”Tunnen, että voin päästä elämässä pitkälle”

Näin kuvaa eräs työpajan valmentautuja kokemuksiaan työpajatoiminnasta. Työpajatoiminnan vaikuttavuus on ollut loppusuoralle tulleen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden teema. Vaikuttavan työpajatoiminnan vuosi on hyvä päättää tuoreisiin tuloksiin toiminnan vaikuttavuudesta, jotka kertovat työpajatoiminnasta olennaisen valmentautujien kokemana. Toiminta saa jälleen erinomaisen arvosanan valmentautujiltaan. TPY kerää sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarilla tietoa työpajatoiminnan vaikuttavuudesta. TPY:n tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen esittelee kirjoituksessaan tuoreita Sovari-mittarin valtakunnallisia tuloksia. 

Close-up of woman athlete feet and shoes while running in park.Sovari-mittari perustuu valmentautujien itsearvioinnille ja pohjautuu anonyymiin internet-kyselyyn. Uusimpaan Sovari-kyselyyn 2016–2017 vastasi yhteensä 2692 valmentautujaa 138 työpajalta.

Sovari-mittarin tulokset osoittavat, että valmentautujat ovat työpajatoimintaan varsin tyytyväisiä. Erityisen hyvää palautetta valmentautujat antavat työpajojen valmennukselle ja henkilökohtaiselle tuelle. Sovari-tulosten mukaan valmentautujat ovat saaneet työpajalta tukea niihin asioihin, joihin ovat tarvinneetkin.

Työpajatoiminta saa Sovarissa valmentautujilta asteikolla 1–5 vahvan yleisarvosanan 4,3. Tämä on erinomainen palaute työpajojen tekemästä työstä! Parhaimpiin arvosanoihin yltää työpajojen työvalmennus (4,5) sekä yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki (4,4). Hyvät arvosanat annetaan myös työpajatoiminnan toteutuksen muille osa-alueille eli työpajan työtehtäville (4,2) sekä työpajatoiminnassa koetulle yhteisöllisyydelle (4,1) ja osallisuudelle (4,1). Nämä tulokset kertovat siitä, että työpajatoiminta vastaa tarpeisiin ja toteuttaa sille asetettuja tavoitteita.

Sovari-tulokset myös osoittavat, että työpajatoiminta tukee merkittävästi valmentautujien sosiaalista vahvistumista. Tulosten mukaan 91 prosenttia valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Selvää vahvistumista on kokenut 58 prosenttia valmentautujista. Myönteisiä edistysaskelia on otettu erityisesti arjenhallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %).

Sovari-kyselyssä valmentautujia pyydetään kertomaan, onko toimintaan liittynyt joitain huonoja kokemuksia, ja miten he toimintaa kehittäisivät. Ylivoimaisesti yleisin vastaus on, ettei mitään huonoja kokemuksia tai kehitettävää ole: ”Paja on hyvä tällaisena, saa paljon apua ja pystyy kertomaan luottamuksella huolet ja niissä autetaa.” Yleinen vastaus liittyy myös työpajan tehtäviin: töitä voisi olla enemmän, ja osan mielestä ne saisivat myös olla monipuolisempia: ”Välillä käynyt aika liian pitkäksi / ei ole ollut tarpeeksi hommia.” Vaikka valmennustyö saa Sovarin perusteella erinomaiset arviot, monissa vastauksissa peräänkuulutetaan vielä vahvempaa valmennukseen panostamista: ”Enemmän aikaa puhua ohjaajien kanssa, mutta tämä vaatisi henkilöstön lisäyksen.”

Sovari-kyselyssä valmentautujat kuvaavat omin sanoin myös, mitä myönteistä työpajajakso on heille antanut. Vastaukset kuvastavat niin arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen kohentumista kuin elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantumistakin:

6 kk sitten, kun tulin pajalle olin ns. umpikujassa. Tiesin haluavani vaihtaa alaa ja että ala tulee olla luovaa tekemistä, ja pajajakson aikana nämä suunnitelmat ovat selkeytyneet ja nyt on uusi suunta johon tähdätä. Olen myös saanut paljon hyviä ystäviä ja päivät pajalla ovat olleet pelkkää iloa.”

”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.”

Nämä Sovarin välittämät kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia työpajakentältä kerättyjen tarinoiden kanssa. Eräs satakuntalainen valmentautuja on kuvannut omaa työpajakokemustaan näin:

”Voin käsi sydämellä sanoa, että nuorten työpajalle tuleminen on ollut paras asia mitä oon tehnyt (tai mitä mut on laitettu tekemään) pitkään, pitkään aikaan. – – Pajalla kuka vaan voi olla oma itsensä. Jokaiselle löytyy se jokin juttu, missä on hyvä. – – Kymmeneen vuoteen en ole ollut itsevarma mistään, mutta pajalle tultuani olen löytänyt itsestäni paljon vahvuuksia. Sosiaalisten tilanteiden kammo on vain selätettävä, kun ei ole vaihtoehtoja. Ja se helpottuu koko ajan. – – Nuorten työpaja on ollut se auttava käsi. Mutta ylös se ei minua vetänyt, vaan näytti, että pienellä avustuksella osaan kyllä kiivetä ihan itse. Pajalla olo on antanut sitä kaipaamaani tarttumapintaa elämään, ja opettanut, että jos vain yritän, olen ihan riittävän vahva. Eikä kaikesta tarvitse selvitä yksin.”

Sovarin vuoden 2017 valtakunnallisten tulosten raportti löytyy täältä.

Reetta Pietikäinen
tieto- ja laatupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Sovari-mittariin voit tutustua TPY:n verkkosivuilla

Valtakunnalliset Työpajapäivät – jo 18 kertaa tietoa, verkostoitumista ja kehittämistä

TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Yhdistyksen toiminnan alusta saakka työpajatoimijoiden yhteen kokoaminen on ollut yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaan kirjoituksen matkassa muistellaan, missä kaikkialla on kokoonnuttu työpajakentän vuoden päätapahtumaan, Valtakunnallisille Työpajapäiville, missä tehtiin osallistujaennätys ja mitä on luvassa vuonna 2018! 

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alkumetreiltä lähtien on ollut selvää, että työpajaväki haluaa kokoontua yhteen kehittämään ja keskustelemaan. Ennen työpajakentän yhteistä toimijaa kokosi opetus- ja kulttuuriministeriö kenttää yhteen. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnan käynnistyttyä kaksikymmentä vuotta sitten tuli yhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi koota kentän toimijat yhteen vuosittain. Ensimmäiset Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin Kokkolassa vuonna 1998.

1998 Kokkola 2
Työpajapäivien osallistujia Kokkolassa vuonna 1998

Valtakunnalliset Työpajapäivät ovat alusta saakka olleet kenttää kiinnostava tapahtuma. Päivät ovat koonneet alusta saakka satoja työpaja-ammattilaisia ja sidosryhmiä yhteen. Työpajapäivien osallistujaennätys tehtiin vuonna 2016, kun ensimmäistä kertaa yhdessä järjestetyt Valtakunnalliset Työpajapäivät ja etsivän nuorisotyön päivät kokosivat Lappeenrantaan huikeat 700 osallistujaa! Yhteensä kaikkien näiden vuosien varrella Valtakunnallisilla Työpajapäivillä on ollut osallistujia yli 8000! Aivan jokaisena vuonna ei ole Työpajapäiviä järjestetty, vaan niiden tilalla ovat olleet TPY:n, Allianssin, Nuorisotutkimusseuran ja Kirkkohallituksen yhdessä järjestämät Nuori2013 ja Nuori2017 -suurtapahtumat. Nuori-tapahtumat ovat koonneet yhteen työpajatoimijoiden lisäksi koko nuorisotyön kentän.

Valtakunnalliset Työpajapäivät ovat muodostuneet koko työpajakenttää vuosittain kokoavaksi tapahtumaksi. Jo 18 kertaa työpajakentän ammattilaiset ja lukuisa joukko sidosryhmiä on kokoontunut kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja tapaamaan muita työpajakentän toimijoita. Työpajapäivät on perinteisesti järjestetty eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisen työpajatoimijan kanssa. Vuosien aikana olemme päässeet kokoontumaan Kokkolassa, Iisalmessa, Kouvolassa, Seinäjoella, Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Porissa, Kittilässä, Vaasassa ja Turussa.

Seuraavat Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestetään Jyväskylässä 18.−19.4.2018. Tällä kertaa paikallinen yhteistyökumppani on Jyväskylän nuorisopalvelujen Nuorten taidetyöpaja. Päivien ohjelmassa on esimerkiksi muuttuva työelämä ja työpajatoiminnan toimintaympäristö, sisäinen motivaatio, brändityö, digitaalisuus työpajatoiminnassa, nuorten oman toimijuuden vahvistaminen sekä yhdenvertaisuus. Muutoksen mahdollisuuksiin johdattelevat mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja tutkijatohtori Frank Martela. Tutustu ohjelmaan, poimi sinua kiinnostavat aiheet ja ilmoittaudu TPY:n nettisivuilla. Tervetuloa Jyväskylään!

2016 ttp yleisö
Vuonna 2016 Työpajapäivien ja etsivän nuorisotyön yleisöä Lappeenrannassa Holiday Club Saimaalla

Anne Välimaa
jäsenpalvelupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

 

 

 

Työ- ja yksilövalmennus – käsitteitä ja käytäntöä

TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ja kouluttaja Susanna Palo avaavat 15 sitten käynnistynyttä vuoropuhelua, jonka tuloksena työpajakentälle vakiintui työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet ja työnimikkeet kuvaamaan työpajoilla tehtävää valmennusta. Kehittämistyön pohjalta syntyi myös ensimmäinen TPY:n peruskoulutuksista, työ- ja yksilövalmennuksen perusteet.

työ- ja yksilövalmennus
Kuva: Jani Leinonen / Espoon Omnian työpajat

 

Työpajatoiminnan sisältöihin liittyvien käsitteiden määrittely aloitettiin vuonna 2000, kun Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hallitus otti TPY:n kehittämistyössä aktiivisen roolin. Kehittämisen kohteiksi valittiin yhdistyksen sisäisen toiminnan organisoinnin ja koulutustoiminnan lisäksi työpajasisältöjen kehittäminen. Kehittämistyöhön saatiin RAY:lta hankerahaa, jonka avulla lähdettiin PAKE-hankkeessa määrittelemään työpajatoiminnan sisältöjä.

Vuoden 2002 aikana työpajoilla tehtävän työn sisältöjä pohdittiin yhdessä työpajoilla toimivien ammattilaisten kanssa, ja tuloksena kiteytyivät työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet. Työpajakentällä ammattinimikkeet ovat perinteisesti olleet hyvin moninaiset, mutta työ- ja yksilövalmentajien nimikkeillä haluttiin kuvata selkeämmin työpajoilla työskentelevien työn sisältöjä. Valmennus haluttiin nostaa esiin vuorovaikutteisena mallina, joka poikkeaa perinteisestä ohjauksesta ja työnjohtamisesta. Yhdessä kentän toimijoiden kanssa kuvattiin työ- ja yksilövalmentajien keskeisten työtehtävien sisällöt.

PAKE-hankkeen jatkoksi saatiin RAY:lta rahoitus VALU – Työ- ja yksilövalmennuksen ulottuvuudet -hankkeelle, jonka resursseilla voitiin jatkaa valmennuksen sisältöjen määrittelyä sekä levittää ja vakiinnuttaa yhteisiä käsitteitä työpajakentällä ja sidosryhmien keskuudessa. Tämän kehittämistyön tulokset näkyvät yhdistyksen toiminnassa ja työpajakentällä vielä tänäkin päivänä.

Yhdistyksen oma koulutuspaketti työ- ja yksilövalmennuksen tarpeisiin suunniteltiin vuonna 2002 TPY:n koulutusyksikön Balanssi Akatemian voimin. Ensimmäiset työ- ja yksilövalmentajakoulutukset pidettiin vuonna 2003, minkä jälkeen koulutuksia on päivitettynä pidetty tasaisin väliajoin ympäri Suomea. Työ- ja yksilövalmennuksen kaksipäiväistä koulutusta voi toivoa omalle alueelleen alueellisen ALU-verkoston koordinaattorilta, aluehallintoviraston työpajatoiminnasta vastaavan henkilön kautta tai olemalla suoraan yhteydessä TPY:n jäsenpalvelutiimiin. Koulutukset toteutetaan tiiviissä kolmikantayhteistyössä TPY:n, ALU-verkostojen ja aluehallintovirastojen kanssa.

Työpajan työvalmennus tukee valmentautujan työkykyä ja työyhteisöosaamista sekä kerryttää hänen ammatillista osaamistaan. Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen, jossa valmentautujille kertyy ammatillisia taitoja erilaisten harjoitus- ja tilaustöiden kautta. Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja, joka kykenee suunnittelemaan työvalmennuksen sisällöt ja muokkaamaan ammatilliset tavoitteet yksilöiden edellytysten mukaisesti. Työvalmentaja myös arvioi ja dokumentoi valmentautujan edistymistä ja osaamisen kertymistä työpajajakson aikana yhdessä valmentautujan kanssa. Työvalmennuksen ryhmämuotoisessa toiminnassa kehittyvät myös sosiaaliset taidot, joita tarvitaan toimiessa sekä työpajan yhteisössä että pajajakson jälkeen mahdollisessa opiskelu- tai työelämässä.

Työpajan yksilövalmennus puolestaan vahvistaa valmentautujan toimintakykyä, arjen hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Yksilövalmennus on työvalmennuksen tuki, jossa tuetaan arjen- ja elämänhallintaa henkilökohtaisissa haasteissa sekä tunnistetaan yksilön voimavaroja ja vahvuuksia. Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee aina tarpeen mukaisesti päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen. Yksilövalmennusta toteutetaan yksilötapaamisina joko ennalta sovitusti tai akuuteissa tilanteissa. Yksilövalmennus voi olla myös ryhmävalmennusta, jolloin siinä painottuu vertaisryhmätoiminta tai matalan kynnyksen starttitoiminta. Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/nuorisoalan ammattilaisia. He tekevät myös verkostoyhteistyötä, kun pohditaan valmentautujien palveluohjausta tai valmennussuunnitelmia.

Työpajan työ- ja yksilövalmennuksessa painottuu kannustava, vahvuuksia ja mahdollisuuksia korostava valmennusote, jolla voidaan vahvistaa valmentautujien omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta. Palautteen antaminen ja arviointi ovat olennaisia, kun halutaan vahvistaa valmentajan ymmärrystä hänen osaamisestaan ja voimavaroistaan. Tavoitteena on tukea valmentautujia kokonaisvaltaisesti, ja pyrkiä onnistumiseen sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä että tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa.

Työ- ja yksilövalmentajan nimikkeet ovat olleet käytössä 15 vuotta ja suuri osa työpajakentällä toimivista työpajoista käyttää niitä. Työ- ja yksilövalmennusosaaminen on edelleen keskeistä työpajan toimintaa, jonka myös opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjannut nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden vaatimuksiin.

Susanna Palo & Anne Välimaa,
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry