Työpajat ja etsivä nuorisotyö hallituskausien taitekohdassa

tennarit

TPY julkaisi marraskuun alkupuolella työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevat tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Ne sisältävät konkreettisia tavoitteita toimintojen ja palvelujen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi.   

Työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Toiminnan tarkoituksena on, että kaikilla siihen osallistuvilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana yhteiskunnassa. Vireillä olevat yhteiskunnalliset uudistukset kuitenkin haastavat merkittävästi toimintoja ja niiden järjestämisen edellytyksiä ja edelleen haasteellisissa tilanteissa olevien nuorten ja aikuisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.   

Tätä taustaa vasten TPY asetti kolme keskeistä tavoitetta tulevalle hallitusohjelmalle:  

Työpajatoiminta turvataan muuttuvissa rakenteissa 

Työpajatoiminta on nykyisellään osa aktiivista koulutus-, työvoima- ja nuorisopolitiikkaa. Toiminta on helposti saavutettavaa ja sen lähipalveluluonne ja toimintaedellytykset tulee turvata yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämä on mahdollista, mikäli erilaiset toimijat, kuten kunnat, säätiöt ja järjestöt voivat jatkossakin toteuttaa työpajatoimintaa, ja ne voivat jatkossakin tuottaa laajasti nuorten ja aikuisten tarpeiden mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.  

Tavoitteen toteuttamiseksi TPY esittää työpajatoiminnan kattavaa selvittämistä, jonka pohjalta toteutetaan toiminnan kehittämisohjelma. Tavoitteena olisi siten yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta sekä nuorten että aikuisten palveluissa.  

Opinnollistaminen ja työpajojen tukipalvelut osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja 

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten ja aikuisten osaamista on mahdollisuus vahvistaa työpajatoiminnan avulla. Toiminnan avulla voidaan selvittää omaa ammattialaa, tukea kiinnittymistä koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa muualla hankittua osaamista ja tukea siirtymää koulutuksesta työhön. 

Jotta eri puolella Suomea asuvilla nuorilla ja aikuisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hyötyä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä, sääntelyn, hallinnonalan sisäisten ohjeistusten ja paikallisten käytäntöjen aiheuttamia esteitä tunnistetaan ja poistetaan. TPY esittää, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata koulutuksen järjestäjien ja työpajojen alueellinen kehittäminen, yhteistyön syventäminen ja näiden tukeminen valtakunnallisilla kehittämistoimilla.  

Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön resursseja vahvistetaan 

TPY:n 265 jäsenorganisaatiosta suurin osa tuottaa sekä työpajatoimintaa että etsivää nuorisotyötä. Näiden palveluiden piirissä oli viime vuonna yhteensä noin 44 000 nuorta ja aikuista eli keskisuuren suomalaisen kaupungin verran ihmisiä. Toimintojen valtakunnallinen kattavuus osoittaa sen, että palvelujen tarve on yhteiskunnallisesti tunnistettu.  

Toimintojen tuloksellisuudesta kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa. Nuorista 4/5 sijoittuu positiivisesti pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun sellaiseen palveluun, jota he siinä elämäntilanteessaan juuri tarvitsevat. Kun näistä palveluista kysytään nuorilta itseltään, he kokevat ne erittäin mielekkäiksi.  

Kuitenkin erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on perustunut pitkään erilaisille määräaikaisille ohjelmille ja työpajatoiminnan rahoitusosuus on jämähtänyt viiden vuoden takaiselle tasolle, vaikka uusia toimijoita on tullut kentälle runsaasti. TPY katsoo, että toimintojen valtionrahoituksen tulee heijastella näitä olosuhteita ja tarjota vakaa ja pysyvä tuki kentän työlle. Lisäksi TPY esittää, että uudessa hallitusohjelmassa jatketaan nuorisotakuun toteuttamista riittävin resurssein ja taataan nuorille ohjauspalveluiden ohella myös rinnalla kulkevat ja matalan kynnyksen toiminnalliset palvelut.       

Yhdistyksen tavoitteet julkaistiin eduskunnan kansalaisinfossa 6.11. Ne saivat eduskuntapuolueilta positiivisen vastaanoton, ja puolueiden puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia lupauksiakin. Seuraavan viikon blogissa palaamme näihin kannanottoihin.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työttömien syyllistämisestä yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin – työpajakentän kokemuksia aktiivimallista

reetan blogi

Ahdistava ja syyllistävä. Epävarmuutta ja pelkoa herättävä. Painostava. Loukkaava. Epäreilu. Tuskaa ja vihaisuutta synnyttävä. Näin kuvaavat työpajatoimijat kokemuksia, joita aktiivimalli on nostattanut työpajojen valmentautujissa. Työpajakentältä kerätyt näkemykset osoittavat aktiivimallin vaikutusten olevan täysin päinvastaisia kuin alun perin on tavoiteltu. Aktiivimalli ei aktivoi tai kannusta, vaan lannistaa, herättää aggressioita ja luo epätoivoa. Erään työpajanuoren mukaan: ”On väärin, että se, joka on yrittänyt saada töitä tai toimintaa, häntä sakotetaan siitä, ettei yrityksestä huolimatta ole onnistunut.” Erityisen epäreiluksi katsotaan, että aktiivimallin mukaista aktiivisuutta on pyrkimyksistä huolimatta usein varsin vaikea täyttää:

”Työnhakijat ovat ilmaisseet, että heidän keskuudessaan on pelkoa aktiivimallia kohden. Suurin osa asiakkaista kertovat, että aktiivimalli on kyykyttämistä ja heikko-osaisten kiusaamista. Suurin osa heistä, jotka ovat tätä sanoittaneet, ovat erittäin halukkaita palamaan työelämään, mutta töitä ei löydy ja haastatteluihin ei pääse.” (Työpajatoimija)

Työpajatoimijat näkevät aktiivimallin lisäävän turhaa byrokratiaa ja johtavan resurssien väärään kohdentamiseen. Aktiivimallia pidetään epäselvänä ja vaikeatulkintaisena, ja siihen liittyvän tiedotuksen ja ohjeistuksen katsotaan epäonnistuneen. Myös aktiivimallin toimeenpanosta käytännössä vastanneilla virkailijoilla kerrotaan olleen haasteita sen soveltamisessa: ”Todella surkea prosessi, jossa kukaan ei tiennyt, miten tätä sovelletaan kokonaisuudessaan.” (Työpajatoimija).

On ristiriitaista, että vaikka suurin osa työpajojen tuottamista palveluista hyväksytään aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuutta kerryttäväksi toiminnaksi, osa työpajatoiminnasta on edelleen rajattu sen ulkopuolelle. Työpajatoimija kuvaa: ”Sosiaalinen valmennus ei kartuta aktiivisuutta, vaikka se olisi selkeästi sitä – – – Monet palvelumme eivät siis kelpaa aktiivimalliin.” Kaikkien nuorisolain mukaisten työpajatoimijoiden sekä tavoitteellista työllistymistä edistävää valmennusta tai muuta toimintaa tuottavien toimijoiden tulee voida toimia aktiivimallin järjestäjänä.

Aktiivimallin tuottamat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset kasvattavat epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten sosiaalinen luottamus on heikentynyt. On myös havaittu, että luottamuksen puute sisältää itseään vahvistavan syrjäytymiskierteen riskin.[1]

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista sekä kuulluiksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä vahvistetaan yksilön voimavaroja ja luottamusta sekä tarjotaan kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteen selvittelyyn ja jatkopolkujen löytämiseen. Toimintaan osallistuneet kertovat:

”Olen saanut paljon apua elämäntilanteeseeni ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Nuorisotyöntekijän avulla sain valittua uuden opiskelupaikan ja tulevaisuuden näkymät selkenivät. Olen myös saanut paljon keskusteluapua ja tukea mieltä painaviin ongelmiin.” (Nuori / etsivä nuorisotyö, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.” (Valmentautuja / työpaja, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

Kouluttautumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä ei edistetä ilman panostuksia yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin. Tarvitaan sekä henkilökohtaista tukea tarjoavia että yhteisöllisen kiinnittymisen ja osaamisen kasvattamisen mahdollistavia valmennus-, ohjaus- ja työllisyyspalveluita.

Reetta Pietikäinen
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

[1] Ks. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Kumppaneina kasvamme vahvemmiksi

Työpajojen ja oppilaitosten yhteinen taival on ollut pitkään molempia hyödyttävä. Työpajoilta on siirtynyt oppilaitoksiin motivoituneita opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiudet ovat kohentuneet. Merkittävää etua ovat saaneet myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojaan tuetusti työpajoilla ja keränneet voimia motivointijaksoilla.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä täytyy yhteistyön muotoja tarkistaa, jotta hedelmällinen yhteistyö voi jatkua. Perinteiset hyväksi todetut sopimukset täytyy uudistaa. Vaikka koulutussopimus kieltää yksiselitteisesti rahallisen korvauksen työpajoille silloin kun oppija suorittaa näyttöjä työpajalla, on silti perusteltua arvostaa työpajojen ainutlaatuista opiskelun tukea myös rahallisesti.

Opiskelijan näkökulmasta uudistuksella on etunsa. Valinnaisuus lisääntyy, joutokäynti vähenee ja ammattiosaamiseen pääsee käsiksi aidoissa ympäristöissä. Aikaisemmin hankittu osaaminen nopeuttaa opintoja ja tarvittaessa voi suorittaa vain sellaisia tutkinnon osia, jotka kokee mielekkääksi ja hyödylliseksi.

Kaikille oppijoille ei kuitenkaan tule opiskelu olemaan helppoa. Jos vastuun ottaminen omista opinnoista on haastavaa aikuisillekin, niin varmasti myös nuorille. Omaa osaamistaan ja oppimistaan pitää reflektoida ja itsenäinen tehtävien suorittaminen on opintojen etenemisen edellytys. Työpaikoilla täytyy osata pitää omista oppimisen oikeuksistaan kiinni, jottei aika mene näennäispuuhailuun.

Opintojen omaehtoinen suorittaminen vaatii elämältä hallintaa ja arjelta sujuvuutta. Usko omaan pärjäämiseen täytyy olla vahva ja opiskelutovereiden tukea tarvitaan. Pienikin vastoinkäyminen saattaa keskeyttää opinnot. Juuri tässä kohtaa asettuu työpajojen ammattimainen osaaminen paikalleen; oppija saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Valmentautujien tukeminen työpajoilla ei perustu sattumanvaraisiin työvalmentajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vaan järjestelmälliseen toiminnan kehittämiseen. Toiminnalliset menetelmät ovat koetellut ja vertaiskehitetyt. Työpajapedagogiikka on kirjoitettu käytännön sanelemin opein – ja se tunnetusti myös toimii.

Kun oppimisympäristöt on työpajoilla avattu huolellisesti ammattiopettajien kanssa, voi työpajojen toimintaan luottaa. Pajat hyötyvät opettajien katseesta, pajaympäristö nähdään yhä vahvemmin oppimisen näkökulmasta. Tutkinnonosien suorittaminen ja osaamisen tunnistaminen osaamistodistuksiin ovat merkkejä laadukkaasta työpajatoiminnasta.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat todenneet yhteistyön hedelmälliseksi. Ja koska tahto yhteistyöhön on molemminpuolista, on kyse enää yhteisesti sovittavista pelisäännöistä. Uudelleenmuotoillut sopimukset ovat tämän yhteisen tahdon ilmaisuja. Reformin muokkaamasta maaperästä tulee varmasti itämään uusia elinvoimaisia versoja.

TPY:n 10.–11.9. järjestämä Synergiaseminaari tiivistää olennaisen työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä. Seminaarissa kokeneet koulutuksen järjestäjät asettavat työpajaväen kanssa yhteisen kysymyksen: Millaisin ehdoin yhteistyötä jatketaan ja kehitetään, jotta kaikki hyötyisivät? Keskustelun tason takaa jaettu käsitys viimekätisestä edunsaajasta, oppijasta, joka onnistuu opinnoissaan ja pääsee elämässään eteenpäin.

Tervetuloa mukaan osallistumaan keskusteluun! Ilmoittaudu mukaan Synergiaseminaariin 31.8. mennessä.

synergia blogi muokattu

Veijo Wienkoop
asiantuntija, työpajatoiminta
Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

 

Mitä TPY:n jäsenille kuuluu?

”Olette työpajojen äänitorvi ja edunvalvoja päättäjiin päin, joten olette meille tosi tärkeitä!” TPY:n tekemä vaikuttamistyö koetaan tärkeäksi yhdistyksen jäsenistön keskuudessa. Mitkä muut yhdistyksen palvelut ovat tärkeitä sen jäsenille? Työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa kertoo TPY:n tuoreimman jäsenkyselyn tuloksista.

TPpäivät18_EmmiPaavola_49
Kuva: Emmi Paavola

Yksi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tärkeimmistä voimavaroista on aktiivinen ja vahva jäsenkenttä, jonka ammattilaisten toimesta myös yhdistys on saanut alkunsa parikymmentä vuotta sitten. TPY:n toimintaa suunnitellaan jäsenistön tarpeita kuunnellen, ja kentän toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja valtakunnallisessa vaikuttamistyössä. Yhdistys onkin koonnut vuosien varrella tietoa jäsenkentältään esimerkiksi kasvokkaisissa tapaamisissa ja ajankohtaisin kyselyin. Lisäksi muutaman vuoden välein on toteutettu jäsenistön taustaa ja toimintaa sekä jäsentyytyväisyyttä kartoittava jäsenkysely. Viimeisin jäsenkysely toteutettiin vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 116 jäsenorganisaatiota eli reilu 45 % sen hetkisestä jäsenistöstä.

Pieni katsaus jäsenistöön

TPY:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti: vuonna 2012 jäseniä oli 205 ja nyt määrä on jo 265. Jäsenorganisaatioista valtaosa on aina ollut kunnallisia tai kuntayhtymien hallinnoimia. Kunnallisten jäsenorganisaatioiden osuus on vuosina 2012–2018 jopa kasvanut 52 prosentista 61 prosenttiin. Samaan aikaan yhdistysmuotoisten jäsenten ja muiden organisaatioiden (esim. osuuskunnat ja osakeyhtiöt) osuus on hieman pienentynyt. Kunnallisista ja yhdistysmuotoisista jäsenorganisaatioista suurin osa on pieniä 1–9 toimihenkilön organisaatioita, kun taas säätiöistä lähes puolet on suuria yli 30 toimihenkilön organisaatioita.

Työpajoilla tehdään paljon kehittämistyötä ja sitä on vuosien varrella tuettu myös TPY:n hankkeilla. Jäsenkyselyyn vastanneista organisaatioista lähes kaikki (91 %) onkin kuvannut organisaationsa perustehtävän ja useimmissa henkilöstö on vakinaistettu (72 %) sekä valmennuspalvelut kuvattu (76 %). Noin 57 prosentilla organisaatioista on otettu käyttöön joku valmentautujan työ- ja toimintakykyä kuvaava arviointimenetelmä ja lähes yhtä monella on käytössään jokin laadunarviointimalli tai -työkalu.

Jäsenkyselyn mukaan yleisimpiä toteutettavia toimenpiteitä tai palveluita TPY:n jäsenorganisaatioissa ovat kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, ja yleisimmät valmentautujia organisaation palveluihin ohjaavat tahot ovat TE-palvelut ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Myös etsivän nuorisotyön kautta työpajoille ohjautuu runsaasti valmentautujia.

Työpajaorganisaatioiden yhteistyötahoina esiin nousevat kunnan eri hallintokuntien ja yritysten lisäksi erityisesti oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät. Näistä yhteistyötä tehdään useimmiten ammatillisten oppilaitosten, peruskoulujen ja oppisopimuskeskusten kanssa. Noin puolessa vastanneista organisaatioista ainakin osa oppimisympäristöistä on tunnistettu, valmentautujien osaamista tunnistetaan ja valmentautujille annetaan osaamistodistuksia. Työpajoilla on suoritettu etenkin työssäoppimisjaksoja (91 % vastanneista organisaatioista), TET-jaksoja (76 %), tutkinnon osia ammatillisesta koulutuksesta (55 %) ja oppisopimuskoulutusta (45 %).

TPY:n palveluista tukea työhön

Iloksemme huomasimme, että jäsenkyselyyn vastanneista yli 92 % koki TPY:n toiminnan ja palvelut tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Yhdistyksen henkilöstö myös koettiin helposti lähestyttäväksi ja henkilöstön koettiin olevan aina valmiina auttamaan ja palvelemaan. Hyödyllisimmiksi palveluiksi koettiin TPY:n tarjoamat koulutukset, alueellinen työ ALU-verkostojen kautta, sosiaalisen vahvistamisen Sovari-mittari ja jäsenille suunnattu uutiskirje PajaInfo. Erityisen tyytyväisiä oltiin myös TPY:n tuottamaan vaikuttamismateriaaliin, kuten lausuntoihin ja vaalimateriaaleihin.

TPY viestii toiminnastaan monien eri kanavien kautta. Erityisen hyödyllisiksi viestintäkanaviksi koettiin yhdistyksen nettisivut www.tpy.fi, ALU-koordinaattoreiden kautta välitetty tieto sekä TPY:n Facebook-sivu. Näiden käyttöä myös jatketaan, ja rinnalla kehitetään esimerkiksi muiden sosiaalisen median kanavien käyttöä.

Kiitos niin jäsenkyselyymme vastanneille kuin koko jäsenkentälle siitä, että olette mukana menossa – jatketaan aktiivista yhteistyötä!

Anne Välimaa
asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Sovari sanoittaa etsivän nuorisotyön sisältöä ja vaikutuksia

Ddx_wKlVAAAof_1

Millaisia kokemuksia nuorilla on etsivästä nuorisotyöstä? Millaista edistymistä ja sosiaalista vahvistumista nuoret kokevat etsivän nuorisotyön tukemana? Sovari on vaikuttavuusmittari, joka vastaa näihin tietotarpeisiin sekä valtakunnallisesti että organisaatiotasolla; se on työkalu etsivän nuorisotyön laadunarviointiin ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Sovarin avulla voidaan sanoittaa, mistä etsivässä nuorisotyössä on kysymys, kehittää palvelua nuorten näkökulmasta ja saada esille, minkä vuoksi etsivään nuorisotyöhön kannattaa panostaa.

Yli 92 % nuorista kokenut sosiaalista vahvistumista

Etsivän nuorisotyön Sovari 2017 valtakunnalliset tulokset tuovat esille etsivän nuorisotyön laaja-alaisia vaikutuksia nuorten elämään. Tulosten mukaan nuorista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Selkeän myönteisen muutoksen elämäntilanteessaan on kokenut kuusi nuorta kymmenestä. Nuorten kokemat muutokset ulottuvat monenlaisiin arjen käytäntöihin ja elämäntaitoihin. Nuoret ovat ottaneet edistysaskelia erityisesti arjen hallinnassa (75 % vastaajista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissaan (76 % vastaajista). Vahvistumista on tapahtunut myös nuorten elämänhallinnassa (73 %), sosiaalisissa taidoissa (69 %) ja itsetunnossa (59 %) etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Tulokset perustuvat yli 560 nuoren omaan arvioon saamastaan tuesta ja kokemistaan muutoksista.

Etsivän nuorisotyöntekijän tuki auttaa nuoria monissa arjen käytännöissä ja vahvistaa elämäntaitoja. Edistysaskeleet näkyvät monilla nuorilla omatoimisuuden lisääntymisenä kotitöiden, virastoasioiden ja muiden arjen askareiden hoitamisessa. Etsivän tuella joka toinen nuori on oppinut tunnistamaan entistä paremmin omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, saanut selvyyttä itselleen sopiviin opiskeluvaihtoehtoihin ja ymmärtänyt paremmin työelämän pelisääntöjä. Keskustelut etsivän työntekijän kanssa ovat lisänneet nuorten rohkeutta pyytää apua toisilta ihmisiltä, tuoda esille näkemyksiään ja toimia toisten ihmisten kanssa.

Etsivän nuorisotyön vaikutukset näkyvät myös nuorten elämänhallinnassa. Nuoret ovat asettaneet tavoitteita ja selkeitä suunnitelmia elämässä eteenpäin. Monet nuoret kokevat entistä kirkkaammin, että he itse voivat vaikuttaa elämänsä kulkuun. Etsivän tuen myötä he ovat kasvattaneet resilienssiä, kimmoisuutta päästä eteenpäin ongelmatilanteistaan: yli puolet Sovariin vastanneista nuorista on entistä luottavaisempia siihen, että he voivat jatkossakin selvitä eteen tulevista elämänhaasteista.

Miksi etsivä nuorisotyö saa nuorilta kiitettävän arvosanan?

Sovariin vastanneista nuorista ¾ on hyvin tyytyväisiä etsivältä saamaansa tukeen ja valtaosa vähintään melko tyytyväisiä. Palvelu saa nuorilta kokonaisuutena kiitettävän arvosanan 4,5 asteikolla 1–5.

Miten näihin tuloksiin on päästy etsivässä nuorisotyössä? Nuorten näkemyksen mukaan palvelussa toteutuvat hyvin matalan kynnyksen, nuoren aidon kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen sekä luottamuksen periaatteet. Nuorten eteenpäin ohjaus on onnistunutta, sillä Sovariin vastanneista nuorista ¾ on vähintään melko tyytyväisiä jatkopolun löytymiseen etsivän tuella. Vastaajat ovat yleisesti olleet motivoituneita työskentelemään etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mikä on perusedellytys onnistuneelle työlle. Etsivä nuorisotyö antaa paljon, joten nuorten on vaikea tunnistaa, mitkä asiat palvelussa voisivat olla paremmin.

Etsivässä nuorisotyössä käsitellään laaja-alaisesti nuorten elämäntilanteita ja tuentarpeita. Sovari-kyselyn mukaan 2/3 etsivien asiakkaista on saanut keskustelutukea mieltään painaviin asioihin. Useimmat nuoret ovat saaneet etsiviltä myös käytännön tukea muihin palveluihin ohjautumisessa ja palveluiden käytössä. Keskusteluita nuorten ja etsivien työntekijöiden välillä käydään useasti opiskeluvaihtoehdoista, työnhausta, raha-asioista ja asumiseen liittyvistä asioista. Etsivässä nuorisotyössä pohditaan toisinaan myös kaverisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja nuoren päihteidenkäyttöä.

Sovarissa nuoret kuvaavat myös omin sanoin, mitä etsivä nuorisotyö on heille antanut. Kuvauksissa nousee esille sekä keskustelutuen että konkreettisen avun merkitys. Eräs nuori kuvaa yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa näin: ”Päässyt tarvittaessa puhumaan mieltä painavista asioista etsivän kanssa, ja hyvin paljon saanut myös apua arjen asioiden (virastoissa asioiminen, ja asioiden hoito puhelimitse) hoidossa. Etsivä ollut hyvin suurena tukena, kun on tuntunut, ettei mikään onnistu, ja auttanut pääsemään monesta pattitilanteesta eteenpäin.”

Toinen nuori listaa etsivän nuorisotyöntekijän kanssa läpikäytyjä asioita: ”Taloudenhallinnassa tukeminen, yhdessä tehty käytännön budjetteja. Viikko-ohjelman teko yhdessä, harrastustoiminnan vaihtoehdot. Opiskelujen aloittaminen sairausloman jälkeen koulutussopimuksen turvin kuntouttavalla pajalla. Kuunteleminen.” Kolmas nuori kertoo saaneensa etsivältä ”keskusteluapua, uusia näkökantoja asioihin, vaihtoehtoja tehdä asioita toisin, ymmärrystä, kauppa-asioissa järjestelyä, mitenkä toimia tilanteissa, ohjeistusta ylipäätänsä kaikessa mahdollisessa, mitä vaan mieleen juolahtanut…”

Neljäs nuori painottaa etsivän nuorisotyöntekijän tarjoaman keskustelutuen merkitystä: ”Aktiivisesti ja rehellisesti kiinnostunut ja kysellyt kuulumisia ja ottanut kantaa omiin askarruttaviin asioihin. Kysellyt riittävästi askarruttavia asioita ja murheita jossa voisi olla jotenkin avuksi. Tarjonnut sosiaalista kontaktia, tapahtumilla, vapaa-ajan vietossa yms. Psyykkisesti tukena, jotta itse on tiedostanut, ettei ole jäänyt yksin pähkäilemään ja ratkomaan ongelmatilanteita ja murheita. Ottanut selvää askarruttavista asioista kuten hakemuksista ja täyttövaatimuksista.”

Viides nuori kiteyttää lyhyesti, että hän on saanut etsivästä nuorisotyöstä apua ja tukea ”kaikkiin mieltä painaviin asioihin. Ei tarvitse jäädä asioiden kanssa yksin.” Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva on laaja. Nuorta autetaan ja ohjataan eteenpäin asiassa kuin asiassa.

Sovari-kyselyyn 2016-2017 vastasi 563 etsivän nuorisotyön asiakkaana ollutta nuorta 60 kunnan alueelta vuoden ajanjaksolla. Sovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelunlaadusta ja vaikutuksista organisaatiokohtaisesti ja valtakunnallisesti. Sovaria ylläpitää Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

Lue raportti etsivän nuorisotyön valtakunnallisista Sovari-tuloksista täältä.

Riitta Kinnunen,
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry / Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti toimintansa vuoden alusta. Vaikuttavuuden mittaaminen ja esille tuominen ovat osaamiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi osaamiskeskus tukee etsivien nuorisotyöntekijöiden ja esimiesten työtä muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia, ja kehittämällä alueellista yhteistyötä sekä työmuotoja ja sisältöjä. Osaamiskeskus kehittää myös etsivään nuorisotyöhön ohjaavia tietojärjestelmiä sekä e-mentorointia. Voit tutustua osaamiskeskuksen toimintaan tarkemmin täältä. Osaamiskeskuksen löydät myös Twitteristä ja Facebookista käyttäjänimellä @entoske.

 

 

Yhdessä tekemisestä vauhtia yksilöllisiin opintopolkuihin

”Työpajoissa hankitun osaamisen sanoittaminen ja dokumentointi mahdollistaa sellaisten nuorten ja aikuisten koulutukselliset polut, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan koulutuksesta ja sen tuottamista mahdollisuuksista sivuun”, kirjoittaa TPY:n Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen projektipäällikkö Sinikka Maskonen. TPY:ssä edistetään hankkeen johdolla työpajojen opinnollistamista ja työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.

topi

Tämän vuoden alussa toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, osaamisperusteisuus sekä entisestään lisääntynyt yhteistyö työelämän kanssa. Nyt on aika muuttaa valmis lainsäädäntö yhdessä käytännön toimiksi ja osaamiseksi oppilaitoksissa sekä työpaikoilla. Kaikki osaamisen hankkimisen tavat ovat käytössä.

TOPI opinnollistaa työpajoja

Vuosina 2018-2019 toteutettava Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke, jonka tunnistamme myös nimellä TOPI, auttaa työpajoja opinnollistamaan toimintaansa, vahvistaa yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja mallintaa työpajaympäristössä toteutettavia tukipalveluja. TOPI kannustaa työpajoja kysymään itseltään: Miten edistämme oppimista eri oppimisympäristöissä ja niiden välillä? Millaisia oppimisen siltoja haluamme rakentaa? Millaista yhteistyötä tarvitaan oppijan tukemiseksi yksilöllisellä opintopolulla? Millainen oppimisympäristö antaa oppijoille mahdollisuuden kehittyä aktiivisiksi yhteisöissä toimijoiksi? Hanke on tarkoitettu erityisesti työpajoille, joilla ei ole vielä lainkaan tai vain vähän kokemusta osaamisen tunnistamisesta ja työpajan kehittämisestä oppimisympäristönä.

On arvokasta, ettei työpajasta tehdä liian koulumaista

Työpajoissa hankitun osaamisen sanoittaminen ja dokumentointi mahdollistaa sellaisten nuorten ja aikuisten koulutukselliset polut, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan koulutuksesta ja sen tuottamista mahdollisuuksista sivuun. Jotta oppilaitosten ja työpajojen yhteistyö voisi luontevasti vahvistua, on molempien hyödynnettävä juuri niitä vahvuuksia, joita sillä jo lähtökohtaisesti on. Työpajoissa tapahtuvan oppimisen tulisi olla tukemassa virallista koulutusjärjestelmää, mutta työpajojen ei kannata muuttaa omaa toimintaansa oppilaitosten toimintamallin mukaiseksi. Elämänhallinnallisen osaamisen pysyminen työpajatoiminnan keskiössä toimii hyvänä pohjana luontevalle kehitykselle opinnollistamisessakin.

TOPI käynnistää seitsemän alueellista kehittämisverkostoa

Erilaisista paikallisista kehitysmahdollisuuksista johtuen työpajakentällä tapahtuvassa osaamisen tunnistamisessa on suuri kirjo eri alueilla ja eri toimijoiden välillä. Osa työpajatoimijoista on tunnistanut oppimisympäristönsä, valmentautujat voivat suorittaa tutkinnon osia osana työpajajaksoaan ja osaamistodistuksia annetaan monenlaisille valmentautujaryhmille. Tuoreimman työpajakyselyn mukaan 48 % kyselyyn vastanneista organisaatioista on tunnistanut työpajan oppimisympäristön ainakin osittain. Parhaillaan käynnissä oleva tutkinnon perusteiden uudistamistyö tuo päivitystarpeita jo tunnistettuihinkin oppimisympäristöihin.

Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen alkukartoituskyselyssä selvitettiin osaamisen tunnistamisen nykytilannetta, hyviä käytäntöjä sekä käytössä olevia työkaluja ja näiden kehittämistarvetta sekä työpajatoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön liittyviä haasteita, kehittämistarpeita ja -toiveita. Kartoitukseen vastasi 125 työpajaa.

Alkukartoituksen perusteella käynnistetään yhteensä seitsemän vasta-alkajien verkostoa eri puolilla Suomea. Niissä on mukana yhteensä 66 työpajaa. Valintakriteereinä verkostoihin valikoitumiseen olivat osallistumishalukkuus, vasta-alkajuus, pajan koko ja alueellinen sijainti. Koulutuksen järjestäjiä tai järjestäjän yksikköä, joiden kanssa työpajat ovat jo tehneet yhteistyötä tai yhteistyö halutaan käynnistää, nimettiin yhteensä 75.

Ensimmäisessä tapaamisessa päätetään aikatauluista, työskentelymuodoista ja sisällöistä koko verkostossa ja työpajakohtaisesti. Samalla sovitaan mahdollisesta pienempiin ryhmiin jakautumisesta ja päätetään mukaan kutsuttavista koulutuksen järjestäjistä. Yhteisten verkostotapaamisten välillä tapahtuvaan kehittämistyöhön hanke tarjoaa opinnollistamisklinikoita, tukea yhteistyön käynnistämiseen koulutuksen järjestäjien kanssa, tuotteistamiseen ja sopimuksiin liittyviä työryhmiä, teemoitettuja verkkoklinikoita sekä ohjattua vertaiskehittämistä. Hankeryhmän ohjaus ja tuki on käytössä koko prosessin ajan, mutta pajan toiminnan kehittämiseen tarvitaan ensisijaisesti henkilöstön sitoutumista ja omaa työpanosta.

Yhteistyöllä motivoivia oppimisympäristöjä kaikille oppijoille

Oppimisen siltojen rakennus vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Ja yhdessä tekemistä. Vastavuoroisesti toimijayhteisö kehittyy yksilön osallistumisen myötä. Osallistuessaan yhteiseen toimintaan yksilö ei vain reagoi asioihin, vaan aktiivisesti muuttaa niitä osallistumisensa kautta. Oppijat pääsevät kartuttamaan osaamistaan motivoivassa oppimisympäristössä sekä työpajat kehittämään osaamisen tunnistamisen prosessejaan ja yhteistyötä paikallisten koulutuksen järjestäjien kanssa.

Synnytetään yhdessä positiivinen pyörre, joka vie oppijoitamme eteenpäin elämässä!

Sinikka Maskonen
projektipäällikkö
Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää hankkeesta ja tutustu hankkeen etenemistä kuvaavaan prosessikaavioon.

Seuraa ja osallistu opinnollistamiseen liittyvään keskusteluun Työpajatoiminnan opinnollistaminen-Facebook-ryhmässä.

Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen

”Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista.” TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen tarkastelee kirjoituksessaan maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.

Reetta

Vireillä olevat uudistukset herättävät huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuudesta. Maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa ei ole huomioitu riittävästi työpajojen toimintaedellytyksiä, ja vaarana on, että haasteellisessa asemassa olevia putoaa yhä enemmän palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat tai niiden sidosyksiköt eivät voi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Työpajoista kuitenkin yli 60 % on kunnallisia organisaatioita. Säätiöpohjaisia on lähes 10 %, ja suuri osa niistä määrittyy kuntien sidosyksiköiksi. Yhdistyspohjaisia työpajoja on hieman yli 25 %, mutta vain osalla niistä on mahdollisuus toimia kasvupalvelujen markkinaehtoisella logiikalla. Käytännössä siis vain pieni osa kaikkiaan 260 työpajasta voisi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Kuntien merkittävä potentiaali jää uudistuksissa hyödyntämättä: ilman kuntien ja niiden sidosyksiköiden panosta kasvupalveluissa ei tulla pääsemään tavoitteisiin.

Kasvupalvelu-uudistus avaa TE-palvelut kilpailulle, mikä suosii yksityisiä palveluntuottajia. Markkinat tulevat keskittymään paitsi muutamille kotimaisille, mitä todennäköisemmin myös ylikansallisille yrityksille. Uudistus ei käytännössä mahdollista kolmannen sektorin palveluntuotantoa, vaikka järjestöt onkin periaatteellisesti huomioitu palveluntuottajina.

Uudistukset vaikuttavat myös niihin palveluihin ja toimenpiteisiin, joihin työpajoille sijoitutaan. Tällä hetkellä työpajojen yleisin toimenpide on kuntouttava työtoiminta. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät kuitenkaan voisi enää tarjota maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä sote-palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä kaventaa olennaisesti työpajojen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Vaarana onkin, että merkittävä osa työttömistä ollaan jättämässä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle.

Työllisyydenhoitoon jatkossa suunnatun rahoituksen riittävyys näyttäytyy epävarmana. Valtio on maksamassa maakunnille passiivitilanteesta: kasvupalvelurahoituksen kriteereinä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. Tämä ei kannusta palveluihin panostamiseen. Maakunnilla tulee olla vahvemmat kannusteet työllisyydenhoitoon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen. Jos tarvittavat palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna.

Huolta herättää myös se, että kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä digitaalisten palvelujen painottaminen ja valinnanvapaus eivät ilman tukiresursseja vastaa kaikkien tarpeisiin. Oman elämäntilanteen kartoittamiseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä valinnanvapauden toteuttamiseen tulee olla saatavilla riittävästi henkilökohtaista ja kasvokkaista tukea ja ohjausta.

Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville tulee taata heidän tarpeisiinsa vastaavat kokonaisvaltaiset palvelut. Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Lue lisää työpajatoiminnasta maakuntauudistuksessa