Työpajatoiminnasta tarvitaan kansallinen selvitys ja monialainen kehittämisohjelma

1

Juuri kaatuneen Sipilän hallituksen useat yhtäaikaiset hallinnollisen rakenteen ja lainsäädännön uudistusprosessit toivat aiempaa selkeämmin esiin työpajatoiminnan riippuvuuden muiden hallinnonalojen sääntelystä. Vaikka nämä uudistukset nyt kaatuivatkin hallituksen mukana, ei yhteiskunnallinen tarve palveluiden kehittämiselle ja järjestämisen muutoksille häviä. Seuraava hallitus jatkaa palveluiden uudistamistyötä hallitusohjelmansa puitteissa.

TPY onkin nostanut tärkeimmäksi hallitusohjelmatavoitteekseen työpajatoiminnan mahdollisuuksien turvaamisen muuttuvissa rakenteissa. Yhdistys näkee, että seuraavalla hallituskaudella työpajatoiminnasta tulee tehdä laaja kansallinen selvitys, jonka pohjalta toteutetaan monialainen kehittämisohjelma. Näiden tarkoituksena on, että työpajatoimintaan liittyvää eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta yhteensovitetaan sekä nuorten että aikuisten palveluissa.

Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on, että työpajojen toimintaedellytykset ja lähipalveluluonne mahdollistetaan tulevaisuudessakin, jolloin työpajat niiden hallintomuodosta riippumatta voivat hyödyntää laajasti asiakkaan tarpeen mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoimintaa ei myöskään tule puskea kilpailluille markkinoille, vaan niiden yleishyödyllisen ja voittoa tavoitteleman toiminnan tulee olla mahdollista jatkossakin. Kunnallisilla työpajoilla, säätiöillä sekä järjestöillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet tuottaa työpajapalveluita rakenteiden uudistamisesta huolimatta.

Työpajat toteuttavat monialaista työtä paikallisesti

Sipilän hallituksen uudistusten valmistelussa muutosten vaikutuksia jo valmiiksi eri sektoreiden rajapinnalle asemoituviin palveluihin, kuten työpajatoimintaan, ei riittävästi arvioitu. Eri hallinnonalojen uudistusten ja sääntelyuudistusten keskinäinen yhteensovittaminen oli monin tavoin puutteellista. Uudistusten yhteisvaikutukset olisivat olleet työpajatoiminnan kannalta kriittisiä.

Työpajatoiminnalla on tärkeä rooli peruspalveluiden tukemisessa, palveluiden väliin jäävien katvealueiden paikkaamisessa ja niiden tavoittamisessa, jotka putoavat muista palveluista. Työpajatoiminnalla on nykyisellään erinomainen valtakunnallinen kattavuus ja alueellinen saavutettavuus. Monet vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut ovat karanneet kauas. Työpajatoiminta sen sijaan on luonteeltaan lähipalvelua – sen kattavuus on yli 90 % Suomen kunnista. Viimeisen vuosikymmenen aikana työpajatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme ja nykyisellään se tarjoaa palveluita merkittävälle osalle heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Toimintaan osallistuu vuosittain yli 26 000 valmentautujaa.

Työpajat ovat tottuneet toimimaan monialaisesti, palvelujärjestelmän eri sektoreiden rajapinnoilla ja niiden väleissä. Työpajatoiminta ylittää hallinto- ja organisaatiorajoja. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan alueilla. Sen vaikuttavuus rakentuu juuri tälle järjestelmän raja­pinnoilla toimimiselle ja monialaiselle yhteistyölle. Laadukkaan ja vaikuttavan työpajatoiminnan lähtökohtia ovat toimiva yhteistyöverkosto ja kokonaisvaltaiset palveluprosessit.

Laadukasta työtä on voitava jatkaa ilman jatkuvaa alasajon uhkaa

Työpajatoiminta on myös todennetusti vaikuttavaa: vuonna 2017 4/5 nuoresta sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan, kuten kuntoutukseen[1]. Työpajatoiminta myös saa erinomaista palautetta valmentautujilta: arvosanan 4,3 asteikolla 1–5[2]. Voi kysyä, kuinka moni muu palvelu yltää tähän? Työpajatoiminnassa yhdistyvätkin innovatiivisesti yksilöllinen valmennus, yhteisöllinen vertaistuki ja osaamista kasvattava mielekäs työ.

Työpajatoiminnan erityiset vahvuudet tulee ymmärtää ja huomioida ne tulevaisuuden uudistustyössä. Toimivia ja laadukkaita palveluita ei ole varaa romuttaa – työpajatoiminta tulee uudistuksissa turvata.

[1] AVI/OKM: Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset.

[2] TPY: Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari. Työpajatoiminnan valtakunnalliset tulokset 2017.

Mari Ahonen-Walker, Kuntaliiton erityisasiantuntija, TPY:n entinen toiminnanjohtaja & Reetta Pietikäinen, TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija

Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen

”Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista.” TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen tarkastelee kirjoituksessaan maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.

Reetta

Vireillä olevat uudistukset herättävät huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuudesta. Maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa ei ole huomioitu riittävästi työpajojen toimintaedellytyksiä, ja vaarana on, että haasteellisessa asemassa olevia putoaa yhä enemmän palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat tai niiden sidosyksiköt eivät voi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Työpajoista kuitenkin yli 60 % on kunnallisia organisaatioita. Säätiöpohjaisia on lähes 10 %, ja suuri osa niistä määrittyy kuntien sidosyksiköiksi. Yhdistyspohjaisia työpajoja on hieman yli 25 %, mutta vain osalla niistä on mahdollisuus toimia kasvupalvelujen markkinaehtoisella logiikalla. Käytännössä siis vain pieni osa kaikkiaan 260 työpajasta voisi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Kuntien merkittävä potentiaali jää uudistuksissa hyödyntämättä: ilman kuntien ja niiden sidosyksiköiden panosta kasvupalveluissa ei tulla pääsemään tavoitteisiin.

Kasvupalvelu-uudistus avaa TE-palvelut kilpailulle, mikä suosii yksityisiä palveluntuottajia. Markkinat tulevat keskittymään paitsi muutamille kotimaisille, mitä todennäköisemmin myös ylikansallisille yrityksille. Uudistus ei käytännössä mahdollista kolmannen sektorin palveluntuotantoa, vaikka järjestöt onkin periaatteellisesti huomioitu palveluntuottajina.

Uudistukset vaikuttavat myös niihin palveluihin ja toimenpiteisiin, joihin työpajoille sijoitutaan. Tällä hetkellä työpajojen yleisin toimenpide on kuntouttava työtoiminta. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät kuitenkaan voisi enää tarjota maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä sote-palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä kaventaa olennaisesti työpajojen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Vaarana onkin, että merkittävä osa työttömistä ollaan jättämässä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle.

Työllisyydenhoitoon jatkossa suunnatun rahoituksen riittävyys näyttäytyy epävarmana. Valtio on maksamassa maakunnille passiivitilanteesta: kasvupalvelurahoituksen kriteereinä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. Tämä ei kannusta palveluihin panostamiseen. Maakunnilla tulee olla vahvemmat kannusteet työllisyydenhoitoon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen. Jos tarvittavat palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna.

Huolta herättää myös se, että kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä digitaalisten palvelujen painottaminen ja valinnanvapaus eivät ilman tukiresursseja vastaa kaikkien tarpeisiin. Oman elämäntilanteen kartoittamiseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä valinnanvapauden toteuttamiseen tulee olla saatavilla riittävästi henkilökohtaista ja kasvokkaista tukea ja ohjausta.

Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville tulee taata heidän tarpeisiinsa vastaavat kokonaisvaltaiset palvelut. Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Lue lisää työpajatoiminnasta maakuntauudistuksessa