Hallitusohjelma lupaa hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle

simon-maage-706908-unsplash

Maanantaina julkaistiin hallitusohjelmaneuvotteluiden tulos, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Viiden puolueen yhteinen voimainponnistus on tunnistanut nuorten syrjäytymisen isoksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja hallitusohjelma sisältääkin monta toimenpidettä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten koulutustason parantamiseksi. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on nostettu keskeiseksi hallituksen päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Monesta toimenpidekirjauksesta kuitenkin puuttuu vielä aikaikkuna toimenpiteiden toteuttamiselle, ja niiden rahoitus nojaa vahvasti työllisyysasteen kasvuun.  

Hallitusohjelma lupaa nyt hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Kirjausten mukaan ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.” Lisäksi ”kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle”.  Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on selkeästi tunnustettu!    

Työllistymiseen tukea

Kuten hallitusohjelmassa on todettu, jatkossa työllisyysasteen nosto tulee olemaan haastavaa. Olennaista onkin nyt lisätä osatyökykyisten, nuorten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa painotetaan aktiivisen työvoimapolitiikan merkitystä ja nostetaan esille työllisyyspalveluiden kehittäminen. Tämä on tarkoituksenmukaista. Työpajakentän kokemusten mukaan TE-palveluiden karsiminen on jättänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevia palveluiden ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa ollaan parantamassa työllisyyspalveluiden saatavuutta ja laatua, ja luvataan varata tarvittavat henkilöresurssit henkilökohtaisen palvelun takaamiseksi. Hienoa! 

Positiivista on myös, että tarkoituksena on kehittää välityömarkkinoita, parantaa työhönvalmennuksen ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisätä palkkatuen käyttöä, nostaa vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärää ja poistaa kolmannen sektorin palkkatukikatto. Kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.  

Nuorisotakuun mukaisesti nuorille luvataan taata työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuta edistetään nyt asiantuntijatyön pohjalta, mikä tarjoaa työlle hyvät lähtökohdat. 

Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Nämä toimenpiteet jäävät kuitenkin vielä konkretisoimatta. Työpajakentän kokemusten mukaan aktiivimalli on tuottanut epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja kasvattanut epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista, yksilöllistä tukea ja monialaisia palveluita. 

Sote-uudistus ja maakunnat 

Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun, jossa sote-palveluiden järjestäminen kootaan 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Toisaalta hallitusohjelma vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Hallitusohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa huomiota kiinnitetään yksilölliseen kuntoutustarpeeseen työelämävalmiuksien ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Suunta on oikea, mutta tarvitaan vielä selvittelyä ja vaikuttamistyötä: mitä työpajojen yleisimmän toimenpiteen uudistaminen merkitsee työpajapalveluille?  

Oppivelvollisuuden laajentaminen 

Isoina uudistuksina voidaan pitää oppivelvollisuusikärajan nostoa 18vuotiaisiin ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valtakunnallinen työpajayhdistys suhtautuu oppivelvollisuusikärajan nostoon myönteisesti, kun samalla huolehditaan nuorten koulukuntoisuudesta, parannetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua ja huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt. Olennaista on turvata riittävät tukipalvelut niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja erityistä tukea ja ohjausta. Hallitusohjelmassa on iloksemme nähty työpajatoiminta osana toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemista. Työpajat voivat tarjota koulutusjärjestelmälle tukeaan aiempaa laajemmin ja asemoitua lähemmäs koulutuksen kenttää. Työpajatoiminnan monialainen ja joustava luonne osana koulutus-, työvoima- ja sosiaali– ja nuorisopolitiikkaa tulee kuitenkin säilyttää. 

Työpajatoiminnassa on pitkään tehty työtä valmentautujien osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisen tukemisessa. Hallitusohjelmaan kirjattujen kansallisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden laadinta istuu työpajakentälle hyvin: osaamisen näkyväksi tekeminen tukee sosiaalista vahvistumista ja edistää koulutukseen ja työhön sijoittumista. Yhteistyöllä on mahdollista laatia toimivat periaatteet ja järjestelmä, jolla tämä tapahtuu sujuvasti. 

Nuorten syrjäytymistä vähennetään ja osallisuutta vahvistetaan 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on nostettu myös seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) pääteemaksi. Valtioneuvoston hyväksymällä ohjelmalla linjataan tulevien nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaa. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymis ja työttömyyttä, tukea koulutuspolulla pysymis ja vahvistaa osallisuutta. Toivomme VANUPO:lta kunnianhimoa tavoitteiden toteutumiseksi ja uskallusta kokeilla uutta.  

Hallitusohjelmaan on nostettu mukana myös nuorisopolitiikan koordinoinnin parantaminen, mikä on hyvä uutinen. Haasteena on ollut nuorisoasioiden jakautuminen eri ministeriöille ja hallinnonaloille. Nyt on tarkoitus perustaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä ja parantaa nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.  

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma näyttää hyvältä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ja niiden kohderyhmien – heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta. Työpajatoiminnan tukemiseen on varattu 2 miljoonaa euroa. Etsivän nuorisotyön digitaalisen järjestelmän rahoituksesta ei kuitenkaan ole tarkempia kirjauksia. Ilahduttavaa joka tapauksessa on, että arpajaislain muutoksen myötä väheneviä Veikkauksen määrärahoja ollaan kompensoimassa budjettivaroista. Näin ollen etsivän nuorisotyön rahoitusta palautetaan asteittain nuorisotoimen momentille. Nyt jäämme odottamaan tarkennuksia hallitusohjelmaan ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon aloittamista – ja aiomme olla siinä aktiivisesti mukana.   

 

Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten syrjäytymisestä ei kiistellä – ehkäisevä työ nähdään arvokkaana

fb

Viime viikolla TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker avasi blogissaan TPY:n työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteet julkistettiin 6.11. eduskunnan Kansalaisinfossa kaikkien eduskuntapuolueiden läsnä ollessa. Konkreettisia lupauksiakin kuultiin. Tässä blogissa palataan tilaisuuden keskusteluihin.  

Työpajojen ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus vakuuttaa – toiminnan rahoitus saatava pitkäjänteisemmäksi 

Päätöksentekijöiden kommenttipuheenvuorot osoittivat, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus on noteerattu. Lähes kaikki puolueet nostivat esiin esimerkiksi Sovari-mittarilla saadut vaikuttavuustulokset. Todennettavissa oleva vaikuttavuus nähdään työpajatoimijoiden määrän kasvun rinnalla vahvana perusteena työpajojen rahoituksen lisäämiselle. Edustajat kannattivatkin yksimielisesti TPY:n tavoitetta työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssien vahvistamisesta. – Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat peruste työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle, totesi vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

– Rahoituksen epävarmuus vie fokuksen pois nuorten auttamisesta, huomautti kokoomuksen Raija Vahasalo.  – Kyse on sellaisista investoinneista, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin, ja eivät ole pitkällä tähtäimellä meno, vaan tulo valtion kannalta, totesi RKP:n Fredrik Guseff. − Paras tunnustus, jonka työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ansaitsevat, on vakaa rahoitus, kiteytti KD:n Antero Laukkanen. 

Työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä hyviä tuloksia 

Yksi TPY:n hallitusohjelmatavoitteista on opinnollistamisen ja työpajojen tukipalveluiden liittäminen osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja. − Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen sekä tutkinnon osien ja kokonaisten tutkintojen suorittaminen mahdollistaa opiskelun niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota ammatillisesta koulutuksesta tai jotka asuvat alueilla, joilla ammatillinen koulutus on karannut kauas nuorten kodeista. 15-vuotiaana voi olla vaikeaa lähteä ammatillisen koulutuksen perään, joten työpajatoiminta voi olla tässä tukena, kertoi TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker. 

Kommenttipuheenvuoroissa kannatettiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistämistä. Kokoomuksen Raija Vahasalo sanoi olevansa vaikuttunut työpajojen ja toisen asteen koulutuksessa yhteistyössä rakennetusta prosessista, joissa nuoria tuetaan opinpolulle, ja kannustikin jokaista työpajaa olemaan tiiviissä yhteydessä oppilaitoksiin.  

Vihreiden Pekka Haavisto nosti koulutuskeskusteluun myös lähiopetuksen tilanteen ammatillisessa opetuksessa sekä maahanmuuttajien, osa-työkykyisten ja romaniväestön tukemisen työhön ja koulutukseen kiinnittymisessä. 

Ohjaamisen rinnalla panoksia toimintaan 

Nuorten ohjaus ja monialainen yhteistyö nousivat tasaisesti esille puolueiden kommenteissa. Kaikki eivät pidä tämänhetkistä monialaista yhteistyötä ja sen organisointia riittävänä. – Vastuu nuoresta siirtyy henkilöltä toiselle nuoria palvelusta toiseen ohjattaessa, kun nuori tarvitsisi rinnalleen yhden luotettavan aikuisen vastaamaan hänen palveluprosessistaan, huomautti perussuomalaisten Mika Niikko. − Vaikka luodaan hienoja systeemejä, se ei auta nuorta, jos systeemin sisältä ei löydy välittävää, nuoren rinnalla kulkevaa aikuista, jatkoi puheenvuorossaan kokoomuksen Raija Vahasalo. − Nuori turhautuu etsiessään apua, pohti sinisten Matti Torvinen.  

Myös SDP:n Timo Harakka näki nykyisten palveluiden ongelmana sen, ettei yksi ja sama aikuinen kiinnity nuoren asioihin riittävästi. Hän jättikin seuraavalle hallitukselle neljän koon ohjenuoran: kiinnitytään, kuunnellaan, kohdataan, kannatellaan. − Palveluihin ohjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan paikkoja, joihin ohjata, painotti vasemmiston Hanna Sarkkinen, ja mainitsi työpajat esimerkkinä palveluista, joiden riittävyyteen tulee panostaa ohjaamisen rinnalla. 

Työpajojen asema uudistuksissa otettava tarkasteluun 

TPY:n esittämä selvitys ja siihen pohjautuva kehittämisohjelma työpajojen aseman turvaamiseksi uudistuksissa sai kannatusta kaikilta puolueilta. − Työpajojen tuloksekas työ on turvattava maakunta- ja sote-uudistuksissa, mutta se vaatii selvittämistä. Tilanne ei ole yksinkertainen, ja aion tehdä kaikkeni, että ylipäänsä järjestöjen asema tässä muutoksessa turvataan, lupasi keskustan Aila Paloniemi. − Kaikkien puolueiden tulee pitää huoli työpajojen toimintamahdollisuuksien säilymisestä, korosti vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

Myös työllisyyspalveluiden muuttuvat vastuut saivat kommentteja. − Kunnat ovat oikea yksikkö huolehtimaan työpajatoiminnasta, etsivästä nuorisotyöstä ja muusta työllistämisen edistämisestä, sanoi SDP:n Timo Harakka. Myös vasemmiston Sarkkinen pitäisi kokonaisvastuun julkisella taholla. 

TPY edellyttää hallitusohjelmatavoitteissaan nuorisotakuun riittävää resursointia, mikä huomioitiin myös puolueiden kommenteissa. Tilaisuudessa läsnä olleen Lauri Ihalaisen panos edellisen hallituskauden nuorisotakuussa sai edustajilta kiitosta yli puoluerajojen. – En voi enempää alleviivata Lauri Ihalaisen loistavaa työtä nuorisotakuun kehittämisessä. Ehkä seuraava hallitus voisi tehdä jonkinlaisen nuorisotakuun päivittämisen, pohti vihreiden Pekka Haavisto.  

Pois sektoriajattelusta 

TPY:n hallitusohjelmatavoitteissaan esittämä selvitys ja kehittämisohjelma työpajatoiminnan turvaamiseksi saivat kannatusta myös tilaisuuden yhteisessä loppukeskustelussa.  TPY:n varapuheenjohtaja Risto Tolonen pohti, miten saavutetaan sellainen yhteinen näkemys työpajatoiminnasta, jonka kaikki hallinnonalat voivat allekirjoittaa – jokainen sektori kun määrittelee työpajatoiminnan omasta vinkkelistään. Vastauksiksi esitettiin palveluiden tarpeen tunnistamista, yhteistä tahtotilaa ja sektoriajattelusta luopumista. Toisaalta myös työpajakentän moninaisuus nähtiin rikkautena edustajien puheenvuoroissa.  − Yhteinen toimenpideohjelma lähtee siitä, että te toimijat kokoatte erilaiset toimijat, tavoitteet ja kohderyhmät yhteen ja meillä hallinnossa tehtävänä on koota ja yhdistää resurssit ja päästä siiloista pois. Siten tämä menisi eteenpäin, uskoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander painotti, että työpajoilla tehdään jo kaikkia niitä asioita, joita uudistuksissa peräänkuulutetaan. Tätä osaamista tulee nyt hyödyntää entistä vahvemmin! 

 

Anna Kapanen, viestintäpäällikkö
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

TPY:n hallitusohjelmatavoitteet