Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa
Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamia nuorten työpajoja on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan 40 kunnan alueella yhteensä 17. Nuoria valmentautujia työpajoilla on vuosittain noin 1200. Alueen rikkaus on kaksikielisyys ja molemmilla kotimaisilla toimivia työpajoja on alueella useita. Alueen ehdoton erityispiirre on se, että puolet työpajoista toimivat seutukunnallisesti; 2-5 kunnan alueella.

Nuorten työpajat ovat kuntiemme peruspalveluita tukevia. Ne toimivat koulutuksen, sosiaalihallinnon ja työhallinnon rajapinnoilla kuitenkin omaten aivan erityisen nuorisotyöllisen työotteen. Nuorten työpajatoiminnan lähtökohtana on pyrkiä tarjoamaan toimintaa lähipalveluna ja tästä syystä näille leveyksille onkin syntynyt seutukunnallisia työpajoja, jotta taataan mahdollisuus nuorten työpajapalveluihin jokaisessa kunnassa. Alueellamme on lukuisia kuntia, joista nuorten kannalta tärkeitä palveluita on viety kasvukeskuksiin ja näin ollen mm. pitkien etäisyyksien takia palveluihin pääsy on hankaloitunut merkittävästi. Nuorten työpajatoiminta on muodostunut tärkeäksi peruspalveluksi kunnissa. Sen avulla lukuisa joukko nuoria on saanut apua ja tukea, löytänyt uuden polun elämälleen sekä päässyt takaisin koulutukseen ja työelämään. Työpajalla nuori on ennen kaikkea kohdattu ja häntä on kuunneltu. Se, jos mikä on työpajojen vahvuus. Se, jos mikä tekee työpajoista timanttia.

Työpajat ovat alueellamme eri kokoisia ja näköisiä, toimivat eri hallintokuntien alla ja toimintoja on laidasta laitaan. Erilaisuus on rikkaus, mutta yksi asia työpajojamme ainakin yhdistää. Esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat ovat innolla lähteneet mukaan alueelliseen verkostoyhteistyöhön ALU-koordinaattorin johdolla. Työpajatoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä on minusta erityisen tärkeää, että työpajat verkostoituvat. Pohjanmailla esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat tapaavat säännöllisesti omissa vertaisverkostoissaan ja näin ollen pääsevät keskustelemaan keskenään ja jakamaan hyviä käytänteitä sekä ajankohtaisia kokemuksia työstään.

Viime ja tämän vuoden aikana erityisenä painopisteenä alueellamme on ollut opinnollistamisen syventäminen ja kehittäminen sekä työpajojen brändäys ja ilmeen kohotus. Vaikka työpajat houkuttelevat hyvin nuoria ja työpajoilla tehdään valtavan hyvää valmennustyötä, niin aina on mahdollisuus kehittää ja pyrkiä parempaan. Mitä, jos työpajojen brändiä lähdettäisiinkin isolla joukolla työstämään? Mikä oikein tekee työpajasta työpajan? Miten työpaja näkyy ulospäin nuorille, vanhemmille, yhteistyötahoille ja päättäjille?  Haastankin työpajat rohkeasti pohtimaan ja tarkastelemaan omaa toimintaa ja fyysistä ympäristöä brändinäkökulmasta. Mikä voisi tehdä työpajoista vieläkin arvostetumpia, laadukkaampia ja houkuttelevampia? Rohkeasti eteenpäin kirkas tulevaisuudenkatse silmissä kohti entistäkin timanttisempaa toimintaa eteläpohjalaisella asenteella: Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

 

Annika Kattilakoski,
nuorisotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

thumbnail_911a5992-0925-48ad-bf04-6ed747787cc4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi

jns nuve.png
Kuva: Joensuun Nuorisoverstas ry

Olin yhtenä kevättalven perjantaina koulutuksessa, joka käsitteli vaikuttavuuden johtamista. Etsimme vastauksia siihen, mitä vaikuttavuutta tuotat päivittäin ja mitä vaikuttavuus meidän toiminnassa tarkoittaa?

Sinä päivänä muotoilin vihkooni seuraavia lupauksia meidän toiminnasta:

”Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.”

”Sun elämä on ainutlaatuinen ja sulla on kyky oppia ihan omalla parhaalla tavallasi. Olet hyvä ja mukava ja sulla on mahdollisuus saada kavereita ja uusia tuttuja. Täällä sua ei kiusata.”

Tuo koulutuspäivä vahvisti sitä tietoa, että numeeristen tietojen lisäksi on ehdottoman tärkeää kerätä myös kokemustietoa laadullisia mittareita käyttäen. Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä on ollut jo vuosia käytössä Sovari, joka vastaa juuri tähän tarpeeseen. Mikä vielä parasta, että Sovari on kansallisesti yhteismitallinen eli eri toimijoiden tuloksia voi jossain määrin vertailla. Sovari on meillä käytössä niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin.

Vuosien mittaan olemme saaneet Sovarissa kaikenlaista palautetta. Herkullisimpia ovat ne negatiiviset vapaasti kirjoitetut palautteet, jotka antavat aihetta joidenkin prosessien ja työpajakäytäntöjen kehittämiseen. Luotamme nuoriin myös kehittämisessä. Sovarin tulosten saamisen jälkeen järjestämme aina nuorten raadin, jossa keskustellaan toiminnan kehittämiskohdista. Parhaat ratkaisut ovat jo valmiina nuorten ajatuksissa, kun vain muistaa heiltä kysyä.

Olemme myös ottaneet mittarin tulokset mukaan vaikuttamiseen mm. rakentamalla muutamia infograafeja, koska tuloksista on hyvä kertoa myös sidosryhmille ja vaikuttajille. Infograafit on julkaistu myös yhdistyksemme Facebookissa.

Sovarin sisällöt vastaavat niitä sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita, jotka nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön on asetettu. Kysely ei ole ihan helppo eikä lyhyt. Työpajatoimintaan olemme myös kehitelleet väliarviointiin oman keskustelupohjan, joka vastaa Sovarin teemoja. Näin nuoret myös oppivat sanallistamaan vahvistumistaan sekä ymmärtävät ehkä paremmin Sovarin kysymykset. Tarkoituksena on saada valideja vastauksia.

Ja vielä tuohon keväiseen koulutuspäivään… Taas kertaalleen totesin, että meillä työpajoilla on käytössämme aika edistykselliset ja asiakaslähtöiset työkalut, joilla voimme osoittaa laadukkaan työn tulokset ja vieläpä kansallisesti vertaillen.  Tervetuloa muiltakin sektoreilta tutustumaan! Asia, jota meidän pitää tehdä enemmän, on työmme näkyväksi tekeminen niin somessa kuin muissakin medioissa sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille.

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas

Infograafeja Joensuun Nuorisoverstaan vaikuttavuudesta

Verkkotyöpaja – yhteisöllinen ympäristö yksilöllisiin tarpeisiin

Teknologian kehittyminen on tuonut digitaaliset työkalut osaksi nuorisotyön menetelmiä. Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa tutkitaan, kehitetään ja pilotoidaan verkkotyöpaja-konseptia. Mitä hyötyä on viedä työpajatoiminta verkkoon?

verkkopaja

Työpajatoiminta on yksi niistä nuorille suunnatuista palveluista, jonka ytimenä on ryhmämuotoinen toiminta ja yhteisöllisyys. Nuoren sosiaalinen vahvistuminen tapahtuu muun muassa omien vahvuuksien löytämisen kautta, mutta esimerkiksi maaseudun pienissä kunnissa työpajojen mahdollisuudet tarjota monipuolista tekemistä voivat olla rajalliset. Nuorten vähäinen määrä ei aina mahdollista ryhmän syntymistä nuorten yksilöllisten vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden ympärille. Osalle maaseudulla asuvista nuorista työpajalle on niin pitkä matka, että palvelun saavuttaminen voi olla haastavaa.

Verkkotyöpajan tarkoituksena on lisätä nuorten mahdollisuuksia osallistua monipuoliseen työpajatoimintaan asuinpaikasta riippumatta. Kehittämisen tukikohtana toimii Mikkelin kaupungin nuorten työpajat. Kevääseen 2020 asti jatkuvan pilotoinnin aikana hankitaan kokemuksia verkossa työskentelystä ja ohjaamisesta. Nyt verkossa työskentely on tapahtunut lähinnä digitaaliseen mediaan liittyvien tehtävien parissa. Nuori voi perehtyä esimerkiksi valokuvauksen, koodauksen tai 3D-mallinnuksen alkeisiin, tehdä niihin liittyviä tehtäviä ja keskustella muiden valmentautujien tai ohjaajan kanssa.

Kehitystyön tavoitteena on luoda verkossa toimivasta työpajasta yhteisöllinen ympäristö, jossa lähtökohtana on tekemällä oppiminen nuorten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteet rakentuvat yksilöllisesti nuoren elämäntilanteen huomioiden. Verkossa toimiva työpaja voi toimia myös orientaationa digimaailmassa ja verkossa toimimiseen sekä medialukutaidon kehittymiseen. Läsnäolo verkkovälitteisesti on onnistuneen ohjauksen tärkeä elementti. Olennaista on, että ohjaajalla on aikaa olla verkossa nuoria huomioiden ja synnyttäen keskusteluja myös nuorten keskinäiseksi kanssakäymiseksi.

Parhaimmillaan perinteiset ja digitaaliset palvelut tukevat rinnakkain toinen toisiaan

Digitaalisuus avaa uusia tapoja toimia, mutta osa nuorista kaipaa ensisijaisesti kasvokkaista kohtaamista. Vuorovaikutus verkon välityksellä on monille nuorille tuttua ja luontevaa, mutta tämä ei koske kaikkia nuoria. On paljon niitä, joilla taidot, laitteet tai verkkoyhteydet eivät anna riittäviä edellytyksiä osallistua digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan toimintaan. Verkkotyöpajaan osallistuvalla nuorella on oltava mahdollisuus saada myös kasvokkaista ohjausta. Yksi vaihtoehto on tuoda verkkotyöpaja fyysisen työpajan sisään. Monelle nuorelle työpajalle lähteminen on tärkeä osa arkea ja ainoa syy poistua kotoa.

Parhaimmillaan verkkotyöpaja tuo lisää joustavuutta ja monipuolisuutta työpajatoimintaan mahdollistaen nuoren pysymisen palveluiden piirissä vaihtelevissa elämäntilanteissa. Valtakunnallisena palveluna verkkotyöpaja mahdollistaisi yhteisöjen rakentumisen erilaisten mielenkiinnon kohteiden ympärille yli työpajojen seinien ja kuntien rajojen. Lähitulevaisuudessa teknologian kehittyminen avaa lukuisia uusia kiehtovia mahdollisuuksia verkkotyöpajojen sisällöille ja toteutustavoille. Näitä mahdollisuuksia kannattaa rohkeasti hyödyntää hyväksi havaittuja periaatteita romuttamatta.

Kirjoittajat

Ville Eerikäinen työskentelee Juveniassa TKI-asiantuntijana Digillä Duuniin! -hankkeessa.

Marja Moisala on Juveniassa projektitutkijana hankkeessa Paikkariippumattomuus tulevaisuuden nuorten palveluissa maaseudulla ja Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksessa