sekä erityisesti nuorta.

Me ammattilaiset opimme toinen toisiltamme ja pystymme hyödyntämään oppejamme myös omassa perustyössämme. Hyöty yhdessä tehtävästä työstä on enemmän kuin siihen käytetty aika. Nuorten työpajavalmennus sekä etsivä nuorisotyö tuovat oman osansa Ohjaamon monialaiseen palvelukokonaisuuteen: tietoa ja osaamista mm. nuorten kohtaamisesta, puheeksi ottamisesta, monipuolisista menetelmistä sekä nuorten parissa pinnalla olevista ilmiöistä. Nämä tiedot ja taidot auttavat Ohjaamo -palveluiden kehittämisessä, vastaamaan nuorten tarpeisiin entistä paremmin.

Yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi, kun tehdään yhteistä työtä nuorten hyväksi.

Anu Mattila, palvelukoordinaattori
Ohjaamo Hyvinkää ja Riihimäen seutu
Nuorten palvelut

Ohjaamo logo

Osaaminen näkyväksi opinnollistamalla

IMG_1487

Työpajoilla tehdään päivittäin lukuisia eri alojen tehtäviä. Opinnollistaminen on keino saada nämä tehtävät näkyviksi ja dokumentoitua. Työpajan työtehtävissä kertyvä osaaminen voidaan tunnistaa osaamistodistuksella ja tunnustaa myöhemmissä opinnoissa. Parhaimmillaan tämä sekä madaltaa kynnystä ammatillisten opintojen aloittamiseen että lyhentää opiskeluaikaa. Joka tapauksessa työpajan tehtävistä saa nyt osaamistodistuksen, joka kertoo, mitä valmentautuja on valmennusjakson aikana tehnyt ja mitä hän osaa. Mitä enemmän osaamistodistuksia kirjoitetaan, sitä tunnetummaksi opinnollistaminen tulee myös muualla, työpajan ulkopuolella.

Opinnollistaminen on työpajojen valmennukselle laatutekijä, joka osaltaan lisää työpajatoiminnan läpinäkyvyyttä. Työpajan valmentautujalle se tekee näkyväksi osaamisen lisäksi omaa valmennuspolkua ja ammatillista kehittymistä. Työpajoilla työskentelevälle työ- ja yksilövalmennuksen henkilöstölle se lisää ammatillista osaamista ja tuo uuden näkökulman valmennuksen tavoitteellisuuteen, nostaen siten koko työpaikan osaamista ja ammattitaitoa.

Oma organisaationi on ollut vuodesta 2012 mukana Paikko-järjestelmässä. Olemme tunnistaneet tutkinnon perusteiden mukaiset oppimisympäristöt ja laatineet niille oppimisympäristöraportit. Oppimisympäristöraporttien perusteella valmentautujille voidaan kirjoittaa osaamistodistuksia, joissa heidän osaamistaan verrataan tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin.

Tätä kirjoittaessani Sovatek-säätiön työvalmennuksen yksiköissä on tunnistettu yhteensä 12 uudistettua ammatillista perustutkintoa ja 20 eri oppimisympäristöä. Haluamme tarjota oppimisympäristöjä mahdollisimman laaja-alaisesti, jolloin tehtäviä voidaan henkilökohtaistaa valmentautujan tavoitteiden suuntaisesti – aivan kuten osaamisperusteisessa tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa.

Osaamistodistukseen voi tulla merkintöjä useamman ammatillisen perustutkinnon osista, esimerkiksi Kierrätyskauppamme valmentautujat voivat saada todistuksen yhteisten opintojen, liiketalouden ja logistiikan perustutkintojen osista.

Ehkä hienointa opinnollistamisessa on kuitenkin se, että arviointi on positiivista. Ei arvioida kenenkään osaamattomuutta tai kehittämisen kohteita, vaan ainoastaan osaamista, joka ylittää ammatillisen perustutkinnon arvioinnin T1-tason. Jos osaaminen on selkeästi parempaa, voidaan arviointia vielä sanallisesti avata yksityiskohtaisemmin osaamistodistuksen lisätietoihin. On hienoa, kun todistuksen saaja saa kannustavaa palautetta osaamisestaan. Se parantaa itsetuntoa, tuo onnistumisen kokemuksen ja saattaa rohkaista ottamaan sen ratkaisevan askeleen seuraavalle askelmalle kohti omia tavoitteita, esimerkiksi opiskeluissa.

Opinnollistaminen on erinomainen menetelmä työpajoilla kertyvän osaamisen näkyväksi tekemisessä. Se on myös oivallinen työkalu valmennuksen laadun kehittämiseksi, sillä se auttaa saamaan monenlaiset työvalmennuksen toimintaympäristöt keskenään yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi.

Mitä enemmän työvalmennuksen toimintoja avataan, sitä läpinäkyvämmäksi kaikki tekemämme muuttuu. Osaltaan tämä varmasti auttaa oikaisemaan työpajatoiminnan ympärillä olevia uskomuksia ja ennakkoluuloja. Työpajoilla tehdään aidosti oikeita asioita ja toimitaan tavoitteellisesti eikä näiden merkitystä voi väheksyä.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset tukevat opinnollistamista

Opinnollistamisen rooli osaamisen tunnistamisessa tulee olemaan entistä tärkeämpi työpajaympäristöissä. Amisreformi uudisti sekä ammatillisten perustutkintojen rakenteen että sisällöt. Uudet tutkintojen perusteet tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Tärkein uudistus valmennuksen kannalta on osaamisperusteisuus. Henkilön kaikki osaaminen on tunnustettava eikä osaamista enää mitata opintosuoritusten, opiskelu- tai työajan pituuden tai laajuuden perusteella. Nyt arvioidaan vain ja ainoastaan sitä, osaako henkilö tutkinnon osassa vaaditut asiat vai ei. Missä ja miten tahansa hankittu osaaminen on siis tunnustettava, kun siitä on esittää toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja. Tarvittaessa osaamisesta annetaan näyttö.

Toinen tärkeä uudistus on henkilökohtaistaminen, joka koskee kaikkia toisen asteen opiskelijoita. Nyt jokainen ammattiin opiskeleva opiskelee oman henkilökohtaisen opintojen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOKS) mukaan ja vain tutkinnosta puuttuvia tietoja ja taitoja. Tämäkin uudistus hyödyttää osaamistodistuksen omaavaa henkilöä, kun jatkossa opiskellaan HOKSin, eikä koko opiskeluryhmää koskevan opetussuunnitelman mukaan. Tutkinto voidaan muodostaa eri tutkintojen osista, jolloin valinnaisia tutkinnon osia voidaan hyväksyä joltain toiselta alalta. Tämä on arkipäivää työelämässä, opiskeluissa ja myös työvaltaisissa valmennuksissa ja työtoiminnoissa; ammattitaito rakentuu usean ammattialan osaamisista.

Kun valmennus on oikea-aikaista ja sisältää oikeita elementtejä suhteessa valmentautujan tavoitteisiin, voivat osaamisen tunnistaminen ja osaamistodistus olla merkittäviä välineitä valmentautujan onnistumisen kokemisessa. Kyllähän meistä jokainen haluaa saada positiivista palautetta tekemisestään ja osaamisestaan. Osaamistodistuksen antama palaute on nimenomaan sitä. Ollaan siis mukana tekemässä valmennuksesta aidosti kannustavaa ja eteenpäin vievää käyttämällä osaamisen tunnistamista ja osaamistodistuksia.

Nyt viimeistään kannattaa aloittaa opinnollistaminen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla sekä muissa työvaltaisissa toimintaympäristöissä!

Sari Rantala

Kirjoittaja on ammatillinen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee työvalmentajana ja Paikko-asiantuntijana kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamisen parissa Jyväskylässä Sovatek-säätiössä.

Synergiaseminaari kokoaa opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa työskentelevät 6.-7.11.2019 Tampereelle. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 23.10. mennessä täällä.

Linnunpönttö

josh-howard-SMMnpkVXQyU-unsplash

Istuskeltiin tauolla sohvaryhmän luona ja keskusteltiin stereotypioista meihin liittyen. Työpajaporukoihin siis. Ja pajoihin. Kaikillehan ne ovat rasittavuuteen saakka tuttuja. Palikkapaja. Askartelupaskartelu. Linnunpönttöjähän siellä tehdään. ”Niin tehdäänkin muuten! Meilläkin on myymälässä linnunpöttöjä, saattaa olla verkkokaupassakin”, kuulin sanottavan.

Ei vain tiedetä, miten hieno juttu se on.

Kun ennen tehtiin linnunpönttöjä, ensimmäinen asia oli miettiä, miten ne kiinnitetään puuhun. Entäpä tyhjennys, kääntyykö katto tai lähteekö lattia irti helposti, että tirpalla on seuraavanakin keväänä hyvä asettua asumaan? Miten tuo aukko sitten, tehdäänkö telkälle vai tiaiselle? Sitten se pelti siihen aukon ympärille. Muuten tulee tikka, hakkaa aukon suuremmaksi ja rosvoaa munat ja poikaset.

Hyödyllistä sekin oli. Silloin, kun opeteltiin pelkästään tekemään linnunpönttöjä. Tai kun opeteltiin muita asioita, kuten ajamaan autoa ja kuljettamaan tavaroita. Tai valmistettiin lounasruokia, purettiin SE-romua. Nykyään pelataankin, voitteko kuvitella! Pelipaja. Ehkä pahempi kuin se palikkapaja. Mihin jäi kahden tunnin ruutuaika?

Voi aikoja, voi tapoja.

Kun teette töitä pajalla, seuraatko vähän, miten hän sisäistää ohjeet ja vaatiiko minkä verran toistoa. Tai ilmeneekö jotain muuta, kun oli vähän viitteitä, että saattaa olla joitakin oppimiseen liittyviä haasteita. Pari koulutustakin oli jäänyt kesken.”

Ottiko kontaktia muihin päivän aikana töiden lomassa? Onnistuiko tehdä porukassa hommia? Ensi viikolla olisi taas ryhmä. Luuletko, että voisi jo lähteä mukaan?

Itseohjautuvuus ja omatoimisuus.

Vireystila ja valppaus.

Vuorovaikutustilanteissa selviytyminen.

Ajankäytön hallinta.

Suhtautuminen työtehtäviin, toisiin ihmisiin ja muihin asioihin.

Päivittäistoiminnoista suoriutuminen.

Pitkäjänteisyys.

Yllä oleva listaus sisältää vain osan niistä yksilöidyistä asioista, joita työvalmentaja päivittäin havainnoi. Lainaukset ovat yksilövalmentajan ja työvalmentajan keskustelua. Hehän toimivat työparina selvittäen yhdessä, miksi kuntoutujan polku on ollut täynnä juurakoita ja kiviä. Ulkoisesti saattaa näyttää siltä, että juuri mikään ei ole muuttunut. Siellä sitä linnunpönttöä tehdään. Ensikatsannolla koko totuus ei paljastukkaan. Ei välttämättä käy ilmi, että silmät ovat tyystin vaihtuneet. Se, mikä ennen oli päämäärä, on nyt väline. Siellä, missä käytiin ennen hoitamassa työtehtävä, tapahtuu nyt sarja ponnisteluja, tehdään havaintoja, koetaan onnistumisia, saadaan myönteistä palautetta ja opitaan, että osataan.

Lisätään ymmärrystä työstämme ja muistetaan kertoa se muillekin.

Samuel Juntunen,
TPY:n hallituksen varapuheenjohtaja
toiminnanjohtaja, Tornion Työvoimalasäätiö

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa
Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamia nuorten työpajoja on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan 40 kunnan alueella yhteensä 17. Nuoria valmentautujia työpajoilla on vuosittain noin 1200. Alueen rikkaus on kaksikielisyys ja molemmilla kotimaisilla toimivia työpajoja on alueella useita. Alueen ehdoton erityispiirre on se, että puolet työpajoista toimivat seutukunnallisesti; 2-5 kunnan alueella.

Nuorten työpajat ovat kuntiemme peruspalveluita tukevia. Ne toimivat koulutuksen, sosiaalihallinnon ja työhallinnon rajapinnoilla kuitenkin omaten aivan erityisen nuorisotyöllisen työotteen. Nuorten työpajatoiminnan lähtökohtana on pyrkiä tarjoamaan toimintaa lähipalveluna ja tästä syystä näille leveyksille onkin syntynyt seutukunnallisia työpajoja, jotta taataan mahdollisuus nuorten työpajapalveluihin jokaisessa kunnassa. Alueellamme on lukuisia kuntia, joista nuorten kannalta tärkeitä palveluita on viety kasvukeskuksiin ja näin ollen mm. pitkien etäisyyksien takia palveluihin pääsy on hankaloitunut merkittävästi. Nuorten työpajatoiminta on muodostunut tärkeäksi peruspalveluksi kunnissa. Sen avulla lukuisa joukko nuoria on saanut apua ja tukea, löytänyt uuden polun elämälleen sekä päässyt takaisin koulutukseen ja työelämään. Työpajalla nuori on ennen kaikkea kohdattu ja häntä on kuunneltu. Se, jos mikä on työpajojen vahvuus. Se, jos mikä tekee työpajoista timanttia.

Työpajat ovat alueellamme eri kokoisia ja näköisiä, toimivat eri hallintokuntien alla ja toimintoja on laidasta laitaan. Erilaisuus on rikkaus, mutta yksi asia työpajojamme ainakin yhdistää. Esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat ovat innolla lähteneet mukaan alueelliseen verkostoyhteistyöhön ALU-koordinaattorin johdolla. Työpajatoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä on minusta erityisen tärkeää, että työpajat verkostoituvat. Pohjanmailla esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat tapaavat säännöllisesti omissa vertaisverkostoissaan ja näin ollen pääsevät keskustelemaan keskenään ja jakamaan hyviä käytänteitä sekä ajankohtaisia kokemuksia työstään.

Viime ja tämän vuoden aikana erityisenä painopisteenä alueellamme on ollut opinnollistamisen syventäminen ja kehittäminen sekä työpajojen brändäys ja ilmeen kohotus. Vaikka työpajat houkuttelevat hyvin nuoria ja työpajoilla tehdään valtavan hyvää valmennustyötä, niin aina on mahdollisuus kehittää ja pyrkiä parempaan. Mitä, jos työpajojen brändiä lähdettäisiinkin isolla joukolla työstämään? Mikä oikein tekee työpajasta työpajan? Miten työpaja näkyy ulospäin nuorille, vanhemmille, yhteistyötahoille ja päättäjille?  Haastankin työpajat rohkeasti pohtimaan ja tarkastelemaan omaa toimintaa ja fyysistä ympäristöä brändinäkökulmasta. Mikä voisi tehdä työpajoista vieläkin arvostetumpia, laadukkaampia ja houkuttelevampia? Rohkeasti eteenpäin kirkas tulevaisuudenkatse silmissä kohti entistäkin timanttisempaa toimintaa eteläpohjalaisella asenteella: Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

 

Annika Kattilakoski,
nuorisotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

thumbnail_911a5992-0925-48ad-bf04-6ed747787cc4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uskon sinuun

Millainen on hyvä valmentaja ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee työssään? Mitä ominaisuuksia arvostat ja mitä käytät työssäsi?  

Tätä olen kysynyt Voimavarat valmennuksessa -koulutuksissa viime vuonna sekä tänä keväänä. Jokainen osallistuja on kirjoittanut kolme itselleen tärkeää ominaisuutta ja vastauksia on tullut liki 800. Hajonta ominaisuuksien välillä on ollut suurta, koska vastaaminen oli vapaamuotoista. Kuitenkin ominaisuus, joka nousee merkittävimmäksi sekä viime vuoden että tämän kevään vastauksissa, on kuuntelu ja kuuntelun taito.

Olemme keskustelleet kuuntelemisesta, hyväksyvästä läsnäolosta kuulemisen hetkellä ja kuulemisesta ilman omia ennakkoajatuksia. Tässä kuuntelutaidossa nousi tärkeänä esille kärsivällisyys ja rauhallisuus: ajan antaminen keskustelulle kiireettömästi. Keskustelussa valmentajan täytyy olla kärsivällinen ja odottaa, että valmentautuja – oli sitten nuori tai aikuinen työpajalainen – kertoo itse tarinaansa. Kun tuemme valmentautujan oman elämän sanoittamista, hän saa omasta elämäntarinastaan ja tavoitteistaan paremman otteen kuin jos me alamme ns. sanoittaa valmiiksi vastauksia. Toiveena on, ettei keskustelussa käy niin kuin eräs työpaja-ammattilainen sanoi: ”Kuunteleminen lakkaa, kun alamme miettiä vastausta”.  Jos ajatukset karkaavat omaan vastaukseen, ohi voi mennä olennaisia osia valmentautujan kertomuksesta.

Valmentajan tehtävä on etsiä vastausta yhteistyössä juuri sillä hetkellä valmentautujaa askarruttaviin asioihin. ”Mikä on ajankohtaisin ongelma tai asia sinulle tänään?” voi olla se kysymys, jolla päästään paremmin eteenpäin. Tällöin valmentautuja voi itse osoittaa keskustelulle sen suunnan, joka palvelee häntä tässä ja nyt. Olennaista on ottaa käsittelyyn ”asia asiana”, johon voidaan yhteisillä keskusteluilla ja toiminnoilla vaikuttaa. Joskus luottamussuhde ei ole vielä syntynyt ja keskustelu sulkeutuu. Joskus taas asia on liian raskas käsiteltäväksi sanallisesti, jolloin voi olla hyvä ottaa käyttöön erilaiset toiminnalliset menetelmät (maalaaminen, piirtäminen, musiikki jne.). Toiminnallisten menetelmien avulla asiaan liittyvät tunteet ja ajatukset saavat käsiteltävän muodon ja niitä voidaan tarkastella yhdessä etäämmältä. Valmentajan empatiakykyä tarvitaan erityisesti haastavista asioista keskusteltaessa. Samalla tarvitaan myös rohkeutta ottaa puheeksi asiat, jotka ovat valmentautujan etenemisen esteenä.

Kun valmentajan oma asenne valmennuksessa on kannustava ja rohkaiseva,  vaikuttaa se suoraan valmentautujan mahdollisuuksiin selviytyä voittajana eteenpäin työpajalta. Valmentajan tehtävänä on fanittaa valmentautujaa ja muistaa sanoa tarpeeksi usein ”uskon sinuun”. Varsinkin silloin, kun tulee takapakkia edistymisessä ja asioista täytyy keskustella uudelleen. Vastavuoroisuus, välittömyys ja joskus myös huumori ovat niitä keinoja, joilla pettymyksistä voidaan selvitä ja uudelleensuunnitella valmennuspolkuja sopivan haasteellisiksi viemään kohti työpajan, koulutuksen ja työelämän tavoitteita.

Myönteinen asenne, positiivisuus ja ystävällisyys arjessa näkyvät hyvin toimivassa työpajassa arvostavana ja kunnioittavana suhtautumisena kaikkiin työyhteisön työntekijöihin. Positiivisuus ja usko jokaisen mahdollisuuksiin edetä kohti oman näköistä elämää ja tulevaisuuspolkua antaa varmuutta sekä valmentautujille että valmentajille. Tällainen valmennustyö työpajalla on merkityksellistä ja vaikuttavaa, kuten Sovari-tuloksista olemme saaneet lukea. Olkaa siis edelleen työpajalla ammattilaisia, joilla on korvat avoinna kuuntelemaan valmentautujia avoimin mielin. Uskokaa mahdollisuuksiin ja kannustakaa kaikkia ottamaan oma elämä haltuun.

Susanna Palo
kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Valmentajan TOP10 ominaisuudet (lihavoituna): kuuntelu, kuunteluntaito / luotettavuus, luotettava/ positiivisuus (myönteisyys), ystävällisyys, hyvä käytös, ilo /kärsivällisyys, pitkäjänteisyys / kannustava, rohkaiseva, kehuminen/ empaattisuus, empatiakyky / aitous, avoimuus, välittömyys/ läsnäolo, läsnä oleminen /huumori /rauhallisuus

Kuva: Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan valmentajia / Esa Linna