Oppimisympäristön tunnistamisesta näytön suorittamiseen

Kokkotyö-säätiössä Pohjanmaalla työpajan oppimisympäristön tunnistaminen on mahdollistanut tutkinnon osien suorittamisen työpajaympäristössä. Viimeisten parin vuoden aikana työpajalla on suoritettu 16 tutkinnon osaa, pääosin liiketalouden ja siivouksen aloilta. Yksilövalmentaja Virpi Långbacka ja yksikön päällikkö Sonja Jungar-Irjala kertovat, miten oppimisympäristön tunnistamisesta on edetty näyttöjen suorittamiseen.

brad-neathery-XrSzacdYbtQ-unsplashRyhdyimme pohtimaan, mitä työpajalle uutena tulevalle kerrotaan työtehtävistä. Tämän pohjalta lähdimme tunnistamaan työpajan oppimisympäristöä ja tekemään oppimisympäristön tunnistamisraporttia. Lähestyimme tunnistamistehtävää niiden tehtävien kautta, jotka meille oli helppo sanoittaa. Aloitimme siis meille tutuimmista elementeistä, koska koimme kirjoitustyön aloittamisen vähän haasteelliseksi.

Tehtäviä verrattiin ammatillisten tutkintojen e-perusteisiin. Sen jälkeen sanoitimme e-perusteiden vaatimukset vastaamaan niitä tehtäviä, mitä työpajalla tosiasiallisesti tehdään. Näin ollen esimerkiksi myynti- ja asiakaspalveluun kuuluva osaamisvaatimus ”Osaa valmistautua myyntitilanteisiin myyntitavoitteiden mukaisesti” kirjattiin muotoon ”Oppija tarkistaa työvuoron alkaessa myymälän siisteyden sekä hinta- ja tuotetietojen ajantasaisuuden. Hän tuntee tuotteiden ja tuoteryhmien sijainnin. Hän tietää päivän tarjoukset ja ajankohtaiset kampanjat. Oppija tuntee tuotteiden saatavuuden. Oppija osaa tehdä lisämyyntiä, esim. housujen ostajalle vyö. Oppija osallistuu kausipöytien somistamiseen sovitun teeman mukaisesti. Oppija tuntee Retron myyntiä koskevat toiminta­ohjeet, esim. tuotteita ei voi varata ostamatta, alennuksia ei anneta jne. Hän osaa myydä palveluita (muutto, siivous jne.).” Aukikirjaamisten kautta valmentautujan on helppo hahmottaa, millaista osaamista tavoitellaan.

Kun oppija itse alkaa kiinnostumaan näytön suorittamisesta, on se yleensä merkki siitä, että oppija on valmis näyttöön. Tässä vaiheessa oppija on jo ottanut vastuuta omasta työstä ja osaa myöskin ohjata muita vasta aloittavia. Työvalmentaja on tässä kohtaa jo seurannut oppijaa niin kauan, että luottaa näytön menevän hyvin.

Näyttösuunnitelma tehdään yhdessä opettajan ja oppijan kanssa. Opettaja kertoo, mitä oppijan pitää näyttää ja työvalmentajan vastuulla on keksiä, miten se työpajalla toteutetaan. Oppija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa ja liittää siihen valokuvia. Arviointitilaisuudessa käydään läpi oppimispäiväkirja ja harjoittelujakson aikana toteutetut työt, joko valokuvin tai käytännön työtä seuraamalla. Meillä toteutetut näytöt ovat olleet tyyliltään erilaisia. Kokemuksemme mukaan opettajan ja työvalmentajan näkemys osaamisen tasosta on ollut yleensä sama. Opettajat ovat olleet äärettömän tyytyväisiä siihen ohjauksen määrään, mitä oppijalle on ollut tarjolla työpajaympäristön kautta. Näytön toteuttaminen on herättänyt paljon kiinnostusta myös muissa valmentautujissa ja ihan myymälän asiakkaissakin. On ollut hienoa kertoa, että osaamista voi kerryttää ja näyttää työpajalla. Tämä seikka on nostanut työpajan statusta asiakkaiden silmissä.

 

Sonja Jungar-Irjala, yksikön päällikkö
Virpi Långbacka, yksilövalmentaja
Kokkotyö-säätiö

Kuva: Unsplash

 

Huomio koulutuksesta syrjään jäävien nuorten tuentarpeisiin

Suurin osa nuorista hakeutuu jouhevasti toisen asteen koulutukseen, etenee suunnitellusti opintopolullaan ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Olennaista onkin kiinnittää huomiota siihen nuorten joukkoon, joka on vaarassa keskeyttää opintonsa ja pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa näiden nuorten elämäntilanteita ei ole huomioitu riittävästi, ja varsinaiset toimenpiteet koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn puuttuvat. Koulutuspolulta syrjään jäävien nuorten oma ääni on ollut heikosti kuuluvissa.

IMG_1571

Lisää resursseja opiskelijahuoltoon ja mielenterveyspalvelut kuntoon

Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä työskennellään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kanssa. Työpajatoimijoiden ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuorten haasteet liittyvät etenkin voimavaroihin, elämänhallintaan ja mielenterveyteen. Monella nuorella on taustallaan rankkaa koulukiusaamista, mikä on heikentänyt heidän toimintakykyään ja estää osaltaan myös opintoihin kiinnittymistä. Kokemusten mukaan myös palvelujärjestelmämme suurimmat puutteet löytyvät myös nuorten tarpeisiin vastaavista mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen läpäisyn tukemisessa. Keskeistä on tarjota nykyistä paremmin saavutettavia palveluita tukea tarvitseville nuorille. Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resursseja tulee vahvistaaOlennaista on myös lisätä nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä toteuttaa nuorten terapiatakuu. Tärkeää on lisäksi tukea koulun yhteisöllisyyttä nuorisotyön avulla. Nuoren tulee saada tarvitsemansa tukipalvelut ajoissa – ei vasta sitten, kun koulutuksen keskeyttäminen on jo edessä. 

Työpajat oppimisympäristöinä yksilöllistä tukea tarvitseville

Työpajat tarjoavat oppimisympäristöjä niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja ammatillisen osaamisen kerryttämistä valmennuksen tukemana. Monilla työpajoilla voi suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja, ja ne toimivat osaamisen osoittamisen näyttöympäristöinä. Työpajatoiminnassa vahvistetaan myös yleisiä työelämävalmiuksia ja työyhteisöosaamista, mikä madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä ja ehkäisee myös koulutuksen keskeyttämistä. Työpajat tarjoavat kokonaisvaltaista tukea haastavassa elämäntilanteessa oleville.

Työpajat voivat jatkossa toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina myös oppivelvollisuuden laajentamisen osalta. Koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyön tulee aina olla sopimuksellista ja perustua periaatteelle, että raha seuraa oppivelvollista. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja opinnollistamiseen liittyvää osaamista on tuettava valtakunnallisilla kehittämisresursseilla.

Etsivä nuorisotyö vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja perustuu vapaaehtoisuudelle 

Etsivä nuorisotyö edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Sillä on merkittävä rooli koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tukemisessa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä koulutukseen kiinnittymisen edistämisessä ja keskeyttämisen ehkäisemisessä. Kunnan ja etsivän nuorisotyön vastuita tulee oppivelvollisuuden yhteydessä vielä tarkentaa: etsivä nuorisotyö toimii kunnan kanssa yhteistyössä, mutta vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta tulee olla kunnalla, ei etsivällä nuorisotyöllä. Olennaista on, ettei  etsivä nuorisotyö voi olla velvoittavaa, vaan se on nuorelle aina vapaaehtoista.

Koulutuspolulta syrjässä olevien ääntä tulee vahvistaa

Nuorilla tulee olla aito mahdollisuus yksilöllisiin koulutuspolkuihin ja tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen. Työpajakentän ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan keskeyttämisvaarassa olevat ja koulutuksen ulkopuolelle pudonneet nuoret hyötyvät palveluista, joille yhteistä on kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen ja rinnalla kulkeva tuki. Olennaista on nyt kysyä, miten koulutuspolulta syrjässä olevat nuoret kokevat elämäntilanteensa sekä tarpeisiinsa vastaavien palveluiden saatavuuden ja niiden kehittämistarpeet.

Lue lisää TPY:n oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevästä kannanotosta ja kommenteista. 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Tutkinto työpajalla? Ei oo mahdollista! Vai onko?

Hajulukon puhdistus (002)
Valmentautuja tekemässä näytössä hajulukon puhdistusta, mikä on osa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvaa LVI-järjestelmien toimintakunnon ylläpitämistä.

Jos Hessu haluaa suorittaa tutkintoa työpajalla olematta varsinainen opiskelija, täytyy ensimmäiseksi miettiä, minkä tutkinnon mukaista ammattitaitoa voi työpajalla oppia. Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät verkosta ePerusteista.  Seuraavaksi pitää löytää oppilaitos, jolla on järjestämislupa kyseessä olevaan tutkintoon. Oppilaitos voi näin digiajalla sijaita kauempanakin.

Oppilaitoksessa mietitään vastuuopettajan kanssa, mitä osaamista Hessulla jo on ja mitä osaamista vielä pitää hankkia. Koska Hessu ei ole menossa varsinaiseksi opiskelijaksi, osaamisen hankkiminen ei ole oppilaitoksen vastuulla, vaan Hessun ja työpajan. Opettajalta saa kuitenkin usein hyviä vinkkejä.

Ja sitten Hessu tekee ihan tavalliseen tapaan töitä työpajan työvalmennuksessa, kunnes sovitun tutkinnon osan tai tutkinnon osien mukaiset työtehtävät sujuvat.

Seuraavaksi suunnitellaan näyttö. Eri oppilaitoksilla ja eri ammattialoilla on erilaisia tapoja tehdä näyttö. Opettaja kertoo, millainen näyttösuunnitelman tulee olla ja miten näyttö suoritetaan. Näyttö voi olla lyhyt työsuoritus, esim. yhden kohteen ylläpitosiivous, tai se voi olla esimerkiksi viikon mittainen jakso, jonka aikana työpajan arvioija seuraa Hessun tekemistä.

Näytön lopuksi arviointikeskustelussa on paikalla Hessu, työpajan arvioija sekä opettaja. Arvioinnin tekevät työpajan arvioija ja opettaja yhdessä. Opettaja kyselee arvioijalta, miten Hessu on missäkin tilanteessa toiminut, eli työpajan arvioijan ei tarvitse osata suoraan sanoa onko suoritus T1 vai K5 tai hyväksytty/hylätty.

Entä TE-toimisto?

Pelkän näytön suorittaminen oppilaitoksessa ei ole opiskelua (TEM/2414/03.01.04/2018) eikä vaikuta työttömyysturvaan. TE-toimistolle on kuitenkin syytä kertoa aikeesta suorittaa näyttöjä oppilaitoksessa, koska sen tulee näkyä työllistymissuunnitelmassa.

Jos työpajajakso keskeytyy ennen tutkinnon valmistumista, jää valmentautujalle opiskeluoikeus oppilaitokseen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tämän TE-toimisto selvittää. Silloin pyydetään oppilaitoksesta opiskelutodistus, jonka mukaan ko. opiskelija ei ole opiskellut läsnäolevana. Todistus toimitetaan TE-toimistolle ja vastataan, että ”en ole opiskellut lainkaan läsnäolevana”. Ensimmäistä kertaa pyytäessäni todistusta tähän tarkoitukseen, pyysin todistusta, että henkilö ei ole opiskellut oppilaitoksessa. Se aiheutti pientä hilpeyttä.

Mitäs tämä maksaa Hessulle?

Ei mitään. Pelkän näytön suorittamisesta oppilaitokseen ei saa periä maksua. Vastaavalla tavalla tutkinnon osia voi suorittaa myös kuntouttavassa työtoiminnassa kuntien, kaupunkien tai yhdistysten eri yksiköissä tai työkokeilussa yrityksissä. Tai vaikka palkkatyössä. Ihan missä vaan, missä voi oppia tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä.

Janiika Saarinen

Kirjoittaja työskentelee Valo-valmennuskoordinaattorina Valovoima -hankkeessa (ESR) Raision kaupungin työllisyyspalveluissa.  Hän on työssään mahdollistanut jo noin 200 tutkinnon osan suorittamisen.