Sektorisiilojen ylittäjästä yhdyspinnalle

 

cropped-img_2180.jpg

TPY:n historian alkumetreiltä yhdistyksen roolia työpajatoiminnan vaikuttajana on korostettu. Yhdistyksen toiminnassa vaikuttamistyö hahmotettiin omaksi erityiseksi alueekseen kymmenisen vuotta sitten.

Vaikuttamisen keinot ovat olleet ja ovat edelleen moninaiset: tiivis sidosryhmäyhteistyö, kansallisiin työryhmiin osallistuminen, lakialoitteiden tekeminen, uudistusten kommentointi ministeriöihin ja eduskunnan valiokuntiin suunnatut lausunnot, keskustelutilaisuudet sekä viranomaisten ja päättäjien suora kontaktointi.

Vaikuttamistyön ytimessä on niin työpajatoimintaa raamittavien rakenteiden ja sääntelyn kehittäminen kuin toimintaan osallistuvien aseman parantaminen. Paraikaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja lainsäädäntöä reivataan monelta suunnalta erilaisten uudistusten avulla, ja se ravistelee työpajatoimintaa perustuksiaan myöten. Käynnissä on massiivinen hallinnon uudelleenjärjestely, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyspalveluiden järjestämisen maakuntiin, ja vastaavasti näiden palveluiden rahoituksen valtion käsiin. Samalla kuntien tehtäviksi määrittyy kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja niiden tehtäväkenttään kuuluvat tulevaisuudessa työpajatoiminnankin näkökulmasta keskeiset koulutus- ja nuorisopalvelut sekä elinkeinopolitiikka. Muutos ei rajaudu pelkästään hallintorakenteeseen, vaan samalla toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja viranomaisohjeistusta uudistetaan laajasti.

Työpajatoimintaa on tarkasteltu viime vuosina lähinnä työllistymisen edellytyksiä vahvistavasta näkökulmasta. Se on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti keskeinen ja tärkeä näkökulma. Se ei kuitenkaan ole – eikä saa olla – tulevaisuudessakaan ainoa suunta, josta työpajatoiminnan työtä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia arvioidaan. TPY korostaa vaikuttamisessaan myös toiminnan muita rooleja: sillä on paikkansa koulutuksellisten ja kuntoutuksellisten palvelujen kentillä sekä erityistä osaamista sosiaalisessa vahvistamisessa.

Vuoden 2017 aikana on annettu poikkeuksellisen paljon suullisia ja kirjallisia lausuntoja – syksyyn mennessä oli otettu kantaa lähes pariin kymmeneen erilaiseen työpajojen arkea ja tulevaisuutta koskevaan asiaan. Syksyn vaikuttamistyössä nousevat esiin sekä toiminnan rahoitus että työn edellytykset, valmentautujien asemaa unohtamatta. TPY:n vaikuttamistyön vahvuus piilee tiiviissä suhteessa kenttään ja sitä kautta syntyvään käytännön työtä koskevaan tietoon. Kun sähköpostisi piippaa tai puhelimesi soi seuraavan kerran vireillä olevan lakiuudistuksen vuoksi, anna meille hetki aikaa ja jaa omat näkemyksesi toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa mikään ei ole niin varmaa kuin muutos, ja se, että muutos tehdään yhdessä.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Mistä kaikki alkoi?

Työpajojen yhteisen tahtotilan sekä silloisen opetusministeriön myötävaikutuksesta syntyi valtakunnallisesti työpajojen toimintaa koordinoiva järjestö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Yhdistys rekisteröitiin nykyisellä nimellään 1.9.1997. 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi syksyn aikana yhdistyksen blogissa muistellaan, mistä kaikki alkoi ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu.

Kokkolan työpajapäivien osallistujia 1998
Ensimmäisten Valtakunnallisten Työpajapäivien osallistujia vuonna 1998

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry eli tuttavallisemmin TPY rekisteröitiin nykyisellä nimellään yhdistysrekisteriin 1.9.1997. Vietämme siis tänään yhdistyksen virallista 20-vuotissyntymäpäivää. 1990-luvulla työpajatoiminta oli kehittynyt Suomessa jo niin pitkälle, että toimijat näkivät tarpeen yhteiselle edunvalvojalle. Vuotta 1997 edeltäneiden neljän vuoden ajan toiminut Suomen työpajayhdistys pohjusti uudella nimellä muutama vuosi myöhemmin perustetun järjestön toimintaa. Vuonna 1997 saatiin lihaa luiden ympärille, kun opetusministeriö myönsi yhdistykselle avustuksen, jolla oli mahdollista palkata myös ensimmäinen työntekijä.

Virallisen rekisteröinnin jälkeen syyskuussa 1997 toiminta lähti vauhtiin toden teolla. Tuolloin järjestettiin yhdistyksen toimintaa suunnannut kaksipäiväinen ideariihi, jonka puitteissa pidettiin myös yhdistyksen ensimmäinen hallituksen kokous. Syyskuussa rakennettiin yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden toimintasuunnitelmaa ja syntyi toimintamuotoja, jotka ovat olemassa myös 20 vuotta myöhemmin: Valtakunnalliset koulutuspäivät työpaja-ammattilaisille, yhteistyö tärkeiden kumppaneiden, kuten ministeriöiden, Kuntaliiton ja muiden alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa, PajaInfo-tiedotuslehti, aluetoiminta kiinteässä yhteistyössä silloisten lääninesittelijöiden ja yhdistyksen välillä, työpajojen laadun kehittäminen…

Nyt 20-vuotiaan TPY:n jäsenenä on 253 työpajaa ympäri Suomea ja yhdistyksessä on seitsemän työntekijää. 10-henkinen hallitus koostuu jäsenistön valitsemista työpaja-ammattilaisista. Yhdistyksen toiminnan ytimessä sen alkutaipaleelta saakka ovat olleet vaikuttamistyö, työpajojen laadun ja osaamisen vahvistaminen sekä alueellinen toiminta. Näiden peruskivien ympärille rakentuu myös 20-vuotiaan TPY:n toiminta.

Juhlavuoden kunniaksi syksyn aikana blogissa kurkistetaan tarkemmin yhdistyksen historiaan ja valotetaan, miten yhdistyksen peruskivet ovat kehittyneet ja missä mennään nyt. Millaista vaikuttamis- ja sidosryhmäyhteistyötä tehtiin toiminnan alkuaikoina ja millaista työ on nyt? Milloin käynnistyi työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta ja mitä verkostot tekevät tänä päivänä? Missä kaikkialla on vietetty Valtakunnallisia Työpajapäiviä? Tervetuloa mukaan muistelemaan, mistä kaikki alkoi! Työpajojen yhteisen tahtotilan sekä silloisen opetusministeriön myötävaikutuksesta syntyi valtakunnallisesti työpajojen toimintaa koordinoiva järjestö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Onnea meille kaikille, jäsenille sekä toiminnan syntymiseen ja kehittymiseen myötävaikuttaneille sidosryhmille!

Terveisin,
20-vuotiaan TPY:n toimiston väki

Lappeenranta
Tunnelma katossa Työpajapäivillä myös vuonna 2016

Miksi työpajoilla ei ole ainoastaan työtä, vaan myös toimintaa? Mitä on sosiaalinen vahvistuminen työpajatoiminnassa?

”Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta”, kirjoittaa TPY:n kouluttaja Susanna Palo.

Kuvat ja logot - Omnia Jani Laukkanen maria.gnosspelius 4.1.2017 Käsi piirtää taustalla tunnista

Kuva: Espoon Omnian työpajat / Jani Laukkanen

Työpajatoiminta rakentuu starttivalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai työhönvalmennuksen ryhmistä. Tämä moninaisuus takaa sen, että erilaisista elämäntilanteista tulevat, erilaiset taidot omaavat nuoret löytävät itselle sopivan valmennuspalvelun, josta ponnistaa kohti omannäköistä koulutus- ja työelämäpolkua.

Starttivalmennusryhmässä eli matalimman kynnyksen toiminnassa pyritään vahvistamaan nuorten sosiaalisia taitoja eli vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Tämä tapahtuu pienessä ryhmässä keskustelujen sekä luovien ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Olennaista starttivalmennuksessa on nuoren identiteetin, itsetunnon ja oman ymmärryksen vahvistaminen. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori saa starttiryhmästä paikan, jossa hän voi ns. kirjoittaa oman elämäntarinansa eheäksi. Nuorella voi olla menneisyydestä pirstaleinen kuva eli hän ei kykene yhdistämään mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta samaan kertomukseen itsestään. Tässä voivat starttiryhmien luovat menetelmät, keskustelut ryhmässä sekä henkilökohtaiset keskustelut yksilövalmentajien kanssa auttaa. Näin nuoren on mahdollista luoda tulevaisuuden unelmia, joiden toteutumiseen saadaan voimaa sekä menneestä että nykyhetkestä. Yhdessä voidaan luoda riittävän pieniä ja siksi toteutettavia askelmia kohti tavoitetta.

Starttivalmennuksessa ei varsinaisesti ole työtoimintaa, paitsi silloin jos valmennus toteutuu samassa organisaatiossa olevan työpajan työvalmennuksen kautta. Joskus työtoiminta vahvistaa starttiryhmää ja auttaa jatkossa nuoria siirtymään työpajan starttivalmennuksesta työvalmennukseen. Työvalmennuksessa valmentajan tuki, neuvot ja ammatillisten taitojen kehittäminen vahvistavat nuoren näkemystä niin itsestä työntekijänä kuin myös jonkin ammatillisen taidon osaajana. Opiskelu- ja työelämätaitojen kehittymistä seurataan työpajalla ja siihen myös kannustetaan nuorta itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnissa nuori tarkastelee osaamisen kehittymistä työpajajaksolla oppimispäiväkirjan tai kuvallisen portfolion kautta. Kun nuori sanoittaa itsearvioinnin kautta omaa osaamistaan, hänen itsetuntonsa ja uskonsa omiin taitoihin vahvistuvat. Työvalmennuksessa nuori saa päivittäin palautetta osaamisestaan ja kyvyistään toimia työryhmässä sekä samalla tietoa omista mahdollisuuksistaan. Työpajatoiminnan avulla tulevaisuuden toiveet voivat alkavat vähitellen hahmottua ja konkretisoitua erilaisiksi opiskelu- ja työelämätavoitteiksi.

Susanna Palo
Kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys