Huomio koulutuksesta syrjään jäävien nuorten tuentarpeisiin

Suurin osa nuorista hakeutuu jouhevasti toisen asteen koulutukseen, etenee suunnitellusti opintopolullaan ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Olennaista onkin kiinnittää huomiota siihen nuorten joukkoon, joka on vaarassa keskeyttää opintonsa ja pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa näiden nuorten elämäntilanteita ei ole huomioitu riittävästi, ja varsinaiset toimenpiteet koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn puuttuvat. Koulutuspolulta syrjään jäävien nuorten oma ääni on ollut heikosti kuuluvissa.

IMG_1571

Lisää resursseja opiskelijahuoltoon ja mielenterveyspalvelut kuntoon

Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä työskennellään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kanssa. Työpajatoimijoiden ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuorten haasteet liittyvät etenkin voimavaroihin, elämänhallintaan ja mielenterveyteen. Monella nuorella on taustallaan rankkaa koulukiusaamista, mikä on heikentänyt heidän toimintakykyään ja estää osaltaan myös opintoihin kiinnittymistä. Kokemusten mukaan myös palvelujärjestelmämme suurimmat puutteet löytyvät myös nuorten tarpeisiin vastaavista mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen läpäisyn tukemisessa. Keskeistä on tarjota nykyistä paremmin saavutettavia palveluita tukea tarvitseville nuorille. Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resursseja tulee vahvistaaOlennaista on myös lisätä nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä toteuttaa nuorten terapiatakuu. Tärkeää on lisäksi tukea koulun yhteisöllisyyttä nuorisotyön avulla. Nuoren tulee saada tarvitsemansa tukipalvelut ajoissa – ei vasta sitten, kun koulutuksen keskeyttäminen on jo edessä. 

Työpajat oppimisympäristöinä yksilöllistä tukea tarvitseville

Työpajat tarjoavat oppimisympäristöjä niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja ammatillisen osaamisen kerryttämistä valmennuksen tukemana. Monilla työpajoilla voi suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja, ja ne toimivat osaamisen osoittamisen näyttöympäristöinä. Työpajatoiminnassa vahvistetaan myös yleisiä työelämävalmiuksia ja työyhteisöosaamista, mikä madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä ja ehkäisee myös koulutuksen keskeyttämistä. Työpajat tarjoavat kokonaisvaltaista tukea haastavassa elämäntilanteessa oleville.

Työpajat voivat jatkossa toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina myös oppivelvollisuuden laajentamisen osalta. Koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyön tulee aina olla sopimuksellista ja perustua periaatteelle, että raha seuraa oppivelvollista. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja opinnollistamiseen liittyvää osaamista on tuettava valtakunnallisilla kehittämisresursseilla.

Etsivä nuorisotyö vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja perustuu vapaaehtoisuudelle 

Etsivä nuorisotyö edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Sillä on merkittävä rooli koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tukemisessa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä koulutukseen kiinnittymisen edistämisessä ja keskeyttämisen ehkäisemisessä. Kunnan ja etsivän nuorisotyön vastuita tulee oppivelvollisuuden yhteydessä vielä tarkentaa: etsivä nuorisotyö toimii kunnan kanssa yhteistyössä, mutta vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta tulee olla kunnalla, ei etsivällä nuorisotyöllä. Olennaista on, ettei  etsivä nuorisotyö voi olla velvoittavaa, vaan se on nuorelle aina vapaaehtoista.

Koulutuspolulta syrjässä olevien ääntä tulee vahvistaa

Nuorilla tulee olla aito mahdollisuus yksilöllisiin koulutuspolkuihin ja tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen. Työpajakentän ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan keskeyttämisvaarassa olevat ja koulutuksen ulkopuolelle pudonneet nuoret hyötyvät palveluista, joille yhteistä on kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen ja rinnalla kulkeva tuki. Olennaista on nyt kysyä, miten koulutuspolulta syrjässä olevat nuoret kokevat elämäntilanteensa sekä tarpeisiinsa vastaavien palveluiden saatavuuden ja niiden kehittämistarpeet.

Lue lisää TPY:n oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevästä kannanotosta ja kommenteista. 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Kohtaamisia

32635943437_2d45d3ab2c_k

Vuosi on vierähtänyt jälleen vauhdilla! Joulu tuo monille kaivatun hengähdystauon töistä ja samalla on oiva hetki katsoa, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Liian harvoin vuoden aikana tulee pysähdyttyä onnistumisten äärelle. Myös arjesta pitäisi löytää enemmän aikaa pysähtyä ja katsoa, missä olemme tässä kuussa tai vuoden aikana onnistuneet. Havahduimme tähän itsekin, ja järjestämme hyvien hetkien esiin nostamiselle ensi vuonna arjessa enemmän aikaa.

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön työn vaikuttavuuden esiintuominen ovat merkittävä voima vaikuttamistyössä. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat olleet hyvin esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Pitkäjänteinen työ työpajakentällä ja etsivässä nuorisotyössä näkyy hyvin hallitusohjelmassa, jota on syksyn aikana lähdetty toteuttamaan. Yksi isoimmista uudistuksista, oppivelvollisuuden laajentaminen, on käynnistynyt. Olemme vahvasti mukana uudistustyössä tuomassa esiin työpajojen ja etsivän nuorisotyön roolia ja mahdollisuuksia oppivelvollisuuden laajentamisen palvelukentässä. Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Kuntaliiton ja kolmannen polun toimijoiden kanssa. Myös muut hallitusohjelman uudistukset ovat tarkassa seurannassa.

Itselleni tämä vuosi on tarkoittanut uutta työtä, paljon uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Huhtikuussa astuessani TPY:n ovesta sisään, en tarkkaan tiennyt, mitä oven takana odottaa. Tämä reilu puoli vuotta on vienyt mennessään! Ehdin vierailla 16 erilaisessa työpajassa kevään ja syksyn aikana ja tutustua työpajatoimintaan. Etsiviin nuorisotyöntekijöihin ja etsivään nuorisotyöhön olen päässyt tutustumaan alueellisten tilaisuuksien kautta. Molempia ammattiryhmiä yhdistää rautainen osaaminen ja kohderyhmän tuntemus. Kiitos kohtaamisista, jatkan mielelläni kierrosta kentällä tulevana vuonna.

Vielä lyhyt kurkistus ensi vuoteen. Alkuvuodesta saamme yhdistykselle uuden nimen ja loppuvuodesta hyväksytään uusi strategia. Arvot on strategiatyössä kirkastettu kolmeen: rohkeasti, yhdessä, inhimillisesti. Tarjolla on jälleen vahva kattaus koulutuksia ympäri Suomea, vakiintuneet valtakunnalliset tapahtumamme ja uutuutena TyöpajaKehittäjät2020 erikoisammattitutkinto työpajojen johdolle ja kehittäjille yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lähden innolla toteuttamaan ensi vuoden toimintaa henkilöstömme, kentän ja sidosryhmien kanssa.

Kun pysähdyimme vuoden merkityksellisten hetkien ääreen tällä viikolla, esiin nousivat kohtaamiset. Meillä kaikilla on varmasti vuoden aikana ollut merkityksellisiä kohtaamisia, jotka ovat ehkä lisänneet työnhyvinvointia, antaneet draivia työhön tai tuoneet uusia näkökulmia. Kohtaamissa on myös tehty paljon vaikuttamistyötä vuoden aikana. Kohtaamisilla on merkitystä, ja niille täytyy myös jättää työssä aikaa.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, rauhaisaa joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Herttaliisa Tuure
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi

jns nuve.png
Kuva: Joensuun Nuorisoverstas ry

Olin yhtenä kevättalven perjantaina koulutuksessa, joka käsitteli vaikuttavuuden johtamista. Etsimme vastauksia siihen, mitä vaikuttavuutta tuotat päivittäin ja mitä vaikuttavuus meidän toiminnassa tarkoittaa?

Sinä päivänä muotoilin vihkooni seuraavia lupauksia meidän toiminnasta:

”Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.”

”Sun elämä on ainutlaatuinen ja sulla on kyky oppia ihan omalla parhaalla tavallasi. Olet hyvä ja mukava ja sulla on mahdollisuus saada kavereita ja uusia tuttuja. Täällä sua ei kiusata.”

Tuo koulutuspäivä vahvisti sitä tietoa, että numeeristen tietojen lisäksi on ehdottoman tärkeää kerätä myös kokemustietoa laadullisia mittareita käyttäen. Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä on ollut jo vuosia käytössä Sovari, joka vastaa juuri tähän tarpeeseen. Mikä vielä parasta, että Sovari on kansallisesti yhteismitallinen eli eri toimijoiden tuloksia voi jossain määrin vertailla. Sovari on meillä käytössä niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin.

Vuosien mittaan olemme saaneet Sovarissa kaikenlaista palautetta. Herkullisimpia ovat ne negatiiviset vapaasti kirjoitetut palautteet, jotka antavat aihetta joidenkin prosessien ja työpajakäytäntöjen kehittämiseen. Luotamme nuoriin myös kehittämisessä. Sovarin tulosten saamisen jälkeen järjestämme aina nuorten raadin, jossa keskustellaan toiminnan kehittämiskohdista. Parhaat ratkaisut ovat jo valmiina nuorten ajatuksissa, kun vain muistaa heiltä kysyä.

Olemme myös ottaneet mittarin tulokset mukaan vaikuttamiseen mm. rakentamalla muutamia infograafeja, koska tuloksista on hyvä kertoa myös sidosryhmille ja vaikuttajille. Infograafit on julkaistu myös yhdistyksemme Facebookissa.

Sovarin sisällöt vastaavat niitä sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita, jotka nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön on asetettu. Kysely ei ole ihan helppo eikä lyhyt. Työpajatoimintaan olemme myös kehitelleet väliarviointiin oman keskustelupohjan, joka vastaa Sovarin teemoja. Näin nuoret myös oppivat sanallistamaan vahvistumistaan sekä ymmärtävät ehkä paremmin Sovarin kysymykset. Tarkoituksena on saada valideja vastauksia.

Ja vielä tuohon keväiseen koulutuspäivään… Taas kertaalleen totesin, että meillä työpajoilla on käytössämme aika edistykselliset ja asiakaslähtöiset työkalut, joilla voimme osoittaa laadukkaan työn tulokset ja vieläpä kansallisesti vertaillen.  Tervetuloa muiltakin sektoreilta tutustumaan! Asia, jota meidän pitää tehdä enemmän, on työmme näkyväksi tekeminen niin somessa kuin muissakin medioissa sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille.

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas

Infograafeja Joensuun Nuorisoverstaan vaikuttavuudesta

Hallitusohjelma lupaa hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle

simon-maage-706908-unsplash

Maanantaina julkaistiin hallitusohjelmaneuvotteluiden tulos, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Viiden puolueen yhteinen voimainponnistus on tunnistanut nuorten syrjäytymisen isoksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja hallitusohjelma sisältääkin monta toimenpidettä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten koulutustason parantamiseksi. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on nostettu keskeiseksi hallituksen päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Monesta toimenpidekirjauksesta kuitenkin puuttuu vielä aikaikkuna toimenpiteiden toteuttamiselle, ja niiden rahoitus nojaa vahvasti työllisyysasteen kasvuun.  

Hallitusohjelma lupaa nyt hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Kirjausten mukaan ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.” Lisäksi ”kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle”.  Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on selkeästi tunnustettu!    

Työllistymiseen tukea

Kuten hallitusohjelmassa on todettu, jatkossa työllisyysasteen nosto tulee olemaan haastavaa. Olennaista onkin nyt lisätä osatyökykyisten, nuorten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa painotetaan aktiivisen työvoimapolitiikan merkitystä ja nostetaan esille työllisyyspalveluiden kehittäminen. Tämä on tarkoituksenmukaista. Työpajakentän kokemusten mukaan TE-palveluiden karsiminen on jättänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevia palveluiden ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa ollaan parantamassa työllisyyspalveluiden saatavuutta ja laatua, ja luvataan varata tarvittavat henkilöresurssit henkilökohtaisen palvelun takaamiseksi. Hienoa! 

Positiivista on myös, että tarkoituksena on kehittää välityömarkkinoita, parantaa työhönvalmennuksen ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisätä palkkatuen käyttöä, nostaa vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärää ja poistaa kolmannen sektorin palkkatukikatto. Kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.  

Nuorisotakuun mukaisesti nuorille luvataan taata työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuta edistetään nyt asiantuntijatyön pohjalta, mikä tarjoaa työlle hyvät lähtökohdat. 

Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Nämä toimenpiteet jäävät kuitenkin vielä konkretisoimatta. Työpajakentän kokemusten mukaan aktiivimalli on tuottanut epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja kasvattanut epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista, yksilöllistä tukea ja monialaisia palveluita. 

Sote-uudistus ja maakunnat 

Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun, jossa sote-palveluiden järjestäminen kootaan 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Toisaalta hallitusohjelma vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Hallitusohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa huomiota kiinnitetään yksilölliseen kuntoutustarpeeseen työelämävalmiuksien ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Suunta on oikea, mutta tarvitaan vielä selvittelyä ja vaikuttamistyötä: mitä työpajojen yleisimmän toimenpiteen uudistaminen merkitsee työpajapalveluille?  

Oppivelvollisuuden laajentaminen 

Isoina uudistuksina voidaan pitää oppivelvollisuusikärajan nostoa 18vuotiaisiin ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valtakunnallinen työpajayhdistys suhtautuu oppivelvollisuusikärajan nostoon myönteisesti, kun samalla huolehditaan nuorten koulukuntoisuudesta, parannetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua ja huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt. Olennaista on turvata riittävät tukipalvelut niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja erityistä tukea ja ohjausta. Hallitusohjelmassa on iloksemme nähty työpajatoiminta osana toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemista. Työpajat voivat tarjota koulutusjärjestelmälle tukeaan aiempaa laajemmin ja asemoitua lähemmäs koulutuksen kenttää. Työpajatoiminnan monialainen ja joustava luonne osana koulutus-, työvoima- ja sosiaali– ja nuorisopolitiikkaa tulee kuitenkin säilyttää. 

Työpajatoiminnassa on pitkään tehty työtä valmentautujien osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisen tukemisessa. Hallitusohjelmaan kirjattujen kansallisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden laadinta istuu työpajakentälle hyvin: osaamisen näkyväksi tekeminen tukee sosiaalista vahvistumista ja edistää koulutukseen ja työhön sijoittumista. Yhteistyöllä on mahdollista laatia toimivat periaatteet ja järjestelmä, jolla tämä tapahtuu sujuvasti. 

Nuorten syrjäytymistä vähennetään ja osallisuutta vahvistetaan 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on nostettu myös seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) pääteemaksi. Valtioneuvoston hyväksymällä ohjelmalla linjataan tulevien nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaa. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymis ja työttömyyttä, tukea koulutuspolulla pysymis ja vahvistaa osallisuutta. Toivomme VANUPO:lta kunnianhimoa tavoitteiden toteutumiseksi ja uskallusta kokeilla uutta.  

Hallitusohjelmaan on nostettu mukana myös nuorisopolitiikan koordinoinnin parantaminen, mikä on hyvä uutinen. Haasteena on ollut nuorisoasioiden jakautuminen eri ministeriöille ja hallinnonaloille. Nyt on tarkoitus perustaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä ja parantaa nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.  

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma näyttää hyvältä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ja niiden kohderyhmien – heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta. Työpajatoiminnan tukemiseen on varattu 2 miljoonaa euroa. Etsivän nuorisotyön digitaalisen järjestelmän rahoituksesta ei kuitenkaan ole tarkempia kirjauksia. Ilahduttavaa joka tapauksessa on, että arpajaislain muutoksen myötä väheneviä Veikkauksen määrärahoja ollaan kompensoimassa budjettivaroista. Näin ollen etsivän nuorisotyön rahoitusta palautetaan asteittain nuorisotoimen momentille. Nyt jäämme odottamaan tarkennuksia hallitusohjelmaan ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon aloittamista – ja aiomme olla siinä aktiivisesti mukana.   

 

Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

”Yhdessä tekeminen yhteisten asiakkaiden hyväksi”

63bef235-9960-4218-a48e-df062166b262

TPY toteutti syksyllä 2018 työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille kyselyn yhteistyöstä Ohjaamojen kanssa. Kyselyyn saatiin 139 vastausta. Tässä blogitekstissä käsitellään kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn perusteella Ohjaamo-yhteistyön kehittämistä pidetään tarpeellisena – ja sille näyttää löytyvän hyvä tahtotila.

Yhteistyö vauhdittaa nuorten tilanteiden edistämistä

Valtaosa kyselyyn vastanneista työpajatoimijoista ja etsivistä tekee yhteistyötä Ohjaamon kanssa. Jos yhteistyötä ei ole, keskeisimmät syyt liittyvät pitkiin etäisyyksiin tai siihen, ettei alueella ole Ohjaamoa. Toteutettu yhteistyö on varsin moninaista ja vaihtelee tiedottamisesta ja asiakasohjauksesta samoissa tiloissa toimimiseen ja yhteiseen kehittämiseen. Ohjaamojen katsotaan parantaneen etenkin TE-palveluiden tavoitettavuutta. Myös asioinnin sosiaalitoimen kanssa nähdään nopeutuneen. Ohjaamo-yhteistyön myötä palveluiden kynnysten koetaan madaltuneen ja sitä kautta nuorten tilanteiden edistämisen vauhdittuneen:

Hienoa, että kaupungissa on Ohjaamo! Se on nopeuttanut nuorten asioiden eteenpäin saamista 🙂 (työpajatoimija)

Toimijoiden työnjaon selkiyttäminen

Etsivän nuorisotyön näkökulmasta olennaisin yhteistyön kehittämistarve liittyy työnjaon selkiyttämiseen, varsinkin Ohjaamoissa toteutettavien päivystysten osalta. Toiset etsivät pitävät hyvänä käytäntönä Ohjaamossa päivystämistä, mutta toisten mielestä tämä haittaa työn jalkautuvaa luonnetta. Moni painotti, että etsivän työn tulee toimia Ohjaamon yhteistyökumppanina – ei toteuttaa sen palveluja:

Ohjaamossa tulisi olla omat työntekijät, ja kehitettävä sitten yhteistyötä etsivien kanssa enemmän. Eikä niin, että etsivät tekevät Ohjaamon tehtäviä. (etsivä työ)

Myös työpajatoimijat toivat esille, että päällekkäisyyksiä Ohjaamojen kanssa löytyy, ja työnjako on osin jäsentymätöntä. Tarkennusta toivotaan etenkin Ohjaamojen rooliin palveluntuottajana. Moni katsoo, että Ohjaamojen tehtävä on nuorten ohjaus ja palveluihin ohjaaminen, ei palveluiden tuottaminen.

Työpajoille ohjautumisen lisääminen

Työpajatoiminnan näkökulmasta yhteistyön tärkein kehittämiskohde on nuorten työpajoille ohjautuminen. Moni toi esille, että ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on hyvin vähäistä suhteessa työttömien nuorten määrään.

Ohjaamoiden monialaisuuden ja seutukunnallisuuden vahvistaminen

Työpajatoimijat ja etsivät ovat huolissaan, tavoittavatko Ohjaamot riittävästi haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria. Heidän mukaansa Ohjaamojen tulisi tarjota palveluja nykyistä enemmän runsaasti tukea tarvitseville nuorille, ei vain suoraan työmarkkinoille tai koulutukseen suuntaaville. Sosiaali- ja terveyspalvelut – etenkin mielenterveyspalvelut – olisi hyvä saada Ohjaamoihin vahvemmin mukaan.

Moni vastaajista näkee haasteellisena, etteivät Ohjaamot palvele seutukunnallisesti: kehyskuntien nuoret ovat jääneet ilman palveluja. Toisaalta merkittävällä osalla nuorista ei ole mahdollisuutta päästä Ohjaamon palveluihin pitkien etäisyyksien vuoksi. Vastaajat toivovatkin, että Ohjaamon työntekijät jalkautuisivat säännöllisesti kehyskuntiin. Yhdeksi mahdollisuudeksi Ohjaamojen palvelujen saavutettavuuden parantamiseen nousee ns. satelliittirakenne, eli pienten kuntien ja haja-asutusalueiden työpajatoiminnan hyödyntäminen Ohjaamo-toiminnan toteuttamisessa.

Yhteinen palveluverkoston kehittäminen

Kyselyn perusteella etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja Ohjaamon työnjakoa on tarvetta tarkastella paikallisesti kokonaisuutena. Tarvitaan yhteistä palvelutarpeiden ja palvelujen mahdollisten päällekkäisyyksien kartoitusta, yhteistyökäytäntöjen jäsentämistä myös sopimuksin sekä molemminpuolisia yhteistyötä tukevia verkosto- ja työryhmäjäsenyyksiä. Yhteistyön nähdään tukevan palvelupolkujen eheyttä: sen avulla on mahdollista tarjota nuorelle parhaiten hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua.

Kyselyn pohjalta laadittuun raporttiin pääset tästä.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten syrjäytymisestä ei kiistellä – ehkäisevä työ nähdään arvokkaana

fb

Viime viikolla TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker avasi blogissaan TPY:n työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteet julkistettiin 6.11. eduskunnan Kansalaisinfossa kaikkien eduskuntapuolueiden läsnä ollessa. Konkreettisia lupauksiakin kuultiin. Tässä blogissa palataan tilaisuuden keskusteluihin.  

Työpajojen ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus vakuuttaa – toiminnan rahoitus saatava pitkäjänteisemmäksi 

Päätöksentekijöiden kommenttipuheenvuorot osoittivat, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus on noteerattu. Lähes kaikki puolueet nostivat esiin esimerkiksi Sovari-mittarilla saadut vaikuttavuustulokset. Todennettavissa oleva vaikuttavuus nähdään työpajatoimijoiden määrän kasvun rinnalla vahvana perusteena työpajojen rahoituksen lisäämiselle. Edustajat kannattivatkin yksimielisesti TPY:n tavoitetta työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssien vahvistamisesta. – Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat peruste työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle, totesi vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

– Rahoituksen epävarmuus vie fokuksen pois nuorten auttamisesta, huomautti kokoomuksen Raija Vahasalo.  – Kyse on sellaisista investoinneista, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin, ja eivät ole pitkällä tähtäimellä meno, vaan tulo valtion kannalta, totesi RKP:n Fredrik Guseff. − Paras tunnustus, jonka työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ansaitsevat, on vakaa rahoitus, kiteytti KD:n Antero Laukkanen. 

Työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä hyviä tuloksia 

Yksi TPY:n hallitusohjelmatavoitteista on opinnollistamisen ja työpajojen tukipalveluiden liittäminen osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja. − Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen sekä tutkinnon osien ja kokonaisten tutkintojen suorittaminen mahdollistaa opiskelun niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota ammatillisesta koulutuksesta tai jotka asuvat alueilla, joilla ammatillinen koulutus on karannut kauas nuorten kodeista. 15-vuotiaana voi olla vaikeaa lähteä ammatillisen koulutuksen perään, joten työpajatoiminta voi olla tässä tukena, kertoi TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker. 

Kommenttipuheenvuoroissa kannatettiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistämistä. Kokoomuksen Raija Vahasalo sanoi olevansa vaikuttunut työpajojen ja toisen asteen koulutuksessa yhteistyössä rakennetusta prosessista, joissa nuoria tuetaan opinpolulle, ja kannustikin jokaista työpajaa olemaan tiiviissä yhteydessä oppilaitoksiin.  

Vihreiden Pekka Haavisto nosti koulutuskeskusteluun myös lähiopetuksen tilanteen ammatillisessa opetuksessa sekä maahanmuuttajien, osa-työkykyisten ja romaniväestön tukemisen työhön ja koulutukseen kiinnittymisessä. 

Ohjaamisen rinnalla panoksia toimintaan 

Nuorten ohjaus ja monialainen yhteistyö nousivat tasaisesti esille puolueiden kommenteissa. Kaikki eivät pidä tämänhetkistä monialaista yhteistyötä ja sen organisointia riittävänä. – Vastuu nuoresta siirtyy henkilöltä toiselle nuoria palvelusta toiseen ohjattaessa, kun nuori tarvitsisi rinnalleen yhden luotettavan aikuisen vastaamaan hänen palveluprosessistaan, huomautti perussuomalaisten Mika Niikko. − Vaikka luodaan hienoja systeemejä, se ei auta nuorta, jos systeemin sisältä ei löydy välittävää, nuoren rinnalla kulkevaa aikuista, jatkoi puheenvuorossaan kokoomuksen Raija Vahasalo. − Nuori turhautuu etsiessään apua, pohti sinisten Matti Torvinen.  

Myös SDP:n Timo Harakka näki nykyisten palveluiden ongelmana sen, ettei yksi ja sama aikuinen kiinnity nuoren asioihin riittävästi. Hän jättikin seuraavalle hallitukselle neljän koon ohjenuoran: kiinnitytään, kuunnellaan, kohdataan, kannatellaan. − Palveluihin ohjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan paikkoja, joihin ohjata, painotti vasemmiston Hanna Sarkkinen, ja mainitsi työpajat esimerkkinä palveluista, joiden riittävyyteen tulee panostaa ohjaamisen rinnalla. 

Työpajojen asema uudistuksissa otettava tarkasteluun 

TPY:n esittämä selvitys ja siihen pohjautuva kehittämisohjelma työpajojen aseman turvaamiseksi uudistuksissa sai kannatusta kaikilta puolueilta. − Työpajojen tuloksekas työ on turvattava maakunta- ja sote-uudistuksissa, mutta se vaatii selvittämistä. Tilanne ei ole yksinkertainen, ja aion tehdä kaikkeni, että ylipäänsä järjestöjen asema tässä muutoksessa turvataan, lupasi keskustan Aila Paloniemi. − Kaikkien puolueiden tulee pitää huoli työpajojen toimintamahdollisuuksien säilymisestä, korosti vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

Myös työllisyyspalveluiden muuttuvat vastuut saivat kommentteja. − Kunnat ovat oikea yksikkö huolehtimaan työpajatoiminnasta, etsivästä nuorisotyöstä ja muusta työllistämisen edistämisestä, sanoi SDP:n Timo Harakka. Myös vasemmiston Sarkkinen pitäisi kokonaisvastuun julkisella taholla. 

TPY edellyttää hallitusohjelmatavoitteissaan nuorisotakuun riittävää resursointia, mikä huomioitiin myös puolueiden kommenteissa. Tilaisuudessa läsnä olleen Lauri Ihalaisen panos edellisen hallituskauden nuorisotakuussa sai edustajilta kiitosta yli puoluerajojen. – En voi enempää alleviivata Lauri Ihalaisen loistavaa työtä nuorisotakuun kehittämisessä. Ehkä seuraava hallitus voisi tehdä jonkinlaisen nuorisotakuun päivittämisen, pohti vihreiden Pekka Haavisto.  

Pois sektoriajattelusta 

TPY:n hallitusohjelmatavoitteissaan esittämä selvitys ja kehittämisohjelma työpajatoiminnan turvaamiseksi saivat kannatusta myös tilaisuuden yhteisessä loppukeskustelussa.  TPY:n varapuheenjohtaja Risto Tolonen pohti, miten saavutetaan sellainen yhteinen näkemys työpajatoiminnasta, jonka kaikki hallinnonalat voivat allekirjoittaa – jokainen sektori kun määrittelee työpajatoiminnan omasta vinkkelistään. Vastauksiksi esitettiin palveluiden tarpeen tunnistamista, yhteistä tahtotilaa ja sektoriajattelusta luopumista. Toisaalta myös työpajakentän moninaisuus nähtiin rikkautena edustajien puheenvuoroissa.  − Yhteinen toimenpideohjelma lähtee siitä, että te toimijat kokoatte erilaiset toimijat, tavoitteet ja kohderyhmät yhteen ja meillä hallinnossa tehtävänä on koota ja yhdistää resurssit ja päästä siiloista pois. Siten tämä menisi eteenpäin, uskoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander painotti, että työpajoilla tehdään jo kaikkia niitä asioita, joita uudistuksissa peräänkuulutetaan. Tätä osaamista tulee nyt hyödyntää entistä vahvemmin! 

 

Anna Kapanen, viestintäpäällikkö
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

TPY:n hallitusohjelmatavoitteet

Työpajat ja etsivä nuorisotyö hallituskausien taitekohdassa

tennarit

TPY julkaisi marraskuun alkupuolella työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevat tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Ne sisältävät konkreettisia tavoitteita toimintojen ja palvelujen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi.   

Työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Toiminnan tarkoituksena on, että kaikilla siihen osallistuvilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana yhteiskunnassa. Vireillä olevat yhteiskunnalliset uudistukset kuitenkin haastavat merkittävästi toimintoja ja niiden järjestämisen edellytyksiä ja edelleen haasteellisissa tilanteissa olevien nuorten ja aikuisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.   

Tätä taustaa vasten TPY asetti kolme keskeistä tavoitetta tulevalle hallitusohjelmalle:  

Työpajatoiminta turvataan muuttuvissa rakenteissa 

Työpajatoiminta on nykyisellään osa aktiivista koulutus-, työvoima- ja nuorisopolitiikkaa. Toiminta on helposti saavutettavaa ja sen lähipalveluluonne ja toimintaedellytykset tulee turvata yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämä on mahdollista, mikäli erilaiset toimijat, kuten kunnat, säätiöt ja järjestöt voivat jatkossakin toteuttaa työpajatoimintaa, ja ne voivat jatkossakin tuottaa laajasti nuorten ja aikuisten tarpeiden mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.  

Tavoitteen toteuttamiseksi TPY esittää työpajatoiminnan kattavaa selvittämistä, jonka pohjalta toteutetaan toiminnan kehittämisohjelma. Tavoitteena olisi siten yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta sekä nuorten että aikuisten palveluissa.  

Opinnollistaminen ja työpajojen tukipalvelut osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja 

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten ja aikuisten osaamista on mahdollisuus vahvistaa työpajatoiminnan avulla. Toiminnan avulla voidaan selvittää omaa ammattialaa, tukea kiinnittymistä koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa muualla hankittua osaamista ja tukea siirtymää koulutuksesta työhön. 

Jotta eri puolella Suomea asuvilla nuorilla ja aikuisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hyötyä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä, sääntelyn, hallinnonalan sisäisten ohjeistusten ja paikallisten käytäntöjen aiheuttamia esteitä tunnistetaan ja poistetaan. TPY esittää, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata koulutuksen järjestäjien ja työpajojen alueellinen kehittäminen, yhteistyön syventäminen ja näiden tukeminen valtakunnallisilla kehittämistoimilla.  

Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön resursseja vahvistetaan 

TPY:n 265 jäsenorganisaatiosta suurin osa tuottaa sekä työpajatoimintaa että etsivää nuorisotyötä. Näiden palveluiden piirissä oli viime vuonna yhteensä noin 44 000 nuorta ja aikuista eli keskisuuren suomalaisen kaupungin verran ihmisiä. Toimintojen valtakunnallinen kattavuus osoittaa sen, että palvelujen tarve on yhteiskunnallisesti tunnistettu.  

Toimintojen tuloksellisuudesta kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa. Nuorista 4/5 sijoittuu positiivisesti pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun sellaiseen palveluun, jota he siinä elämäntilanteessaan juuri tarvitsevat. Kun näistä palveluista kysytään nuorilta itseltään, he kokevat ne erittäin mielekkäiksi.  

Kuitenkin erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on perustunut pitkään erilaisille määräaikaisille ohjelmille ja työpajatoiminnan rahoitusosuus on jämähtänyt viiden vuoden takaiselle tasolle, vaikka uusia toimijoita on tullut kentälle runsaasti. TPY katsoo, että toimintojen valtionrahoituksen tulee heijastella näitä olosuhteita ja tarjota vakaa ja pysyvä tuki kentän työlle. Lisäksi TPY esittää, että uudessa hallitusohjelmassa jatketaan nuorisotakuun toteuttamista riittävin resurssein ja taataan nuorille ohjauspalveluiden ohella myös rinnalla kulkevat ja matalan kynnyksen toiminnalliset palvelut.       

Yhdistyksen tavoitteet julkaistiin eduskunnan kansalaisinfossa 6.11. Ne saivat eduskuntapuolueilta positiivisen vastaanoton, ja puolueiden puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia lupauksiakin. Seuraavan viikon blogissa palaamme näihin kannanottoihin.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry