Juuri kaatuneen Sipilän hallituksen useat yhtäaikaiset hallinnollisen rakenteen ja lainsäädännön uudistusprosessit toivat aiempaa selkeämmin esiin työpajatoiminnan riippuvuuden muiden hallinnonalojen sääntelystä. Vaikka nämä uudistukset nyt kaatuivatkin hallituksen mukana, ei yhteiskunnallinen tarve palveluiden kehittämiselle ja järjestämisen muutoksille häviä. Seuraava hallitus jatkaa palveluiden uudistamistyötä hallitusohjelmansa puitteissa.
TPY onkin nostanut tärkeimmäksi hallitusohjelmatavoitteekseen työpajatoiminnan mahdollisuuksien turvaamisen muuttuvissa rakenteissa. Yhdistys näkee, että seuraavalla hallituskaudella työpajatoiminnasta tulee tehdä laaja kansallinen selvitys, jonka pohjalta toteutetaan monialainen kehittämisohjelma. Näiden tarkoituksena on, että työpajatoimintaan liittyvää eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta yhteensovitetaan sekä nuorten että aikuisten palveluissa.
Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on, että työpajojen toimintaedellytykset ja lähipalveluluonne mahdollistetaan tulevaisuudessakin, jolloin työpajat niiden hallintomuodosta riippumatta voivat hyödyntää laajasti asiakkaan tarpeen mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoimintaa ei myöskään tule puskea kilpailluille markkinoille, vaan niiden yleishyödyllisen ja voittoa tavoitteleman toiminnan tulee olla mahdollista jatkossakin. Kunnallisilla työpajoilla, säätiöillä sekä järjestöillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa työpajapalveluita rakenteiden uudistamisesta huolimatta.
Työpajat toteuttavat monialaista työtä paikallisesti
Sipilän hallituksen uudistusten valmistelussa muutosten vaikutuksia jo valmiiksi eri sektoreiden rajapinnalle asemoituviin palveluihin, kuten työpajatoimintaan, ei riittävästi arvioitu. Eri hallinnonalojen uudistusten ja sääntelyuudistusten keskinäinen yhteensovittaminen oli monin tavoin puutteellista. Uudistusten yhteisvaikutukset olisivat olleet työpajatoiminnan kannalta kriittisiä.
Työpajatoiminnalla on tärkeä rooli peruspalveluiden tukemisessa, palveluiden väliin jäävien katvealueiden paikkaamisessa ja niiden tavoittamisessa, jotka putoavat muista palveluista. Työpajatoiminnalla on nykyisellään erinomainen valtakunnallinen kattavuus ja alueellinen saavutettavuus. Monet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut ovat karanneet kauas. Työpajatoiminta sen sijaan on luonteeltaan lähipalvelua – sen kattavuus on yli 90 % Suomen kunnista. Viimeisen vuosikymmenen aikana työpajatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme ja nykyisellään se tarjoaa palveluita merkittävälle osalle heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintaan osallistuu vuosittain yli 26 000 valmentautujaa.
Työpajat ovat tottuneet toimimaan monialaisesti, palvelujärjestelmän eri sektoreiden rajapinnoilla ja niiden väleissä. Työpajatoiminta ylittää hallinto- ja organisaatiorajoja. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan alueilla. Sen vaikuttavuus rakentuu juuri tälle järjestelmän rajapinnoilla toimimiselle ja monialaiselle yhteistyölle. Laadukkaan ja vaikuttavan työpajatoiminnan lähtökohtia ovat toimiva yhteistyöverkosto ja kokonaisvaltaiset palveluprosessit.
Laadukasta työtä on voitava jatkaa ilman jatkuvaa alasajon uhkaa
Työpajatoiminta on myös todennetusti vaikuttavaa: vuonna 2017 4/5 nuoresta sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan, kuten kuntoutukseen[1]. Työpajatoiminta myös saa erinomaista palautetta valmentautujilta: arvosanan 4,3 asteikolla 1–5[2]. Voi kysyä, kuinka moni muu palvelu yltää tähän? Työpajatoiminnassa yhdistyvätkin innovatiivisesti yksilöllinen valmennus, yhteisöllinen vertaistuki ja osaamista kasvattava mielekäs työ.
Työpajatoiminnan erityiset vahvuudet tulee ymmärtää ja huomioida ne tulevaisuuden uudistustyössä. Toimivia ja laadukkaita palveluita ei ole varaa romuttaa – työpajatoiminta tulee uudistuksissa turvata.
[1] AVI/OKM: Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset.
[2] TPY: Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari. Työpajatoiminnan valtakunnalliset tulokset 2017.
Mari Ahonen-Walker, Kuntaliiton erityisasiantuntija, TPY:n entinen toiminnanjohtaja & Reetta Pietikäinen, TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija
