”Tunnen, että voin päästä elämässä pitkälle”

Näin kuvaa eräs työpajan valmentautuja kokemuksiaan työpajatoiminnasta. Työpajatoiminnan vaikuttavuus on ollut loppusuoralle tulleen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden teema. Vaikuttavan työpajatoiminnan vuosi on hyvä päättää tuoreisiin tuloksiin toiminnan vaikuttavuudesta, jotka kertovat työpajatoiminnasta olennaisen valmentautujien kokemana. Toiminta saa jälleen erinomaisen arvosanan valmentautujiltaan. TPY kerää sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarilla tietoa työpajatoiminnan vaikuttavuudesta. TPY:n tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen esittelee kirjoituksessaan tuoreita Sovari-mittarin valtakunnallisia tuloksia. 

Close-up of woman athlete feet and shoes while running in park.Sovari-mittari perustuu valmentautujien itsearvioinnille ja pohjautuu anonyymiin internet-kyselyyn. Uusimpaan Sovari-kyselyyn 2016–2017 vastasi yhteensä 2692 valmentautujaa 138 työpajalta.

Sovari-mittarin tulokset osoittavat, että valmentautujat ovat työpajatoimintaan varsin tyytyväisiä. Erityisen hyvää palautetta valmentautujat antavat työpajojen valmennukselle ja henkilökohtaiselle tuelle. Sovari-tulosten mukaan valmentautujat ovat saaneet työpajalta tukea niihin asioihin, joihin ovat tarvinneetkin.

Työpajatoiminta saa Sovarissa valmentautujilta asteikolla 1–5 vahvan yleisarvosanan 4,3. Tämä on erinomainen palaute työpajojen tekemästä työstä! Parhaimpiin arvosanoihin yltää työpajojen työvalmennus (4,5) sekä yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki (4,4). Hyvät arvosanat annetaan myös työpajatoiminnan toteutuksen muille osa-alueille eli työpajan työtehtäville (4,2) sekä työpajatoiminnassa koetulle yhteisöllisyydelle (4,1) ja osallisuudelle (4,1). Nämä tulokset kertovat siitä, että työpajatoiminta vastaa tarpeisiin ja toteuttaa sille asetettuja tavoitteita.

Sovari-tulokset myös osoittavat, että työpajatoiminta tukee merkittävästi valmentautujien sosiaalista vahvistumista. Tulosten mukaan 91 prosenttia valmentautujista on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Selvää vahvistumista on kokenut 58 prosenttia valmentautujista. Myönteisiä edistysaskelia on otettu erityisesti arjenhallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %).

Sovari-kyselyssä valmentautujia pyydetään kertomaan, onko toimintaan liittynyt joitain huonoja kokemuksia, ja miten he toimintaa kehittäisivät. Ylivoimaisesti yleisin vastaus on, ettei mitään huonoja kokemuksia tai kehitettävää ole: ”Paja on hyvä tällaisena, saa paljon apua ja pystyy kertomaan luottamuksella huolet ja niissä autetaa.” Yleinen vastaus liittyy myös työpajan tehtäviin: töitä voisi olla enemmän, ja osan mielestä ne saisivat myös olla monipuolisempia: ”Välillä käynyt aika liian pitkäksi / ei ole ollut tarpeeksi hommia.” Vaikka valmennustyö saa Sovarin perusteella erinomaiset arviot, monissa vastauksissa peräänkuulutetaan vielä vahvempaa valmennukseen panostamista: ”Enemmän aikaa puhua ohjaajien kanssa, mutta tämä vaatisi henkilöstön lisäyksen.”

Sovari-kyselyssä valmentautujat kuvaavat omin sanoin myös, mitä myönteistä työpajajakso on heille antanut. Vastaukset kuvastavat niin arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen kohentumista kuin elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantumistakin:

6 kk sitten, kun tulin pajalle olin ns. umpikujassa. Tiesin haluavani vaihtaa alaa ja että ala tulee olla luovaa tekemistä, ja pajajakson aikana nämä suunnitelmat ovat selkeytyneet ja nyt on uusi suunta johon tähdätä. Olen myös saanut paljon hyviä ystäviä ja päivät pajalla ovat olleet pelkkää iloa.”

”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.”

Nämä Sovarin välittämät kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia työpajakentältä kerättyjen tarinoiden kanssa. Eräs satakuntalainen valmentautuja on kuvannut omaa työpajakokemustaan näin:

”Voin käsi sydämellä sanoa, että nuorten työpajalle tuleminen on ollut paras asia mitä oon tehnyt (tai mitä mut on laitettu tekemään) pitkään, pitkään aikaan. – – Pajalla kuka vaan voi olla oma itsensä. Jokaiselle löytyy se jokin juttu, missä on hyvä. – – Kymmeneen vuoteen en ole ollut itsevarma mistään, mutta pajalle tultuani olen löytänyt itsestäni paljon vahvuuksia. Sosiaalisten tilanteiden kammo on vain selätettävä, kun ei ole vaihtoehtoja. Ja se helpottuu koko ajan. – – Nuorten työpaja on ollut se auttava käsi. Mutta ylös se ei minua vetänyt, vaan näytti, että pienellä avustuksella osaan kyllä kiivetä ihan itse. Pajalla olo on antanut sitä kaipaamaani tarttumapintaa elämään, ja opettanut, että jos vain yritän, olen ihan riittävän vahva. Eikä kaikesta tarvitse selvitä yksin.”

Sovarin vuoden 2017 valtakunnallisten tulosten raportti löytyy täältä.

Reetta Pietikäinen
tieto- ja laatupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Sovari-mittariin voit tutustua TPY:n verkkosivuilla

Valtakunnalliset Työpajapäivät – jo 18 kertaa tietoa, verkostoitumista ja kehittämistä

TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Yhdistyksen toiminnan alusta saakka työpajatoimijoiden yhteen kokoaminen on ollut yksi sen tärkeimpiä tehtäviä. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaan kirjoituksen matkassa muistellaan, missä kaikkialla on kokoonnuttu työpajakentän vuoden päätapahtumaan, Valtakunnallisille Työpajapäiville, missä tehtiin osallistujaennätys ja mitä on luvassa vuonna 2018! 

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alkumetreiltä lähtien on ollut selvää, että työpajaväki haluaa kokoontua yhteen kehittämään ja keskustelemaan. Ennen työpajakentän yhteistä toimijaa kokosi opetus- ja kulttuuriministeriö kenttää yhteen. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnan käynnistyttyä kaksikymmentä vuotta sitten tuli yhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi koota kentän toimijat yhteen vuosittain. Ensimmäiset Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin Kokkolassa vuonna 1998.

1998 Kokkola 2
Työpajapäivien osallistujia Kokkolassa vuonna 1998

Valtakunnalliset Työpajapäivät ovat alusta saakka olleet kenttää kiinnostava tapahtuma. Päivät ovat koonneet alusta saakka satoja työpaja-ammattilaisia ja sidosryhmiä yhteen. Työpajapäivien osallistujaennätys tehtiin vuonna 2016, kun ensimmäistä kertaa yhdessä järjestetyt Valtakunnalliset Työpajapäivät ja etsivän nuorisotyön päivät kokosivat Lappeenrantaan huikeat 700 osallistujaa! Yhteensä kaikkien näiden vuosien varrella Valtakunnallisilla Työpajapäivillä on ollut osallistujia yli 8000! Aivan jokaisena vuonna ei ole Työpajapäiviä järjestetty, vaan niiden tilalla ovat olleet TPY:n, Allianssin, Nuorisotutkimusseuran ja Kirkkohallituksen yhdessä järjestämät Nuori2013 ja Nuori2017 -suurtapahtumat. Nuori-tapahtumat ovat koonneet yhteen työpajatoimijoiden lisäksi koko nuorisotyön kentän.

Valtakunnalliset Työpajapäivät ovat muodostuneet koko työpajakenttää vuosittain kokoavaksi tapahtumaksi. Jo 18 kertaa työpajakentän ammattilaiset ja lukuisa joukko sidosryhmiä on kokoontunut kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja, keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja tapaamaan muita työpajakentän toimijoita. Työpajapäivät on perinteisesti järjestetty eri puolilla Suomea yhteistyössä paikallisen työpajatoimijan kanssa. Vuosien aikana olemme päässeet kokoontumaan Kokkolassa, Iisalmessa, Kouvolassa, Seinäjoella, Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Lappeenrannassa, Tampereella, Porissa, Kittilässä, Vaasassa ja Turussa.

Seuraavat Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestetään Jyväskylässä 18.−19.4.2018. Tällä kertaa paikallinen yhteistyökumppani on Jyväskylän nuorisopalvelujen Nuorten taidetyöpaja. Päivien ohjelmassa on esimerkiksi muuttuva työelämä ja työpajatoiminnan toimintaympäristö, sisäinen motivaatio, brändityö, digitaalisuus työpajatoiminnassa, nuorten oman toimijuuden vahvistaminen sekä yhdenvertaisuus. Muutoksen mahdollisuuksiin johdattelevat mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja tutkijatohtori Frank Martela. Tutustu ohjelmaan, poimi sinua kiinnostavat aiheet ja ilmoittaudu TPY:n nettisivuilla. Tervetuloa Jyväskylään!

2016 ttp yleisö
Vuonna 2016 Työpajapäivien ja etsivän nuorisotyön yleisöä Lappeenrannassa Holiday Club Saimaalla

Anne Välimaa
jäsenpalvelupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

 

 

 

Työ- ja yksilövalmennus – käsitteitä ja käytäntöä

TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ja kouluttaja Susanna Palo avaavat 15 sitten käynnistynyttä vuoropuhelua, jonka tuloksena työpajakentälle vakiintui työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet ja työnimikkeet kuvaamaan työpajoilla tehtävää valmennusta. Kehittämistyön pohjalta syntyi myös ensimmäinen TPY:n peruskoulutuksista, työ- ja yksilövalmennuksen perusteet.

työ- ja yksilövalmennus
Kuva: Jani Leinonen / Espoon Omnian työpajat

 

Työpajatoiminnan sisältöihin liittyvien käsitteiden määrittely aloitettiin vuonna 2000, kun Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hallitus otti TPY:n kehittämistyössä aktiivisen roolin. Kehittämisen kohteiksi valittiin yhdistyksen sisäisen toiminnan organisoinnin ja koulutustoiminnan lisäksi työpajasisältöjen kehittäminen. Kehittämistyöhön saatiin RAY:lta hankerahaa, jonka avulla lähdettiin PAKE-hankkeessa määrittelemään työpajatoiminnan sisältöjä.

Vuoden 2002 aikana työpajoilla tehtävän työn sisältöjä pohdittiin yhdessä työpajoilla toimivien ammattilaisten kanssa, ja tuloksena kiteytyivät työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet. Työpajakentällä ammattinimikkeet ovat perinteisesti olleet hyvin moninaiset, mutta työ- ja yksilövalmentajien nimikkeillä haluttiin kuvata selkeämmin työpajoilla työskentelevien työn sisältöjä. Valmennus haluttiin nostaa esiin vuorovaikutteisena mallina, joka poikkeaa perinteisestä ohjauksesta ja työnjohtamisesta. Yhdessä kentän toimijoiden kanssa kuvattiin työ- ja yksilövalmentajien keskeisten työtehtävien sisällöt.

PAKE-hankkeen jatkoksi saatiin RAY:lta rahoitus VALU – Työ- ja yksilövalmennuksen ulottuvuudet -hankkeelle, jonka resursseilla voitiin jatkaa valmennuksen sisältöjen määrittelyä sekä levittää ja vakiinnuttaa yhteisiä käsitteitä työpajakentällä ja sidosryhmien keskuudessa. Tämän kehittämistyön tulokset näkyvät yhdistyksen toiminnassa ja työpajakentällä vielä tänäkin päivänä.

Yhdistyksen oma koulutuspaketti työ- ja yksilövalmennuksen tarpeisiin suunniteltiin vuonna 2002 TPY:n koulutusyksikön Balanssi Akatemian voimin. Ensimmäiset työ- ja yksilövalmentajakoulutukset pidettiin vuonna 2003, minkä jälkeen koulutuksia on päivitettynä pidetty tasaisin väliajoin ympäri Suomea. Työ- ja yksilövalmennuksen kaksipäiväistä koulutusta voi toivoa omalle alueelleen alueellisen ALU-verkoston koordinaattorilta, aluehallintoviraston työpajatoiminnasta vastaavan henkilön kautta tai olemalla suoraan yhteydessä TPY:n jäsenpalvelutiimiin. Koulutukset toteutetaan tiiviissä kolmikantayhteistyössä TPY:n, ALU-verkostojen ja aluehallintovirastojen kanssa.

Työpajan työvalmennus tukee valmentautujan työkykyä ja työyhteisöosaamista sekä kerryttää hänen ammatillista osaamistaan. Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen, jossa valmentautujille kertyy ammatillisia taitoja erilaisten harjoitus- ja tilaustöiden kautta. Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja, joka kykenee suunnittelemaan työvalmennuksen sisällöt ja muokkaamaan ammatilliset tavoitteet yksilöiden edellytysten mukaisesti. Työvalmentaja myös arvioi ja dokumentoi valmentautujan edistymistä ja osaamisen kertymistä työpajajakson aikana yhdessä valmentautujan kanssa. Työvalmennuksen ryhmämuotoisessa toiminnassa kehittyvät myös sosiaaliset taidot, joita tarvitaan toimiessa sekä työpajan yhteisössä että pajajakson jälkeen mahdollisessa opiskelu- tai työelämässä.

Työpajan yksilövalmennus puolestaan vahvistaa valmentautujan toimintakykyä, arjen hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Yksilövalmennus on työvalmennuksen tuki, jossa tuetaan arjen- ja elämänhallintaa henkilökohtaisissa haasteissa sekä tunnistetaan yksilön voimavaroja ja vahvuuksia. Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee aina tarpeen mukaisesti päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen. Yksilövalmennusta toteutetaan yksilötapaamisina joko ennalta sovitusti tai akuuteissa tilanteissa. Yksilövalmennus voi olla myös ryhmävalmennusta, jolloin siinä painottuu vertaisryhmätoiminta tai matalan kynnyksen starttitoiminta. Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/nuorisoalan ammattilaisia. He tekevät myös verkostoyhteistyötä, kun pohditaan valmentautujien palveluohjausta tai valmennussuunnitelmia.

Työpajan työ- ja yksilövalmennuksessa painottuu kannustava, vahvuuksia ja mahdollisuuksia korostava valmennusote, jolla voidaan vahvistaa valmentautujien omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta. Palautteen antaminen ja arviointi ovat olennaisia, kun halutaan vahvistaa valmentajan ymmärrystä hänen osaamisestaan ja voimavaroistaan. Tavoitteena on tukea valmentautujia kokonaisvaltaisesti, ja pyrkiä onnistumiseen sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä että tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa.

Työ- ja yksilövalmentajan nimikkeet ovat olleet käytössä 15 vuotta ja suuri osa työpajakentällä toimivista työpajoista käyttää niitä. Työ- ja yksilövalmennusosaaminen on edelleen keskeistä työpajan toimintaa, jonka myös opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjannut nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden vaatimuksiin.

Susanna Palo & Anne Välimaa,
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

ALU-verkostoitumista ja vertaiskehittämistä

ALU-logo_ALU_RGBTPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta on TPY:n pitkäaikaisimpia toimintamuotoja. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa kertoo, mistä toiminta alkoi ja mihin on tultu. Kirjoitus avaa samalla uuden ALU-blogisarjan, jossa ääneen pääsevät itse verkostot ja niitä luotsaavat ALU-koordinaattorit! Syksyn aikana aukeaa myös ALU-verkostojen verkkosivut.

Alueellinen toiminta on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hermosto, jonka avulla saadaan signaaleja työpajakentältä ja saadaan vietyä toimintaa joka puolelle Suomea. Alueellinen toiminta on osa yhdistyksen jäsenpalveluja, ja työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat keskeisiä jäsenpalvelujen toteutuksessa. ALU-verkostot ovat tärkeä linkki yhdistyksen jäseniin, ja ne toimivat aktiivisina kehittämisfoorumeina sekä alueiden sisällä että valtakunnallisesti.

Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä keskusteltiin jo yhdistyksen alkumetreillä keinoista tukea yhdistyksen ja jäsenorganisaatioiden välistä vuoropuhelua, ja samalla esitettiin ajatus vertailukehittämisestä työpajojen välillä. Nykyisten alueellisten verkostojen siemen kylvettiin TPY:n ensimmäisen RAY-rahoitteisen hankkeen PAKE:n aikana vuonna 2001. Työpajojen kehittämiseen tähdänneen hankkeen menetelminä olivat mm. vertailukehittäminen ja verkostokehittäminen, mihin tarkoitukseen luotiin alueelliset yhteistyöfoorumit.

Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta alkoi virallisesti vuonna 2003. Alussa verkostoja oli kahdeksan ja toiminnassa oli mukana 45 organisaatiota. Vähitellen verkostojen määrä kasvoi ja mukaan liittyi lisää organisaatioita ympäri Suomea. Toimintaa aloitettaessa koettiin tärkeäksi, että työpajat voivat jakaa kokemuksiaan ja keskustella kehittämistarpeistaan alueellisista näkökulmista omissa ryhmissään ja välittää niistä tietoa TPY:lle. Vuosien varrella verkostoilla onkin ollut suuri merkitys muun muassa konkreettisen tiedon keräämisessä yhdistyksen tekemän vaikuttamistyön tueksi sekä kehittämistyössä ja kehittämishankkeiden tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa työpajakentälle. ALU-koordinaattoreiden avulla saadaan nopeasti tietoa esimerkiksi työpajoja koskevien lakimuutosten vaikutuksista käytännön toimintaan, mikä edesauttaa nopeaa reagointia työpajoja koskevassa vaikuttamistyössä.

Yksi merkkipaalu ALU-verkostojen historiassa on vuosi 2015. Yhteistyö TPY:n, aluehallintovirastojen ja ALU-verkostojen välillä tiivistyi, ja verkostotoiminta saatiin leviämään aidosti valtakunnalliseksi, kaikkien jäsenorganisaatioiden saavutettavissa olevaksi palveluksi. Samalla TPY vahvisti alueellisen verkostotoiminnan valtakunnallista koordinaatiota ja vei jäsenpalvelunsa entistä voimakkaammin alueellisiksi: yhdistys tarjoaa alueille koulutusta, osallistuu alueellisiin verkostotilaisuuksiin ja tapahtumien järjestämiseen ja tiedottaa kenttää toimialan ajankohtaisista asioista.  TPY, AVI:en nuorten työpajoista vastaavat ja ALU-koordinaattorit tapaavat säännöllisesti, ja tekevät hedelmällistä kolmikantayhteistyötä työpajakentän tukemiseksi ja kehittämiseksi.

Työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat siis olleet toiminnassa jo 14 vuotta, ja verkostojen toiminta on nyt vähintään yhtä tärkeää ja ajankohtaista kuin alkuvaiheessa. Verkostoja toimii tällä hetkellä 13, ja maantieteellisesti ne kattavat koko Suomen. Myös ruotsin- ja kaksikielisillä työpajoilla on oma verkostonsa. ALU-verkostoista on tullut monilla alueilla tärkeä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle, verkostoista on löytynyt yhteistyökumppaneita, ja niistä saa tukea ja tietoa omaan arkiseen työhön. Verkostojen sisällä toimii pienempiä vertaisverkostoja esimerkiksi työvalmentajille, yksilövalmentajille ja esimiehille. Työpajojen alueelliset verkostot ovat juuri sellaisia, mitä paikalliset toimijat niistä omien tarpeidensa mukaan tekevät.

Anne Välimaa
jäsenpalvelupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

file-1 (003)
ALU-koordinaattorit koolla: Vas. ylärivi Uudenmaan ja Hämeen maakuntien koordinaattori Anna Holopainen, Satakunnan Niina Veko, Keski-Suomen Anssi Saari, Pohjois-Savon Petri Karhu, Pohjois-Karjalan Ulla Mänttäri-Tikka, Etelä-Savon Arja Hätinen, Varsinais-Suomen Jarkko Åkerberg, ULA-verkoston Rainer Lytz. Vas. alarivi Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi Rautio, Kaakkois-Suomen Tarmo Aavaluoma, Pohjanmaan Anna Turja ja TPY:n Anne Välimaa.

Työpajalta tukea osaamisen tunnistamiseen ja opintopolulla etenemiseen

TPY 20 vuotta-blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. TPY:n tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen avaa työpajojen roolia ja merkitystä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Aihe on ollut yksi TPY:n kehittämis- ja vaikuttamistyön teemoista 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Blogi Reetta

Yhteistyö koulutussektorin kanssa ja työpajatoiminnassa kertyneen osaamisen tunnistaminen ovat olleet olennaisia teemoja TPY:n kehittämis- ja vaikuttamistyössä. TPY on osallistunut useisiin yhteistyökäytäntöjä ja osaamisen tunnistamisen työkaluja kehittäneisiin ESR-hankkeisiin OPEQUAL-hankkeesta Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeeseen. TPY on myös julkaissut ja ollut mukana tuottamassa teemaan liittyviä julkaisuja Oppiva koulu – pajakoulut muutoksen tekijöinä (2004) julkaisusta tänä vuonna julkaistavaan eurooppalaisia osaamisen tunnistamisen käytäntöjä esittelevään Assessment and Documentation of Non-formal Learning – Tools and Practices -julkaisuun.

Työpajakentällä toteutetusta pitkäjänteisestä kehittämistyöstä huolimatta epävirallisissa oppimisympäristöissä – kuten työpajoilla – hankittua osaamista ei vielä ole hyödynnetty, tunnistettu ja tunnustettu täysimääräisesti. Ammatillisen koulutuksen reformin on tarkoitus vahvistaa tätä prosessia: reformin keskeisiin tavoitteisiin kuuluu henkilökohtaistaminen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen.

Reformin tavoitteena on myös oppimisympäristöjen monipuolistaminen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen. Työvaltainen opiskelu soveltuu monille, mutta reformin myötä opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta. Kaikilla ei ole tähän riittäviä valmiuksia: osa opiskelijoista tulee tarvitsemaan aiempaa vahvempaa tukea ja ohjausta. Kokonaisuus on haasteellinen, etenkin suhteessa koulutuksen järjestäjien niukkeneviin resursseihin. Riskinä on opintojen keskeyttämisten lisääntyminen. Vaarana on myös, että jo opiskelijavalinnoissa painotetaan hakijoita, joiden menestymisen edellytykset ovat hyvät, ja tukea tarvitsevat jäävät entistä laajemmin koulutuksen ulkopuolelle. Voi myös epäillä, löytyykö avoimilta työmarkkinoilta reformin tavoitteita vastaavasti koulutussopimus- ja oppisopimustyöpaikkoja. Entä mitkä ovat työnantajien resurssit ohjata ja tukea opiskelijoita?

Ammatillisen koulutuksen reformin onnistuminen ja erityisesti siihen liittyvien riskien realisoituminen tulevat jatkossa näkymään työpajakentällä. Toisaalta reformi tarjoaa työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyölle uusia mahdollisuuksia. Työpajat voivat olla entistä laajemmin mukana tukemassa ohjausta ja esimerkiksi elämänhallinnallista tukea tarvitsevia opiskelijoita. Oppimisympäristöinä työpajat ovat tuettuja, työvaltaisia ja yhteisöllisiä. Työpajojen perustehtävä on valmennus, ja siten niiden erityisyytenä on ohjauksellisuus ja yksilöllinen tukeminen. Työpajoilla on henkilökohtaistettu aina!

Työpajat ja koulutuksen järjestäjät ovat toteuttaneet pitkään monimuotoista yhteistyötä tutkinnon osien suorittamisesta keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukijaksoihin ja tuettuun työssäoppimiseen. Monin paikoin haasteeksi on nyt noussut valmennusjaksojen rahoitus, kun koulutuksen järjestäjät eivät ole enää noudattaneet aiemmin laadittuja sopimuksia. On selvää, että työpajojen tarjoaman valmennuksen rahoitus on ratkaistava nykytilannetta kestävämmällä tavalla ns. raha seuraa opiskelijaa -periaatteella.

TPY tarjoaa areenan osaamisen tunnistamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen jakamiseen koordinoimalla valtakunnallista Synergia-verkostoa. TPY järjestää vuosittain myös Synergiaseminaarin, joka on suunnattu työpajatoimijoille ja yhteistyökumppaneille erityisesti koulutussektorilla. Tänä vuonna seminaari järjestetään 10.–11.10. Hämeenlinnassa, ja sen teemoja ovat mm. ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta sekä erilaiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallit ja työkalut. Tervetuloa mukaan edistämään osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Synergiaseminaariin! Ilmoittaudu mukaan 26.9. mennessä: http://tapahtumat.tpy.fi.pwire.fi/tapahtumat/synergiaseminaari-hameenlinna/.

synergiaseminaari
Synergiaseminaari on TPY:n perinteinen osaamisen tunnistamisen teemoja käsittelevä tapahtuma. Vuonna 2015 oltiin Lahdessa, tänä syksynä Hämeenlinnassa

Reetta Pietikäinen
tieto- ja laatupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Sektorisiilojen ylittäjästä yhdyspinnalle

 

cropped-img_2180.jpg

TPY:n historian alkumetreiltä yhdistyksen roolia työpajatoiminnan vaikuttajana on korostettu. Yhdistyksen toiminnassa vaikuttamistyö hahmotettiin omaksi erityiseksi alueekseen kymmenisen vuotta sitten.

Vaikuttamisen keinot ovat olleet ja ovat edelleen moninaiset: tiivis sidosryhmäyhteistyö, kansallisiin työryhmiin osallistuminen, lakialoitteiden tekeminen, uudistusten kommentointi ministeriöihin ja eduskunnan valiokuntiin suunnatut lausunnot, keskustelutilaisuudet sekä viranomaisten ja päättäjien suora kontaktointi.

Vaikuttamistyön ytimessä on niin työpajatoimintaa raamittavien rakenteiden ja sääntelyn kehittäminen kuin toimintaan osallistuvien aseman parantaminen. Paraikaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja lainsäädäntöä reivataan monelta suunnalta erilaisten uudistusten avulla, ja se ravistelee työpajatoimintaa perustuksiaan myöten. Käynnissä on massiivinen hallinnon uudelleenjärjestely, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden järjestämisen maakuntiin, ja vastaavasti näiden palveluiden rahoituksen valtion käsiin. Samalla kuntien tehtäviksi määrittyy kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja niiden tehtäväkenttään kuuluvat tulevaisuudessa työpajatoiminnankin näkökulmasta keskeiset koulutus- ja nuorisopalvelut sekä elinkeinopolitiikka. Muutos ei rajaudu pelkästään hallintorakenteeseen, vaan samalla toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja viranomaisohjeistusta uudistetaan laajasti.

Työpajatoimintaa on tarkasteltu viime vuosina lähinnä työllistymisen edellytyksiä vahvistavasta näkökulmasta. Se on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti keskeinen ja tärkeä näkökulma. Se ei kuitenkaan ole – eikä saa olla – tulevaisuudessakaan ainoa suunta, josta työpajatoiminnan työtä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia arvioidaan. TPY korostaa vaikuttamisessaan myös toiminnan muita rooleja: sillä on paikkansa koulutuksellisten ja kuntoutuksellisten palvelujen kentillä sekä erityistä osaamista sosiaalisessa vahvistamisessa.

Vuoden 2017 aikana on annettu poikkeuksellisen paljon suullisia ja kirjallisia lausuntoja – syksyyn mennessä oli otettu kantaa lähes pariin kymmeneen erilaiseen työpajojen arkea ja tulevaisuutta koskevaan asiaan. Syksyn vaikuttamistyössä nousevat esiin sekä toiminnan rahoitus että työn edellytykset, valmentautujien asemaa unohtamatta. TPY:n vaikuttamistyön vahvuus piilee tiiviissä suhteessa kenttään ja sitä kautta syntyvään käytännön työtä koskevaan tietoon. Kun sähköpostisi piippaa tai puhelimesi soi seuraavan kerran vireillä olevan lakiuudistuksen vuoksi, anna meille hetki aikaa ja jaa omat näkemyksesi toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa mikään ei ole niin varmaa kuin muutos, ja se, että muutos tehdään yhdessä.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Mistä kaikki alkoi?

Työpajojen yhteisen tahtotilan sekä silloisen opetusministeriön myötävaikutuksesta syntyi valtakunnallisesti työpajojen toimintaa koordinoiva järjestö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Yhdistys rekisteröitiin nykyisellä nimellään 1.9.1997. 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi syksyn aikana yhdistyksen blogissa muistellaan, mistä kaikki alkoi ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu.

Kokkolan työpajapäivien osallistujia 1998
Ensimmäisten Valtakunnallisten Työpajapäivien osallistujia vuonna 1998

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry eli tuttavallisemmin TPY rekisteröitiin nykyisellä nimellään yhdistysrekisteriin 1.9.1997. Vietämme siis tänään yhdistyksen virallista 20-vuotissyntymäpäivää. 1990-luvulla työpajatoiminta oli kehittynyt Suomessa jo niin pitkälle, että toimijat näkivät tarpeen yhteiselle edunvalvojalle. Vuotta 1997 edeltäneiden neljän vuoden ajan toiminut Suomen työpajayhdistys pohjusti uudella nimellä muutama vuosi myöhemmin perustetun järjestön toimintaa. Vuonna 1997 saatiin lihaa luiden ympärille, kun opetusministeriö myönsi yhdistykselle avustuksen, jolla oli mahdollista palkata myös ensimmäinen työntekijä.

Virallisen rekisteröinnin jälkeen syyskuussa 1997 toiminta lähti vauhtiin toden teolla. Tuolloin järjestettiin yhdistyksen toimintaa suunnannut kaksipäiväinen ideariihi, jonka puitteissa pidettiin myös yhdistyksen ensimmäinen hallituksen kokous. Syyskuussa rakennettiin yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden toimintasuunnitelmaa ja syntyi toimintamuotoja, jotka ovat olemassa myös 20 vuotta myöhemmin: Valtakunnalliset koulutuspäivät työpaja-ammattilaisille, yhteistyö tärkeiden kumppaneiden, kuten ministeriöiden, Kuntaliiton ja muiden alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa, PajaInfo-tiedotuslehti, aluetoiminta kiinteässä yhteistyössä silloisten lääninesittelijöiden ja yhdistyksen välillä, työpajojen laadun kehittäminen…

Nyt 20-vuotiaan TPY:n jäsenenä on 253 työpajaa ympäri Suomea ja yhdistyksessä on seitsemän työntekijää. 10-henkinen hallitus koostuu jäsenistön valitsemista työpaja-ammattilaisista. Yhdistyksen toiminnan ytimessä sen alkutaipaleelta saakka ovat olleet vaikuttamistyö, työpajojen laadun ja osaamisen vahvistaminen sekä alueellinen toiminta. Näiden peruskivien ympärille rakentuu myös 20-vuotiaan TPY:n toiminta.

Juhlavuoden kunniaksi syksyn aikana blogissa kurkistetaan tarkemmin yhdistyksen historiaan ja valotetaan, miten yhdistyksen peruskivet ovat kehittyneet ja missä mennään nyt. Millaista vaikuttamis- ja sidosryhmäyhteistyötä tehtiin toiminnan alkuaikoina ja millaista työ on nyt? Milloin käynnistyi työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta ja mitä verkostot tekevät tänä päivänä? Missä kaikkialla on vietetty Valtakunnallisia Työpajapäiviä? Tervetuloa mukaan muistelemaan, mistä kaikki alkoi! Työpajojen yhteisen tahtotilan sekä silloisen opetusministeriön myötävaikutuksesta syntyi valtakunnallisesti työpajojen toimintaa koordinoiva järjestö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Onnea meille kaikille, jäsenille sekä toiminnan syntymiseen ja kehittymiseen myötävaikuttaneille sidosryhmille!

Terveisin,
20-vuotiaan TPY:n toimiston väki

Lappeenranta
Tunnelma katossa Työpajapäivillä myös vuonna 2016