Kumppaneina kasvamme vahvemmiksi

Työpajojen ja oppilaitosten yhteinen taival on ollut pitkään molempia hyödyttävä. Työpajoilta on siirtynyt oppilaitoksiin motivoituneita opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiudet ovat kohentuneet. Merkittävää etua ovat saaneet myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojaan tuetusti työpajoilla ja keränneet voimia motivointijaksoilla.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä täytyy yhteistyön muotoja tarkistaa, jotta hedelmällinen yhteistyö voi jatkua. Perinteiset hyväksi todetut sopimukset täytyy uudistaa. Vaikka koulutussopimus kieltää yksiselitteisesti rahallisen korvauksen työpajoille silloin kun oppija suorittaa näyttöjä työpajalla, on silti perusteltua arvostaa työpajojen ainutlaatuista opiskelun tukea myös rahallisesti.

Opiskelijan näkökulmasta uudistuksella on etunsa. Valinnaisuus lisääntyy, joutokäynti vähenee ja ammattiosaamiseen pääsee käsiksi aidoissa ympäristöissä. Aikaisemmin hankittu osaaminen nopeuttaa opintoja ja tarvittaessa voi suorittaa vain sellaisia tutkinnon osia, jotka kokee mielekkääksi ja hyödylliseksi.

Kaikille oppijoille ei kuitenkaan tule opiskelu olemaan helppoa. Jos vastuun ottaminen omista opinnoista on haastavaa aikuisillekin, niin varmasti myös nuorille. Omaa osaamistaan ja oppimistaan pitää reflektoida ja itsenäinen tehtävien suorittaminen on opintojen etenemisen edellytys. Työpaikoilla täytyy osata pitää omista oppimisen oikeuksistaan kiinni, jottei aika mene näennäispuuhailuun.

Opintojen omaehtoinen suorittaminen vaatii elämältä hallintaa ja arjelta sujuvuutta. Usko omaan pärjäämiseen täytyy olla vahva ja opiskelutovereiden tukea tarvitaan. Pienikin vastoinkäyminen saattaa keskeyttää opinnot. Juuri tässä kohtaa asettuu työpajojen ammattimainen osaaminen paikalleen; oppija saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Valmentautujien tukeminen työpajoilla ei perustu sattumanvaraisiin työvalmentajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vaan järjestelmälliseen toiminnan kehittämiseen. Toiminnalliset menetelmät ovat koetellut ja vertaiskehitetyt. Työpajapedagogiikka on kirjoitettu käytännön sanelemin opein – ja se tunnetusti myös toimii.

Kun oppimisympäristöt on työpajoilla avattu huolellisesti ammattiopettajien kanssa, voi työpajojen toimintaan luottaa. Pajat hyötyvät opettajien katseesta, pajaympäristö nähdään yhä vahvemmin oppimisen näkökulmasta. Tutkinnonosien suorittaminen ja osaamisen tunnistaminen osaamistodistuksiin ovat merkkejä laadukkaasta työpajatoiminnasta.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat todenneet yhteistyön hedelmälliseksi. Ja koska tahto yhteistyöhön on molemminpuolista, on kyse enää yhteisesti sovittavista pelisäännöistä. Uudelleenmuotoillut sopimukset ovat tämän yhteisen tahdon ilmaisuja. Reformin muokkaamasta maaperästä tulee varmasti itämään uusia elinvoimaisia versoja.

TPY:n 10.–11.9. järjestämä Synergiaseminaari tiivistää olennaisen työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä. Seminaarissa kokeneet koulutuksen järjestäjät asettavat työpajaväen kanssa yhteisen kysymyksen: Millaisin ehdoin yhteistyötä jatketaan ja kehitetään, jotta kaikki hyötyisivät? Keskustelun tason takaa jaettu käsitys viimekätisestä edunsaajasta, oppijasta, joka onnistuu opinnoissaan ja pääsee elämässään eteenpäin.

Tervetuloa mukaan osallistumaan keskusteluun! Ilmoittaudu mukaan Synergiaseminaariin 31.8. mennessä.

synergia blogi muokattu

Veijo Wienkoop
asiantuntija, työpajatoiminta
Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

 

Mitä TPY:n jäsenille kuuluu?

”Olette työpajojen äänitorvi ja edunvalvoja päättäjiin päin, joten olette meille tosi tärkeitä!” TPY:n tekemä vaikuttamistyö koetaan tärkeäksi yhdistyksen jäsenistön keskuudessa. Mitkä muut yhdistyksen palvelut ovat tärkeitä sen jäsenille? Työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa kertoo TPY:n tuoreimman jäsenkyselyn tuloksista.

TPpäivät18_EmmiPaavola_49
Kuva: Emmi Paavola

Yksi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tärkeimmistä voimavaroista on aktiivinen ja vahva jäsenkenttä, jonka ammattilaisten toimesta myös yhdistys on saanut alkunsa parikymmentä vuotta sitten. TPY:n toimintaa suunnitellaan jäsenistön tarpeita kuunnellen, ja kentän toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja valtakunnallisessa vaikuttamistyössä. Yhdistys onkin koonnut vuosien varrella tietoa jäsenkentältään esimerkiksi kasvokkaisissa tapaamisissa ja ajankohtaisin kyselyin. Lisäksi muutaman vuoden välein on toteutettu jäsenistön taustaa ja toimintaa sekä jäsentyytyväisyyttä kartoittava jäsenkysely. Viimeisin jäsenkysely toteutettiin vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 116 jäsenorganisaatiota eli reilu 45 % sen hetkisestä jäsenistöstä.

Pieni katsaus jäsenistöön

TPY:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti: vuonna 2012 jäseniä oli 205 ja nyt määrä on jo 265. Jäsenorganisaatioista valtaosa on aina ollut kunnallisia tai kuntayhtymien hallinnoimia. Kunnallisten jäsenorganisaatioiden osuus on vuosina 2012–2018 jopa kasvanut 52 prosentista 61 prosenttiin. Samaan aikaan yhdistysmuotoisten jäsenten ja muiden organisaatioiden (esim. osuuskunnat ja osakeyhtiöt) osuus on hieman pienentynyt. Kunnallisista ja yhdistysmuotoisista jäsenorganisaatioista suurin osa on pieniä 1–9 toimihenkilön organisaatioita, kun taas säätiöistä lähes puolet on suuria yli 30 toimihenkilön organisaatioita.

Työpajoilla tehdään paljon kehittämistyötä ja sitä on vuosien varrella tuettu myös TPY:n hankkeilla. Jäsenkyselyyn vastanneista organisaatioista lähes kaikki (91 %) onkin kuvannut organisaationsa perustehtävän ja useimmissa henkilöstö on vakinaistettu (72 %) sekä valmennuspalvelut kuvattu (76 %). Noin 57 prosentilla organisaatioista on otettu käyttöön joku valmentautujan työ- ja toimintakykyä kuvaava arviointimenetelmä ja lähes yhtä monella on käytössään jokin laadunarviointimalli tai -työkalu.

Jäsenkyselyn mukaan yleisimpiä toteutettavia toimenpiteitä tai palveluita TPY:n jäsenorganisaatioissa ovat kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, ja yleisimmät valmentautujia organisaation palveluihin ohjaavat tahot ovat TE-palvelut ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Myös etsivän nuorisotyön kautta työpajoille ohjautuu runsaasti valmentautujia.

Työpajaorganisaatioiden yhteistyötahoina esiin nousevat kunnan eri hallintokuntien ja yritysten lisäksi erityisesti oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät. Näistä yhteistyötä tehdään useimmiten ammatillisten oppilaitosten, peruskoulujen ja oppisopimuskeskusten kanssa. Noin puolessa vastanneista organisaatioista ainakin osa oppimisympäristöistä on tunnistettu, valmentautujien osaamista tunnistetaan ja valmentautujille annetaan osaamistodistuksia. Työpajoilla on suoritettu etenkin työssäoppimisjaksoja (91 % vastanneista organisaatioista), TET-jaksoja (76 %), tutkinnon osia ammatillisesta koulutuksesta (55 %) ja oppisopimuskoulutusta (45 %).

TPY:n palveluista tukea työhön

Iloksemme huomasimme, että jäsenkyselyyn vastanneista yli 92 % koki TPY:n toiminnan ja palvelut tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Yhdistyksen henkilöstö myös koettiin helposti lähestyttäväksi ja henkilöstön koettiin olevan aina valmiina auttamaan ja palvelemaan. Hyödyllisimmiksi palveluiksi koettiin TPY:n tarjoamat koulutukset, alueellinen työ ALU-verkostojen kautta, sosiaalisen vahvistamisen Sovari-mittari ja jäsenille suunnattu uutiskirje PajaInfo. Erityisen tyytyväisiä oltiin myös TPY:n tuottamaan vaikuttamismateriaaliin, kuten lausuntoihin ja vaalimateriaaleihin.

TPY viestii toiminnastaan monien eri kanavien kautta. Erityisen hyödyllisiksi viestintäkanaviksi koettiin yhdistyksen nettisivut www.tpy.fi, ALU-koordinaattoreiden kautta välitetty tieto sekä TPY:n Facebook-sivu. Näiden käyttöä myös jatketaan, ja rinnalla kehitetään esimerkiksi muiden sosiaalisen median kanavien käyttöä.

Kiitos niin jäsenkyselyymme vastanneille kuin koko jäsenkentälle siitä, että olette mukana menossa – jatketaan aktiivista yhteistyötä!

Anne Välimaa
asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Sovari sanoittaa etsivän nuorisotyön sisältöä ja vaikutuksia

Ddx_wKlVAAAof_1

Millaisia kokemuksia nuorilla on etsivästä nuorisotyöstä? Millaista edistymistä ja sosiaalista vahvistumista nuoret kokevat etsivän nuorisotyön tukemana? Sovari on vaikuttavuusmittari, joka vastaa näihin tietotarpeisiin sekä valtakunnallisesti että organisaatiotasolla; se on työkalu etsivän nuorisotyön laadunarviointiin ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Sovarin avulla voidaan sanoittaa, mistä etsivässä nuorisotyössä on kysymys, kehittää palvelua nuorten näkökulmasta ja saada esille, minkä vuoksi etsivään nuorisotyöhön kannattaa panostaa.

Yli 92 % nuorista kokenut sosiaalista vahvistumista

Etsivän nuorisotyön Sovari 2017 valtakunnalliset tulokset tuovat esille etsivän nuorisotyön laaja-alaisia vaikutuksia nuorten elämään. Tulosten mukaan nuorista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Selkeän myönteisen muutoksen elämäntilanteessaan on kokenut kuusi nuorta kymmenestä. Nuorten kokemat muutokset ulottuvat monenlaisiin arjen käytäntöihin ja elämäntaitoihin. Nuoret ovat ottaneet edistysaskelia erityisesti arjen hallinnassa (75 % vastaajista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissaan (76 % vastaajista). Vahvistumista on tapahtunut myös nuorten elämänhallinnassa (73 %), sosiaalisissa taidoissa (69 %) ja itsetunnossa (59 %) etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Tulokset perustuvat yli 560 nuoren omaan arvioon saamastaan tuesta ja kokemistaan muutoksista.

Etsivän nuorisotyöntekijän tuki auttaa nuoria monissa arjen käytännöissä ja vahvistaa elämäntaitoja. Edistysaskeleet näkyvät monilla nuorilla omatoimisuuden lisääntymisenä kotitöiden, virastoasioiden ja muiden arjen askareiden hoitamisessa. Etsivän tuella joka toinen nuori on oppinut tunnistamaan entistä paremmin omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, saanut selvyyttä itselleen sopiviin opiskeluvaihtoehtoihin ja ymmärtänyt paremmin työelämän pelisääntöjä. Keskustelut etsivän työntekijän kanssa ovat lisänneet nuorten rohkeutta pyytää apua toisilta ihmisiltä, tuoda esille näkemyksiään ja toimia toisten ihmisten kanssa.

Etsivän nuorisotyön vaikutukset näkyvät myös nuorten elämänhallinnassa. Nuoret ovat asettaneet tavoitteita ja selkeitä suunnitelmia elämässä eteenpäin. Monet nuoret kokevat entistä kirkkaammin, että he itse voivat vaikuttaa elämänsä kulkuun. Etsivän tuen myötä he ovat kasvattaneet resilienssiä, kimmoisuutta päästä eteenpäin ongelmatilanteistaan: yli puolet Sovariin vastanneista nuorista on entistä luottavaisempia siihen, että he voivat jatkossakin selvitä eteen tulevista elämänhaasteista.

Miksi etsivä nuorisotyö saa nuorilta kiitettävän arvosanan?

Sovariin vastanneista nuorista ¾ on hyvin tyytyväisiä etsivältä saamaansa tukeen ja valtaosa vähintään melko tyytyväisiä. Palvelu saa nuorilta kokonaisuutena kiitettävän arvosanan 4,5 asteikolla 1–5.

Miten näihin tuloksiin on päästy etsivässä nuorisotyössä? Nuorten näkemyksen mukaan palvelussa toteutuvat hyvin matalan kynnyksen, nuoren aidon kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen sekä luottamuksen periaatteet. Nuorten eteenpäin ohjaus on onnistunutta, sillä Sovariin vastanneista nuorista ¾ on vähintään melko tyytyväisiä jatkopolun löytymiseen etsivän tuella. Vastaajat ovat yleisesti olleet motivoituneita työskentelemään etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mikä on perusedellytys onnistuneelle työlle. Etsivä nuorisotyö antaa paljon, joten nuorten on vaikea tunnistaa, mitkä asiat palvelussa voisivat olla paremmin.

Etsivässä nuorisotyössä käsitellään laaja-alaisesti nuorten elämäntilanteita ja tuentarpeita. Sovari-kyselyn mukaan 2/3 etsivien asiakkaista on saanut keskustelutukea mieltään painaviin asioihin. Useimmat nuoret ovat saaneet etsiviltä myös käytännön tukea muihin palveluihin ohjautumisessa ja palveluiden käytössä. Keskusteluita nuorten ja etsivien työntekijöiden välillä käydään useasti opiskeluvaihtoehdoista, työnhausta, raha-asioista ja asumiseen liittyvistä asioista. Etsivässä nuorisotyössä pohditaan toisinaan myös kaverisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja nuoren päihteidenkäyttöä.

Sovarissa nuoret kuvaavat myös omin sanoin, mitä etsivä nuorisotyö on heille antanut. Kuvauksissa nousee esille sekä keskustelutuen että konkreettisen avun merkitys. Eräs nuori kuvaa yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa näin: ”Päässyt tarvittaessa puhumaan mieltä painavista asioista etsivän kanssa, ja hyvin paljon saanut myös apua arjen asioiden (virastoissa asioiminen, ja asioiden hoito puhelimitse) hoidossa. Etsivä ollut hyvin suurena tukena, kun on tuntunut, ettei mikään onnistu, ja auttanut pääsemään monesta pattitilanteesta eteenpäin.”

Toinen nuori listaa etsivän nuorisotyöntekijän kanssa läpikäytyjä asioita: ”Taloudenhallinnassa tukeminen, yhdessä tehty käytännön budjetteja. Viikko-ohjelman teko yhdessä, harrastustoiminnan vaihtoehdot. Opiskelujen aloittaminen sairausloman jälkeen koulutussopimuksen turvin kuntouttavalla pajalla. Kuunteleminen.” Kolmas nuori kertoo saaneensa etsivältä ”keskusteluapua, uusia näkökantoja asioihin, vaihtoehtoja tehdä asioita toisin, ymmärrystä, kauppa-asioissa järjestelyä, mitenkä toimia tilanteissa, ohjeistusta ylipäätänsä kaikessa mahdollisessa, mitä vaan mieleen juolahtanut…”

Neljäs nuori painottaa etsivän nuorisotyöntekijän tarjoaman keskustelutuen merkitystä: ”Aktiivisesti ja rehellisesti kiinnostunut ja kysellyt kuulumisia ja ottanut kantaa omiin askarruttaviin asioihin. Kysellyt riittävästi askarruttavia asioita ja murheita jossa voisi olla jotenkin avuksi. Tarjonnut sosiaalista kontaktia, tapahtumilla, vapaa-ajan vietossa yms. Psyykkisesti tukena, jotta itse on tiedostanut, ettei ole jäänyt yksin pähkäilemään ja ratkomaan ongelmatilanteita ja murheita. Ottanut selvää askarruttavista asioista kuten hakemuksista ja täyttövaatimuksista.”

Viides nuori kiteyttää lyhyesti, että hän on saanut etsivästä nuorisotyöstä apua ja tukea ”kaikkiin mieltä painaviin asioihin. Ei tarvitse jäädä asioiden kanssa yksin.” Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva on laaja. Nuorta autetaan ja ohjataan eteenpäin asiassa kuin asiassa.

Sovari-kyselyyn 2016-2017 vastasi 563 etsivän nuorisotyön asiakkaana ollutta nuorta 60 kunnan alueelta vuoden ajanjaksolla. Sovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelunlaadusta ja vaikutuksista organisaatiokohtaisesti ja valtakunnallisesti. Sovaria ylläpitää Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

Lue raportti etsivän nuorisotyön valtakunnallisista Sovari-tuloksista täältä.

Riitta Kinnunen,
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry / Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti toimintansa vuoden alusta. Vaikuttavuuden mittaaminen ja esille tuominen ovat osaamiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi osaamiskeskus tukee etsivien nuorisotyöntekijöiden ja esimiesten työtä muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia, ja kehittämällä alueellista yhteistyötä sekä työmuotoja ja sisältöjä. Osaamiskeskus kehittää myös etsivään nuorisotyöhön ohjaavia tietojärjestelmiä sekä e-mentorointia. Voit tutustua osaamiskeskuksen toimintaan tarkemmin täältä. Osaamiskeskuksen löydät myös Twitteristä ja Facebookista käyttäjänimellä @entoske.