Terveisiä amiksesta!

IMG_1491

Hei vaan sinne työpajalle. Me täällä ammatillisessa koulutuksessa ajattelimme kirjoittaa ja päivittää hieman kuulumisia. Emme olekaan hetkeen ehtineet tavata, mutta varmaan ymmärrätte syyn. On pidellyt kiirettä. Yhtä aikaa uudistuivat sekä tutkintojen perusteet että laki ammatillisesta koulutuksesta. Pari muutakin muuttujaa on viimeiseen kahteen vuoteen mahtunut.

Opettaja ryhmäyttää, eriyttää, ohjaa ja opettaa. Sitten on hoksaus jokaisen opiskelijan kanssa. Mietitään osaamista, näyttöjä, työelämässä oppimisen jaksoja ja ylläpidetään suhteita yrityksiin. Kouluttaudutaan, opetellaan vuosityöajan vaatimuksia ja kirjataan hanketunteja.

Verkostoyhteistyössä hoidamme opiskelijoiden asioita. Opettaja, opo, kuraattori ja terkkari ovat tärkeässä roolissa silloin, kun nuorella on vaikeuksia. Meidät ammatillisen koulutuksen työntekijät saattaa löytää esimerkiksi nuorisopsykiatrian odotushuoneesta, A-klinikalta tai palaverista etsivien luota.

Pahoittelumme siis siitä, ettemme ole heti vastanneet puhelimeen. Tai sähköpostiin. Tai Wappiin, Instan directiin tai Meseen. Olemme olleet Wilmassa.

Selittelyjen lisäksi kirjoitimme kiittääksemme. Täältä meiltä on siirtynyt teille vuosien varrella aikamoinen joukko amiksia. Kiitos, että olette auttaneet heitä. Ja kiitos myös kaikista mainioista opiskelijoista, joita olemme teiltä saaneet. Olette auttaneet montaa nuorta löytämään oman tulevaisuuden suuntansa, ohjanneet heidät opintoihin.

Juuri nyt näyttää siltä, että virta meiltä teille ei ole kuihtumaan päin. Meillä on motivoituneita, innokkaita ja itseohjautuvia nuoria. Ja sitten meillä on nuoria, jotka tarvitsevat valtavasti tukea ja apua. Heistä voi tulla mainioita osaajia, mutta ensin elämän peruspalikat on laitettava kohdilleen. Näissä nuorissa on yhteinen kosketuspintamme.

Amiksesta pajaan, pajalta amikseen. Tässä vastavuoroisessa virrassa TPY:n halu kehittää työpajojen osaamisen tunnistamisen prosesseja on todella tervetullutta. Otamme ilolla vastaan tarkoin kuvatut valmennusmenetelmät, eritellyt työtehtävät ja yksilöllisen osaamisen kehittymisen dokumentoinnin. Se nimittäin helpottaa meitä, vie eteenpäin osaamisen tunnustamista siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu oppilaitokseen.

Sillä juuri hän on tärkein. Nuori, joka kaipaa vahvistusta. Nuori, joka hakee identiteettiään ihmisenä ja ammattilaisena. Tulevaisuuden tekijä ja tulevaisuudentekijä.

Annemari Kallio,
Projektipäällikkö
Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä (ESR) –hanke
Ammattiopisto Lappia

*********

Osaamisen tunnistaminen ammattiopisto Lappiassa (video)

Ammattiopisto Lappian opettajat tuottivat  Kemin kaupungin sekä Muonion ja Pellon kuntien työpajojen oppimisympäristöraportit yhdessä pajojen henkilöstön kanssa. Niihin on sisällytetty kaikkien niiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset arviointikriteereineen, joiden oppimisympäristönä työpajat on tunnistettu.

Oppimisympäristöraportit:

PELLO

Pellon kunnan työpaja rakentuu kahdesta valmennusympäristöstä. Ritavaaran valmennuspalvelut ovat lähelle työelämää sijoittuvia, joiden keskeinen tavoite on tukea erityisesti valmentautujien työtaitoja ja työelämävalmiuksia, Varikolla valmennuspalvelut ovat pitkälti kuntouttavia.

Raportti

KEMI

Kemin työpajat ovat osa kaupungin nuorisotyön yksikköä. Niiden tavoitteena on edistää nuoren oman elämän hallintaa, parantaa nuoren koulu- ja työpaikansaantimahdollisuuksia sekä edistää musiikillista kehittymistä. Yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden nuorisotyön yksiköiden kanssa.

Raportti

MUONIO

Muonion työpaja koostuu Fillaripajasta, Kierrätyspajasta ja Kuljetuspajasta. Valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen.

Raportti

Osaaminen näkyväksi opinnollistamalla

IMG_1487

Työpajoilla tehdään päivittäin lukuisia eri alojen tehtäviä. Opinnollistaminen on keino saada nämä tehtävät näkyviksi ja dokumentoitua. Työpajan työtehtävissä kertyvä osaaminen voidaan tunnistaa osaamistodistuksella ja tunnustaa myöhemmissä opinnoissa. Parhaimmillaan tämä sekä madaltaa kynnystä ammatillisten opintojen aloittamiseen että lyhentää opiskeluaikaa. Joka tapauksessa työpajan tehtävistä saa nyt osaamistodistuksen, joka kertoo, mitä valmentautuja on valmennusjakson aikana tehnyt ja mitä hän osaa. Mitä enemmän osaamistodistuksia kirjoitetaan, sitä tunnetummaksi opinnollistaminen tulee myös muualla, työpajan ulkopuolella.

Opinnollistaminen on työpajojen valmennukselle laatutekijä, joka osaltaan lisää työpajatoiminnan läpinäkyvyyttä. Työpajan valmentautujalle se tekee näkyväksi osaamisen lisäksi omaa valmennuspolkua ja ammatillista kehittymistä. Työpajoilla työskentelevälle työ- ja yksilövalmennuksen henkilöstölle se lisää ammatillista osaamista ja tuo uuden näkökulman valmennuksen tavoitteellisuuteen, nostaen siten koko työpaikan osaamista ja ammattitaitoa.

Oma organisaationi on ollut vuodesta 2012 mukana Paikko-järjestelmässä. Olemme tunnistaneet tutkinnon perusteiden mukaiset oppimisympäristöt ja laatineet niille oppimisympäristöraportit. Oppimisympäristöraporttien perusteella valmentautujille voidaan kirjoittaa osaamistodistuksia, joissa heidän osaamistaan verrataan tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin.

Tätä kirjoittaessani Sovatek-säätiön työvalmennuksen yksiköissä on tunnistettu yhteensä 12 uudistettua ammatillista perustutkintoa ja 20 eri oppimisympäristöä. Haluamme tarjota oppimisympäristöjä mahdollisimman laaja-alaisesti, jolloin tehtäviä voidaan henkilökohtaistaa valmentautujan tavoitteiden suuntaisesti – aivan kuten osaamisperusteisessa tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa.

Osaamistodistukseen voi tulla merkintöjä useamman ammatillisen perustutkinnon osista, esimerkiksi Kierrätyskauppamme valmentautujat voivat saada todistuksen yhteisten opintojen, liiketalouden ja logistiikan perustutkintojen osista.

Ehkä hienointa opinnollistamisessa on kuitenkin se, että arviointi on positiivista. Ei arvioida kenenkään osaamattomuutta tai kehittämisen kohteita, vaan ainoastaan osaamista, joka ylittää ammatillisen perustutkinnon arvioinnin T1-tason. Jos osaaminen on selkeästi parempaa, voidaan arviointia vielä sanallisesti avata yksityiskohtaisemmin osaamistodistuksen lisätietoihin. On hienoa, kun todistuksen saaja saa kannustavaa palautetta osaamisestaan. Se parantaa itsetuntoa, tuo onnistumisen kokemuksen ja saattaa rohkaista ottamaan sen ratkaisevan askeleen seuraavalle askelmalle kohti omia tavoitteita, esimerkiksi opiskeluissa.

Opinnollistaminen on erinomainen menetelmä työpajoilla kertyvän osaamisen näkyväksi tekemisessä. Se on myös oivallinen työkalu valmennuksen laadun kehittämiseksi, sillä se auttaa saamaan monenlaiset työvalmennuksen toimintaympäristöt keskenään yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi.

Mitä enemmän työvalmennuksen toimintoja avataan, sitä läpinäkyvämmäksi kaikki tekemämme muuttuu. Osaltaan tämä varmasti auttaa oikaisemaan työpajatoiminnan ympärillä olevia uskomuksia ja ennakkoluuloja. Työpajoilla tehdään aidosti oikeita asioita ja toimitaan tavoitteellisesti eikä näiden merkitystä voi väheksyä.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset tukevat opinnollistamista

Opinnollistamisen rooli osaamisen tunnistamisessa tulee olemaan entistä tärkeämpi työpajaympäristöissä. Amisreformi uudisti sekä ammatillisten perustutkintojen rakenteen että sisällöt. Uudet tutkintojen perusteet tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Tärkein uudistus valmennuksen kannalta on osaamisperusteisuus. Henkilön kaikki osaaminen on tunnustettava eikä osaamista enää mitata opintosuoritusten, opiskelu- tai työajan pituuden tai laajuuden perusteella. Nyt arvioidaan vain ja ainoastaan sitä, osaako henkilö tutkinnon osassa vaaditut asiat vai ei. Missä ja miten tahansa hankittu osaaminen on siis tunnustettava, kun siitä on esittää toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja. Tarvittaessa osaamisesta annetaan näyttö.

Toinen tärkeä uudistus on henkilökohtaistaminen, joka koskee kaikkia toisen asteen opiskelijoita. Nyt jokainen ammattiin opiskeleva opiskelee oman henkilökohtaisen opintojen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOKS) mukaan ja vain tutkinnosta puuttuvia tietoja ja taitoja. Tämäkin uudistus hyödyttää osaamistodistuksen omaavaa henkilöä, kun jatkossa opiskellaan HOKSin, eikä koko opiskeluryhmää koskevan opetussuunnitelman mukaan. Tutkinto voidaan muodostaa eri tutkintojen osista, jolloin valinnaisia tutkinnon osia voidaan hyväksyä joltain toiselta alalta. Tämä on arkipäivää työelämässä, opiskeluissa ja myös työvaltaisissa valmennuksissa ja työtoiminnoissa; ammattitaito rakentuu usean ammattialan osaamisista.

Kun valmennus on oikea-aikaista ja sisältää oikeita elementtejä suhteessa valmentautujan tavoitteisiin, voivat osaamisen tunnistaminen ja osaamistodistus olla merkittäviä välineitä valmentautujan onnistumisen kokemisessa. Kyllähän meistä jokainen haluaa saada positiivista palautetta tekemisestään ja osaamisestaan. Osaamistodistuksen antama palaute on nimenomaan sitä. Ollaan siis mukana tekemässä valmennuksesta aidosti kannustavaa ja eteenpäin vievää käyttämällä osaamisen tunnistamista ja osaamistodistuksia.

Nyt viimeistään kannattaa aloittaa opinnollistaminen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla sekä muissa työvaltaisissa toimintaympäristöissä!

Sari Rantala

Kirjoittaja on ammatillinen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee työvalmentajana ja Paikko-asiantuntijana kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamisen parissa Jyväskylässä Sovatek-säätiössä.

Synergiaseminaari kokoaa opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa työskentelevät 6.-7.11.2019 Tampereelle. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 23.10. mennessä täällä.

Työelämälähtöisyyttä aikuisten perusopetukseen työpajayhteistyöllä

diakoniaopisto-3220-logo

Fatima* on 35-vuotias perheenäiti. Hänellä on neljä lasta eikä hän ole koskaan käynyt koulua ennen kuin nyt. Hänen kotoutumisensa jäi niin sanotusti vaiheeseen ennen lasten syntymää. Puolen vuoden päästä hänellä on kädessään perusopetuksen päättötodistus ja toivottavasti edessä lääketeknikon opinnot. Hussein* on 19-vuotias nuorukainen, joka saapui Suomeen 2015. Hän on Fatiman ryhmässä ja saa päättötodistuksen samaan aikaan. Hänen tavoitteenaan on päästä autoalalle.

Suomeen saapuvista, pääkaupunkiseudulle asettuvista maahanmuuttajista suuri osa tarvitsee suomen kielen lisäksi muutakin koulutusta, jotta kotoutuminen ja osallisuuden polku suomalaiseen yhteiskuntaan voisi hahmottua. Yllämainitun kaltaisille henkilöille perusopetus on tarjonnut väylän suomalaiseen yhteiskuntaan.

Aikuisten perusopetuksessa opiskelee pääkaupunkiseudulla noin 2000 opiskelijaa. Se on tarkoitettu oppivelvollisuuden ylittäneille aikuisille, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet peruskoulua suoritettua tai heiltä puuttuu se kokonaan. Jälkimmäistä ryhmää edustavat tyypillisimmillään Euroopan ulkopuolelta tullee maahanmuuttajat. Aikuisten perusopetuksessa voi opiskella aikuisille tarkoitetussa opetussuunnitelmassa maksimissaan viisi vuotta koko perusopetuksen aina lukutaitovaiheesta päättötodistukseen. Käytännössä koko polun läpi opiskelu kuitenkin on hyvin harvinaista, koska päättövaihe on vaativa ja sisällöltään ja vaikeustasoltaan sellainen, että se antaa valmiudet myös aikuislukioon. Ja aikuinen oppija on lähtökohtaisesti hitaampi kuin lapsi, jolla herkkyyskaudet vielä vauhdittavat oppimista. Ja aikuisen pitäisi kuitenkin oppia asiat ajallisesti yli puolet nopeammin! Tyypillisesti lukutaitoa oppimaan tullut opiskelee alkuvaiheen kokonaan ja poluttuu sen jälkeen eteenpäin johonkin ammatilliseen tutkinnonosaan tai Valmaan. Suoraan päättövaiheeseen tulevat taas ovat melko nuoria ja koulutaustaakin heillä on jo jonkin verran.

Aikuisten perusopetus on kurssimuotoinen ja melko teoreettinen, koska kyse on perusopetuksesta, jolla on vahvat sivistykselliset tavoitteet. Opetus on lähiopetusta ja tapahtuu useimmiten aikuislukioissa, kansanopistoissa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Muutamat ammatilliset oppilaitokset, kuten Suomen Diakoniaopisto järjestävät aikuisten perusopetusta. Kuitenkin iso osa opiskelijoista tahtoo hakea ammatillisiin opintoihin ja saada nopean polun työelämään, mikä yhteiskunnallisestikin on tarkoitus.

Uudessa ammatillisessa koulutuksessa edellytetään kuitenkin, ryhmätyöskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja, vahvaa toiminnallista ja soveltavaa otetta, sekä ennen kaikkea kykyä oppia työssä. Kaikkia näitä asioita on perinteisessä lähiopetuksessa aikuisten perusopetuksessa vaikeaa toteuttaa. Perinteinen 1-2 viikon TET-jakso on tähän myös liian lyhyt. Voisiko perusopetukseen lisätä työelämälähtöisyyttä pidemmillä työssäoppimisjaksoilla ja viemällä opintoja työpaikalle? Tässä kohden on suuria laajamittaisesti vielä käyttämättömiä yhteistyön mahdollisuuksia työpajoilla ja perusopetuksella. Työpajat olisivat erinomainen yhteistyökumppani edistämään opiskelijoiden osallisuutta sekä toimijuutta. Lisäksi suomen kielen haltuunottoa ja oppimista pystytään edistämään käytännössä eikä vain oppitunnilla istuen. Pajaympäristö tarjoaa myös mahdollisuuksia tutustua eri aloihin hyvissä ajoin ennen jatkoon hakemista. Se on myös ”pehmeämpi” alusta harjoitella työelämän pelisääntöjä ja muita työelämätaitoja, kuin esimerkiksi avoimet työmarkkinat.

Aikuisten perusopetuksesta ei kuitenkaan voi lähteä työntämään opiskelijoita pajoihin ”summanmutikassa”. Hyvä ja toimiva yhteistyö edellyttää aikuisten perusopetuksen koulutuksenjärjestäjältä ja pajan järjestäjätaholta yhteistä tahtotilaa, päämäärää ja siihen vievää suunnitelmaa pedagogisesta yhteistyöstä. Ja koska osapuolia on kaksi, on ajateltava mitä kumpikin yhteistyöstä saa. Perusopetus saa tarvitsemaansa soveltavaa oppimista ja työelämän pelisääntöjä. Pajat taas pystyvät opinnollistamaan ja tuotteistamaan koulutuksen järjestäjän kanssa omaa toimintaansa. Näin voisi oikeasti syntyä pysyviä hyviä toimintamalleja, jotka vievät maahanmuuttajia nopeammin työllisyyteen. Ja työpajatoiminta nähtäisi yhteiskunnallisesti entistä merkittävämpänä toimintamuotona.

Tulevaisuudessa siis Fatima ja Hussein lähtisivät päättötodistus kädessä mutta entistä valmiimpina ammatillisiin opintoihin, työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hanna-Maija Linna-Sjövall

Kirjoittaja toimii koulutuspäällikkönä Suomen Diakoniaopistossa, Aikuisten perusopetuksessa ja Valma-koulutuksessa

* Henkilöiden nimet on muutettu.