Kohtaamisia

32635943437_2d45d3ab2c_k

Vuosi on vierähtänyt jälleen vauhdilla! Joulu tuo monille kaivatun hengähdystauon töistä ja samalla on oiva hetki katsoa, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Liian harvoin vuoden aikana tulee pysähdyttyä onnistumisten äärelle. Myös arjesta pitäisi löytää enemmän aikaa pysähtyä ja katsoa, missä olemme tässä kuussa tai vuoden aikana onnistuneet. Havahduimme tähän itsekin, ja järjestämme hyvien hetkien esiin nostamiselle ensi vuonna arjessa enemmän aikaa.

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön työn vaikuttavuuden esiintuominen ovat merkittävä voima vaikuttamistyössä. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat olleet hyvin esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Pitkäjänteinen työ työpajakentällä ja etsivässä nuorisotyössä näkyy hyvin hallitusohjelmassa, jota on syksyn aikana lähdetty toteuttamaan. Yksi isoimmista uudistuksista, oppivelvollisuuden laajentaminen, on käynnistynyt. Olemme vahvasti mukana uudistustyössä tuomassa esiin työpajojen ja etsivän nuorisotyön roolia ja mahdollisuuksia oppivelvollisuuden laajentamisen palvelukentässä. Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Kuntaliiton ja kolmannen polun toimijoiden kanssa. Myös muut hallitusohjelman uudistukset ovat tarkassa seurannassa.

Itselleni tämä vuosi on tarkoittanut uutta työtä, paljon uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Huhtikuussa astuessani TPY:n ovesta sisään, en tarkkaan tiennyt, mitä oven takana odottaa. Tämä reilu puoli vuotta on vienyt mennessään! Ehdin vierailla 16 erilaisessa työpajassa kevään ja syksyn aikana ja tutustua työpajatoimintaan. Etsiviin nuorisotyöntekijöihin ja etsivään nuorisotyöhön olen päässyt tutustumaan alueellisten tilaisuuksien kautta. Molempia ammattiryhmiä yhdistää rautainen osaaminen ja kohderyhmän tuntemus. Kiitos kohtaamisista, jatkan mielelläni kierrosta kentällä tulevana vuonna.

Vielä lyhyt kurkistus ensi vuoteen. Alkuvuodesta saamme yhdistykselle uuden nimen ja loppuvuodesta hyväksytään uusi strategia. Arvot on strategiatyössä kirkastettu kolmeen: rohkeasti, yhdessä, inhimillisesti. Tarjolla on jälleen vahva kattaus koulutuksia ympäri Suomea, vakiintuneet valtakunnalliset tapahtumamme ja uutuutena TyöpajaKehittäjät2020 erikoisammattitutkinto työpajojen johdolle ja kehittäjille yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lähden innolla toteuttamaan ensi vuoden toimintaa henkilöstömme, kentän ja sidosryhmien kanssa.

Kun pysähdyimme vuoden merkityksellisten hetkien ääreen tällä viikolla, esiin nousivat kohtaamiset. Meillä kaikilla on varmasti vuoden aikana ollut merkityksellisiä kohtaamisia, jotka ovat ehkä lisänneet työnhyvinvointia, antaneet draivia työhön tai tuoneet uusia näkökulmia. Kohtaamissa on myös tehty paljon vaikuttamistyötä vuoden aikana. Kohtaamisilla on merkitystä, ja niille täytyy myös jättää työssä aikaa.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, rauhaisaa joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Herttaliisa Tuure
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Työpajat ja etsivä nuorisotyö hallituskausien taitekohdassa

tennarit

TPY julkaisi marraskuun alkupuolella työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevat tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Ne sisältävät konkreettisia tavoitteita toimintojen ja palvelujen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi.   

Työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Toiminnan tarkoituksena on, että kaikilla siihen osallistuvilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana yhteiskunnassa. Vireillä olevat yhteiskunnalliset uudistukset kuitenkin haastavat merkittävästi toimintoja ja niiden järjestämisen edellytyksiä ja edelleen haasteellisissa tilanteissa olevien nuorten ja aikuisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.   

Tätä taustaa vasten TPY asetti kolme keskeistä tavoitetta tulevalle hallitusohjelmalle:  

Työpajatoiminta turvataan muuttuvissa rakenteissa 

Työpajatoiminta on nykyisellään osa aktiivista koulutus-, työvoima- ja nuorisopolitiikkaa. Toiminta on helposti saavutettavaa ja sen lähipalveluluonne ja toimintaedellytykset tulee turvata yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämä on mahdollista, mikäli erilaiset toimijat, kuten kunnat, säätiöt ja järjestöt voivat jatkossakin toteuttaa työpajatoimintaa, ja ne voivat jatkossakin tuottaa laajasti nuorten ja aikuisten tarpeiden mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.  

Tavoitteen toteuttamiseksi TPY esittää työpajatoiminnan kattavaa selvittämistä, jonka pohjalta toteutetaan toiminnan kehittämisohjelma. Tavoitteena olisi siten yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta sekä nuorten että aikuisten palveluissa.  

Opinnollistaminen ja työpajojen tukipalvelut osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja 

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten ja aikuisten osaamista on mahdollisuus vahvistaa työpajatoiminnan avulla. Toiminnan avulla voidaan selvittää omaa ammattialaa, tukea kiinnittymistä koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa muualla hankittua osaamista ja tukea siirtymää koulutuksesta työhön. 

Jotta eri puolella Suomea asuvilla nuorilla ja aikuisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hyötyä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä, sääntelyn, hallinnonalan sisäisten ohjeistusten ja paikallisten käytäntöjen aiheuttamia esteitä tunnistetaan ja poistetaan. TPY esittää, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata koulutuksen järjestäjien ja työpajojen alueellinen kehittäminen, yhteistyön syventäminen ja näiden tukeminen valtakunnallisilla kehittämistoimilla.  

Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön resursseja vahvistetaan 

TPY:n 265 jäsenorganisaatiosta suurin osa tuottaa sekä työpajatoimintaa että etsivää nuorisotyötä. Näiden palveluiden piirissä oli viime vuonna yhteensä noin 44 000 nuorta ja aikuista eli keskisuuren suomalaisen kaupungin verran ihmisiä. Toimintojen valtakunnallinen kattavuus osoittaa sen, että palvelujen tarve on yhteiskunnallisesti tunnistettu.  

Toimintojen tuloksellisuudesta kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa. Nuorista 4/5 sijoittuu positiivisesti pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun sellaiseen palveluun, jota he siinä elämäntilanteessaan juuri tarvitsevat. Kun näistä palveluista kysytään nuorilta itseltään, he kokevat ne erittäin mielekkäiksi.  

Kuitenkin erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on perustunut pitkään erilaisille määräaikaisille ohjelmille ja työpajatoiminnan rahoitusosuus on jämähtänyt viiden vuoden takaiselle tasolle, vaikka uusia toimijoita on tullut kentälle runsaasti. TPY katsoo, että toimintojen valtionrahoituksen tulee heijastella näitä olosuhteita ja tarjota vakaa ja pysyvä tuki kentän työlle. Lisäksi TPY esittää, että uudessa hallitusohjelmassa jatketaan nuorisotakuun toteuttamista riittävin resurssein ja taataan nuorille ohjauspalveluiden ohella myös rinnalla kulkevat ja matalan kynnyksen toiminnalliset palvelut.       

Yhdistyksen tavoitteet julkaistiin eduskunnan kansalaisinfossa 6.11. Ne saivat eduskuntapuolueilta positiivisen vastaanoton, ja puolueiden puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia lupauksiakin. Seuraavan viikon blogissa palaamme näihin kannanottoihin.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työttömien syyllistämisestä yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin – työpajakentän kokemuksia aktiivimallista

reetan blogi

Ahdistava ja syyllistävä. Epävarmuutta ja pelkoa herättävä. Painostava. Loukkaava. Epäreilu. Tuskaa ja vihaisuutta synnyttävä. Näin kuvaavat työpajatoimijat kokemuksia, joita aktiivimalli on nostattanut työpajojen valmentautujissa. Työpajakentältä kerätyt näkemykset osoittavat aktiivimallin vaikutusten olevan täysin päinvastaisia kuin alun perin on tavoiteltu. Aktiivimalli ei aktivoi tai kannusta, vaan lannistaa, herättää aggressioita ja luo epätoivoa. Erään työpajanuoren mukaan: ”On väärin, että se, joka on yrittänyt saada töitä tai toimintaa, häntä sakotetaan siitä, ettei yrityksestä huolimatta ole onnistunut.” Erityisen epäreiluksi katsotaan, että aktiivimallin mukaista aktiivisuutta on pyrkimyksistä huolimatta usein varsin vaikea täyttää:

”Työnhakijat ovat ilmaisseet, että heidän keskuudessaan on pelkoa aktiivimallia kohden. Suurin osa asiakkaista kertovat, että aktiivimalli on kyykyttämistä ja heikko-osaisten kiusaamista. Suurin osa heistä, jotka ovat tätä sanoittaneet, ovat erittäin halukkaita palamaan työelämään, mutta töitä ei löydy ja haastatteluihin ei pääse.” (Työpajatoimija)

Työpajatoimijat näkevät aktiivimallin lisäävän turhaa byrokratiaa ja johtavan resurssien väärään kohdentamiseen. Aktiivimallia pidetään epäselvänä ja vaikeatulkintaisena, ja siihen liittyvän tiedotuksen ja ohjeistuksen katsotaan epäonnistuneen. Myös aktiivimallin toimeenpanosta käytännössä vastanneilla virkailijoilla kerrotaan olleen haasteita sen soveltamisessa: ”Todella surkea prosessi, jossa kukaan ei tiennyt, miten tätä sovelletaan kokonaisuudessaan.” (Työpajatoimija).

On ristiriitaista, että vaikka suurin osa työpajojen tuottamista palveluista hyväksytään aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuutta kerryttäväksi toiminnaksi, osa työpajatoiminnasta on edelleen rajattu sen ulkopuolelle. Työpajatoimija kuvaa: ”Sosiaalinen valmennus ei kartuta aktiivisuutta, vaikka se olisi selkeästi sitä – – – Monet palvelumme eivät siis kelpaa aktiivimalliin.” Kaikkien nuorisolain mukaisten työpajatoimijoiden sekä tavoitteellista työllistymistä edistävää valmennusta tai muuta toimintaa tuottavien toimijoiden tulee voida toimia aktiivimallin järjestäjänä.

Aktiivimallin tuottamat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset kasvattavat epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten sosiaalinen luottamus on heikentynyt. On myös havaittu, että luottamuksen puute sisältää itseään vahvistavan syrjäytymiskierteen riskin.[1]

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista sekä kuulluiksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä vahvistetaan yksilön voimavaroja ja luottamusta sekä tarjotaan kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteen selvittelyyn ja jatkopolkujen löytämiseen. Toimintaan osallistuneet kertovat:

”Olen saanut paljon apua elämäntilanteeseeni ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Nuorisotyöntekijän avulla sain valittua uuden opiskelupaikan ja tulevaisuuden näkymät selkenivät. Olen myös saanut paljon keskusteluapua ja tukea mieltä painaviin ongelmiin.” (Nuori / etsivä nuorisotyö, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.” (Valmentautuja / työpaja, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

Kouluttautumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä ei edistetä ilman panostuksia yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin. Tarvitaan sekä henkilökohtaista tukea tarjoavia että yhteisöllisen kiinnittymisen ja osaamisen kasvattamisen mahdollistavia valmennus-, ohjaus- ja työllisyyspalveluita.

Reetta Pietikäinen
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

[1] Ks. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.