Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi

jns nuve.png
Kuva: Joensuun Nuorisoverstas ry

Olin yhtenä kevättalven perjantaina koulutuksessa, joka käsitteli vaikuttavuuden johtamista. Etsimme vastauksia siihen, mitä vaikuttavuutta tuotat päivittäin ja mitä vaikuttavuus meidän toiminnassa tarkoittaa?

Sinä päivänä muotoilin vihkooni seuraavia lupauksia meidän toiminnasta:

”Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.”

”Sun elämä on ainutlaatuinen ja sulla on kyky oppia ihan omalla parhaalla tavallasi. Olet hyvä ja mukava ja sulla on mahdollisuus saada kavereita ja uusia tuttuja. Täällä sua ei kiusata.”

Tuo koulutuspäivä vahvisti sitä tietoa, että numeeristen tietojen lisäksi on ehdottoman tärkeää kerätä myös kokemustietoa laadullisia mittareita käyttäen. Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä on ollut jo vuosia käytössä Sovari, joka vastaa juuri tähän tarpeeseen. Mikä vielä parasta, että Sovari on kansallisesti yhteismitallinen eli eri toimijoiden tuloksia voi jossain määrin vertailla. Sovari on meillä käytössä niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin.

Vuosien mittaan olemme saaneet Sovarissa kaikenlaista palautetta. Herkullisimpia ovat ne negatiiviset vapaasti kirjoitetut palautteet, jotka antavat aihetta joidenkin prosessien ja työpajakäytäntöjen kehittämiseen. Luotamme nuoriin myös kehittämisessä. Sovarin tulosten saamisen jälkeen järjestämme aina nuorten raadin, jossa keskustellaan toiminnan kehittämiskohdista. Parhaat ratkaisut ovat jo valmiina nuorten ajatuksissa, kun vain muistaa heiltä kysyä.

Olemme myös ottaneet mittarin tulokset mukaan vaikuttamiseen mm. rakentamalla muutamia infograafeja, koska tuloksista on hyvä kertoa myös sidosryhmille ja vaikuttajille. Infograafit on julkaistu myös yhdistyksemme Facebookissa.

Sovarin sisällöt vastaavat niitä sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita, jotka nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön on asetettu. Kysely ei ole ihan helppo eikä lyhyt. Työpajatoimintaan olemme myös kehitelleet väliarviointiin oman keskustelupohjan, joka vastaa Sovarin teemoja. Näin nuoret myös oppivat sanallistamaan vahvistumistaan sekä ymmärtävät ehkä paremmin Sovarin kysymykset. Tarkoituksena on saada valideja vastauksia.

Ja vielä tuohon keväiseen koulutuspäivään… Taas kertaalleen totesin, että meillä työpajoilla on käytössämme aika edistykselliset ja asiakaslähtöiset työkalut, joilla voimme osoittaa laadukkaan työn tulokset ja vieläpä kansallisesti vertaillen.  Tervetuloa muiltakin sektoreilta tutustumaan! Asia, jota meidän pitää tehdä enemmän, on työmme näkyväksi tekeminen niin somessa kuin muissakin medioissa sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille.

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas

Infograafeja Joensuun Nuorisoverstaan vaikuttavuudesta

Hallitusohjelma lupaa hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle

simon-maage-706908-unsplash

Maanantaina julkaistiin hallitusohjelmaneuvotteluiden tulos, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Viiden puolueen yhteinen voimainponnistus on tunnistanut nuorten syrjäytymisen isoksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja hallitusohjelma sisältääkin monta toimenpidettä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten koulutustason parantamiseksi. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on nostettu keskeiseksi hallituksen päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Monesta toimenpidekirjauksesta kuitenkin puuttuu vielä aikaikkuna toimenpiteiden toteuttamiselle, ja niiden rahoitus nojaa vahvasti työllisyysasteen kasvuun.  

Hallitusohjelma lupaa nyt hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Kirjausten mukaan ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.” Lisäksi ”kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle”.  Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on selkeästi tunnustettu!    

Työllistymiseen tukea

Kuten hallitusohjelmassa on todettu, jatkossa työllisyysasteen nosto tulee olemaan haastavaa. Olennaista onkin nyt lisätä osatyökykyisten, nuorten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa painotetaan aktiivisen työvoimapolitiikan merkitystä ja nostetaan esille työllisyyspalveluiden kehittäminen. Tämä on tarkoituksenmukaista. Työpajakentän kokemusten mukaan TE-palveluiden karsiminen on jättänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevia palveluiden ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa ollaan parantamassa työllisyyspalveluiden saatavuutta ja laatua, ja luvataan varata tarvittavat henkilöresurssit henkilökohtaisen palvelun takaamiseksi. Hienoa! 

Positiivista on myös, että tarkoituksena on kehittää välityömarkkinoita, parantaa työhönvalmennuksen ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisätä palkkatuen käyttöä, nostaa vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärää ja poistaa kolmannen sektorin palkkatukikatto. Kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.  

Nuorisotakuun mukaisesti nuorille luvataan taata työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuta edistetään nyt asiantuntijatyön pohjalta, mikä tarjoaa työlle hyvät lähtökohdat. 

Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Nämä toimenpiteet jäävät kuitenkin vielä konkretisoimatta. Työpajakentän kokemusten mukaan aktiivimalli on tuottanut epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja kasvattanut epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista, yksilöllistä tukea ja monialaisia palveluita. 

Sote-uudistus ja maakunnat 

Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun, jossa sote-palveluiden järjestäminen kootaan 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Toisaalta hallitusohjelma vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Hallitusohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa huomiota kiinnitetään yksilölliseen kuntoutustarpeeseen työelämävalmiuksien ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Suunta on oikea, mutta tarvitaan vielä selvittelyä ja vaikuttamistyötä: mitä työpajojen yleisimmän toimenpiteen uudistaminen merkitsee työpajapalveluille?  

Oppivelvollisuuden laajentaminen 

Isoina uudistuksina voidaan pitää oppivelvollisuusikärajan nostoa 18vuotiaisiin ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valtakunnallinen työpajayhdistys suhtautuu oppivelvollisuusikärajan nostoon myönteisesti, kun samalla huolehditaan nuorten koulukuntoisuudesta, parannetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua ja huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt. Olennaista on turvata riittävät tukipalvelut niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja erityistä tukea ja ohjausta. Hallitusohjelmassa on iloksemme nähty työpajatoiminta osana toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemista. Työpajat voivat tarjota koulutusjärjestelmälle tukeaan aiempaa laajemmin ja asemoitua lähemmäs koulutuksen kenttää. Työpajatoiminnan monialainen ja joustava luonne osana koulutus-, työvoima- ja sosiaali– ja nuorisopolitiikkaa tulee kuitenkin säilyttää. 

Työpajatoiminnassa on pitkään tehty työtä valmentautujien osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisen tukemisessa. Hallitusohjelmaan kirjattujen kansallisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden laadinta istuu työpajakentälle hyvin: osaamisen näkyväksi tekeminen tukee sosiaalista vahvistumista ja edistää koulutukseen ja työhön sijoittumista. Yhteistyöllä on mahdollista laatia toimivat periaatteet ja järjestelmä, jolla tämä tapahtuu sujuvasti. 

Nuorten syrjäytymistä vähennetään ja osallisuutta vahvistetaan 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on nostettu myös seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) pääteemaksi. Valtioneuvoston hyväksymällä ohjelmalla linjataan tulevien nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaa. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymis ja työttömyyttä, tukea koulutuspolulla pysymis ja vahvistaa osallisuutta. Toivomme VANUPO:lta kunnianhimoa tavoitteiden toteutumiseksi ja uskallusta kokeilla uutta.  

Hallitusohjelmaan on nostettu mukana myös nuorisopolitiikan koordinoinnin parantaminen, mikä on hyvä uutinen. Haasteena on ollut nuorisoasioiden jakautuminen eri ministeriöille ja hallinnonaloille. Nyt on tarkoitus perustaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä ja parantaa nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.  

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma näyttää hyvältä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ja niiden kohderyhmien – heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta. Työpajatoiminnan tukemiseen on varattu 2 miljoonaa euroa. Etsivän nuorisotyön digitaalisen järjestelmän rahoituksesta ei kuitenkaan ole tarkempia kirjauksia. Ilahduttavaa joka tapauksessa on, että arpajaislain muutoksen myötä väheneviä Veikkauksen määrärahoja ollaan kompensoimassa budjettivaroista. Näin ollen etsivän nuorisotyön rahoitusta palautetaan asteittain nuorisotoimen momentille. Nyt jäämme odottamaan tarkennuksia hallitusohjelmaan ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon aloittamista – ja aiomme olla siinä aktiivisesti mukana.   

 

Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

”Yhdessä tekeminen yhteisten asiakkaiden hyväksi”

63bef235-9960-4218-a48e-df062166b262

TPY toteutti syksyllä 2018 työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille kyselyn yhteistyöstä Ohjaamojen kanssa. Kyselyyn saatiin 139 vastausta. Tässä blogitekstissä käsitellään kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn perusteella Ohjaamo-yhteistyön kehittämistä pidetään tarpeellisena – ja sille näyttää löytyvän hyvä tahtotila.

Yhteistyö vauhdittaa nuorten tilanteiden edistämistä

Valtaosa kyselyyn vastanneista työpajatoimijoista ja etsivistä tekee yhteistyötä Ohjaamon kanssa. Jos yhteistyötä ei ole, keskeisimmät syyt liittyvät pitkiin etäisyyksiin tai siihen, ettei alueella ole Ohjaamoa. Toteutettu yhteistyö on varsin moninaista ja vaihtelee tiedottamisesta ja asiakasohjauksesta samoissa tiloissa toimimiseen ja yhteiseen kehittämiseen. Ohjaamojen katsotaan parantaneen etenkin TE-palveluiden tavoitettavuutta. Myös asioinnin sosiaalitoimen kanssa nähdään nopeutuneen. Ohjaamo-yhteistyön myötä palveluiden kynnysten koetaan madaltuneen ja sitä kautta nuorten tilanteiden edistämisen vauhdittuneen:

Hienoa, että kaupungissa on Ohjaamo! Se on nopeuttanut nuorten asioiden eteenpäin saamista 🙂 (työpajatoimija)

Toimijoiden työnjaon selkiyttäminen

Etsivän nuorisotyön näkökulmasta olennaisin yhteistyön kehittämistarve liittyy työnjaon selkiyttämiseen, varsinkin Ohjaamoissa toteutettavien päivystysten osalta. Toiset etsivät pitävät hyvänä käytäntönä Ohjaamossa päivystämistä, mutta toisten mielestä tämä haittaa työn jalkautuvaa luonnetta. Moni painotti, että etsivän työn tulee toimia Ohjaamon yhteistyökumppanina – ei toteuttaa sen palveluja:

Ohjaamossa tulisi olla omat työntekijät, ja kehitettävä sitten yhteistyötä etsivien kanssa enemmän. Eikä niin, että etsivät tekevät Ohjaamon tehtäviä. (etsivä työ)

Myös työpajatoimijat toivat esille, että päällekkäisyyksiä Ohjaamojen kanssa löytyy, ja työnjako on osin jäsentymätöntä. Tarkennusta toivotaan etenkin Ohjaamojen rooliin palveluntuottajana. Moni katsoo, että Ohjaamojen tehtävä on nuorten ohjaus ja palveluihin ohjaaminen, ei palveluiden tuottaminen.

Työpajoille ohjautumisen lisääminen

Työpajatoiminnan näkökulmasta yhteistyön tärkein kehittämiskohde on nuorten työpajoille ohjautuminen. Moni toi esille, että ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on hyvin vähäistä suhteessa työttömien nuorten määrään.

Ohjaamoiden monialaisuuden ja seutukunnallisuuden vahvistaminen

Työpajatoimijat ja etsivät ovat huolissaan, tavoittavatko Ohjaamot riittävästi haasteellisessa elämäntilanteessa olevia nuoria. Heidän mukaansa Ohjaamojen tulisi tarjota palveluja nykyistä enemmän runsaasti tukea tarvitseville nuorille, ei vain suoraan työmarkkinoille tai koulutukseen suuntaaville. Sosiaali- ja terveyspalvelut – etenkin mielenterveyspalvelut – olisi hyvä saada Ohjaamoihin vahvemmin mukaan.

Moni vastaajista näkee haasteellisena, etteivät Ohjaamot palvele seutukunnallisesti: kehyskuntien nuoret ovat jääneet ilman palveluja. Toisaalta merkittävällä osalla nuorista ei ole mahdollisuutta päästä Ohjaamon palveluihin pitkien etäisyyksien vuoksi. Vastaajat toivovatkin, että Ohjaamon työntekijät jalkautuisivat säännöllisesti kehyskuntiin. Yhdeksi mahdollisuudeksi Ohjaamojen palvelujen saavutettavuuden parantamiseen nousee ns. satelliittirakenne, eli pienten kuntien ja haja-asutusalueiden työpajatoiminnan hyödyntäminen Ohjaamo-toiminnan toteuttamisessa.

Yhteinen palveluverkoston kehittäminen

Kyselyn perusteella etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja Ohjaamon työnjakoa on tarvetta tarkastella paikallisesti kokonaisuutena. Tarvitaan yhteistä palvelutarpeiden ja palvelujen mahdollisten päällekkäisyyksien kartoitusta, yhteistyökäytäntöjen jäsentämistä myös sopimuksin sekä molemminpuolisia yhteistyötä tukevia verkosto- ja työryhmäjäsenyyksiä. Yhteistyön nähdään tukevan palvelupolkujen eheyttä: sen avulla on mahdollista tarjota nuorelle parhaiten hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua.

Kyselyn pohjalta laadittuun raporttiin pääset tästä.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten syrjäytymisestä ei kiistellä – ehkäisevä työ nähdään arvokkaana

fb

Viime viikolla TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker avasi blogissaan TPY:n työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevia tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteet julkistettiin 6.11. eduskunnan Kansalaisinfossa kaikkien eduskuntapuolueiden läsnä ollessa. Konkreettisia lupauksiakin kuultiin. Tässä blogissa palataan tilaisuuden keskusteluihin.  

Työpajojen ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus vakuuttaa – toiminnan rahoitus saatava pitkäjänteisemmäksi 

Päätöksentekijöiden kommenttipuheenvuorot osoittivat, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus on noteerattu. Lähes kaikki puolueet nostivat esiin esimerkiksi Sovari-mittarilla saadut vaikuttavuustulokset. Todennettavissa oleva vaikuttavuus nähdään työpajatoimijoiden määrän kasvun rinnalla vahvana perusteena työpajojen rahoituksen lisäämiselle. Edustajat kannattivatkin yksimielisesti TPY:n tavoitetta työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssien vahvistamisesta. – Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat peruste työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle, totesi vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

– Rahoituksen epävarmuus vie fokuksen pois nuorten auttamisesta, huomautti kokoomuksen Raija Vahasalo.  – Kyse on sellaisista investoinneista, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin, ja eivät ole pitkällä tähtäimellä meno, vaan tulo valtion kannalta, totesi RKP:n Fredrik Guseff. − Paras tunnustus, jonka työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ansaitsevat, on vakaa rahoitus, kiteytti KD:n Antero Laukkanen. 

Työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä hyviä tuloksia 

Yksi TPY:n hallitusohjelmatavoitteista on opinnollistamisen ja työpajojen tukipalveluiden liittäminen osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja. − Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen sekä tutkinnon osien ja kokonaisten tutkintojen suorittaminen mahdollistaa opiskelun niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota ammatillisesta koulutuksesta tai jotka asuvat alueilla, joilla ammatillinen koulutus on karannut kauas nuorten kodeista. 15-vuotiaana voi olla vaikeaa lähteä ammatillisen koulutuksen perään, joten työpajatoiminta voi olla tässä tukena, kertoi TPY:n toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker. 

Kommenttipuheenvuoroissa kannatettiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistämistä. Kokoomuksen Raija Vahasalo sanoi olevansa vaikuttunut työpajojen ja toisen asteen koulutuksessa yhteistyössä rakennetusta prosessista, joissa nuoria tuetaan opinpolulle, ja kannustikin jokaista työpajaa olemaan tiiviissä yhteydessä oppilaitoksiin.  

Vihreiden Pekka Haavisto nosti koulutuskeskusteluun myös lähiopetuksen tilanteen ammatillisessa opetuksessa sekä maahanmuuttajien, osa-työkykyisten ja romaniväestön tukemisen työhön ja koulutukseen kiinnittymisessä. 

Ohjaamisen rinnalla panoksia toimintaan 

Nuorten ohjaus ja monialainen yhteistyö nousivat tasaisesti esille puolueiden kommenteissa. Kaikki eivät pidä tämänhetkistä monialaista yhteistyötä ja sen organisointia riittävänä. – Vastuu nuoresta siirtyy henkilöltä toiselle nuoria palvelusta toiseen ohjattaessa, kun nuori tarvitsisi rinnalleen yhden luotettavan aikuisen vastaamaan hänen palveluprosessistaan, huomautti perussuomalaisten Mika Niikko. − Vaikka luodaan hienoja systeemejä, se ei auta nuorta, jos systeemin sisältä ei löydy välittävää, nuoren rinnalla kulkevaa aikuista, jatkoi puheenvuorossaan kokoomuksen Raija Vahasalo. − Nuori turhautuu etsiessään apua, pohti sinisten Matti Torvinen.  

Myös SDP:n Timo Harakka näki nykyisten palveluiden ongelmana sen, ettei yksi ja sama aikuinen kiinnity nuoren asioihin riittävästi. Hän jättikin seuraavalle hallitukselle neljän koon ohjenuoran: kiinnitytään, kuunnellaan, kohdataan, kannatellaan. − Palveluihin ohjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan paikkoja, joihin ohjata, painotti vasemmiston Hanna Sarkkinen, ja mainitsi työpajat esimerkkinä palveluista, joiden riittävyyteen tulee panostaa ohjaamisen rinnalla. 

Työpajojen asema uudistuksissa otettava tarkasteluun 

TPY:n esittämä selvitys ja siihen pohjautuva kehittämisohjelma työpajojen aseman turvaamiseksi uudistuksissa sai kannatusta kaikilta puolueilta. − Työpajojen tuloksekas työ on turvattava maakunta- ja sote-uudistuksissa, mutta se vaatii selvittämistä. Tilanne ei ole yksinkertainen, ja aion tehdä kaikkeni, että ylipäänsä järjestöjen asema tässä muutoksessa turvataan, lupasi keskustan Aila Paloniemi. − Kaikkien puolueiden tulee pitää huoli työpajojen toimintamahdollisuuksien säilymisestä, korosti vasemmiston Hanna Sarkkinen. 

Myös työllisyyspalveluiden muuttuvat vastuut saivat kommentteja. − Kunnat ovat oikea yksikkö huolehtimaan työpajatoiminnasta, etsivästä nuorisotyöstä ja muusta työllistämisen edistämisestä, sanoi SDP:n Timo Harakka. Myös vasemmiston Sarkkinen pitäisi kokonaisvastuun julkisella taholla. 

TPY edellyttää hallitusohjelmatavoitteissaan nuorisotakuun riittävää resursointia, mikä huomioitiin myös puolueiden kommenteissa. Tilaisuudessa läsnä olleen Lauri Ihalaisen panos edellisen hallituskauden nuorisotakuussa sai edustajilta kiitosta yli puoluerajojen. – En voi enempää alleviivata Lauri Ihalaisen loistavaa työtä nuorisotakuun kehittämisessä. Ehkä seuraava hallitus voisi tehdä jonkinlaisen nuorisotakuun päivittämisen, pohti vihreiden Pekka Haavisto.  

Pois sektoriajattelusta 

TPY:n hallitusohjelmatavoitteissaan esittämä selvitys ja kehittämisohjelma työpajatoiminnan turvaamiseksi saivat kannatusta myös tilaisuuden yhteisessä loppukeskustelussa.  TPY:n varapuheenjohtaja Risto Tolonen pohti, miten saavutetaan sellainen yhteinen näkemys työpajatoiminnasta, jonka kaikki hallinnonalat voivat allekirjoittaa – jokainen sektori kun määrittelee työpajatoiminnan omasta vinkkelistään. Vastauksiksi esitettiin palveluiden tarpeen tunnistamista, yhteistä tahtotilaa ja sektoriajattelusta luopumista. Toisaalta myös työpajakentän moninaisuus nähtiin rikkautena edustajien puheenvuoroissa.  − Yhteinen toimenpideohjelma lähtee siitä, että te toimijat kokoatte erilaiset toimijat, tavoitteet ja kohderyhmät yhteen ja meillä hallinnossa tehtävänä on koota ja yhdistää resurssit ja päästä siiloista pois. Siten tämä menisi eteenpäin, uskoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander painotti, että työpajoilla tehdään jo kaikkia niitä asioita, joita uudistuksissa peräänkuulutetaan. Tätä osaamista tulee nyt hyödyntää entistä vahvemmin! 

 

Anna Kapanen, viestintäpäällikkö
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

TPY:n hallitusohjelmatavoitteet

Työpajat ja etsivä nuorisotyö hallituskausien taitekohdassa

tennarit

TPY julkaisi marraskuun alkupuolella työpajoja ja etsivää nuorisotyötä koskevat tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle. Ne sisältävät konkreettisia tavoitteita toimintojen ja palvelujen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi.   

Työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Toiminnan tarkoituksena on, että kaikilla siihen osallistuvilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet olla mukana yhteiskunnassa. Vireillä olevat yhteiskunnalliset uudistukset kuitenkin haastavat merkittävästi toimintoja ja niiden järjestämisen edellytyksiä ja edelleen haasteellisissa tilanteissa olevien nuorten ja aikuisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.   

Tätä taustaa vasten TPY asetti kolme keskeistä tavoitetta tulevalle hallitusohjelmalle:  

Työpajatoiminta turvataan muuttuvissa rakenteissa 

Työpajatoiminta on nykyisellään osa aktiivista koulutus-, työvoima- ja nuorisopolitiikkaa. Toiminta on helposti saavutettavaa ja sen lähipalveluluonne ja toimintaedellytykset tulee turvata yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tämä on mahdollista, mikäli erilaiset toimijat, kuten kunnat, säätiöt ja järjestöt voivat jatkossakin toteuttaa työpajatoimintaa, ja ne voivat jatkossakin tuottaa laajasti nuorten ja aikuisten tarpeiden mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Työpajatoiminnan tulee olla yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.  

Tavoitteen toteuttamiseksi TPY esittää työpajatoiminnan kattavaa selvittämistä, jonka pohjalta toteutetaan toiminnan kehittämisohjelma. Tavoitteena olisi siten yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta sekä nuorten että aikuisten palveluissa.  

Opinnollistaminen ja työpajojen tukipalvelut osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja 

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien nuorten ja aikuisten osaamista on mahdollisuus vahvistaa työpajatoiminnan avulla. Toiminnan avulla voidaan selvittää omaa ammattialaa, tukea kiinnittymistä koulutukseen sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Lisäksi sen avulla voidaan tunnistaa muualla hankittua osaamista ja tukea siirtymää koulutuksesta työhön. 

Jotta eri puolella Suomea asuvilla nuorilla ja aikuisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hyötyä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä, sääntelyn, hallinnonalan sisäisten ohjeistusten ja paikallisten käytäntöjen aiheuttamia esteitä tunnistetaan ja poistetaan. TPY esittää, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata koulutuksen järjestäjien ja työpajojen alueellinen kehittäminen, yhteistyön syventäminen ja näiden tukeminen valtakunnallisilla kehittämistoimilla.  

Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön resursseja vahvistetaan 

TPY:n 265 jäsenorganisaatiosta suurin osa tuottaa sekä työpajatoimintaa että etsivää nuorisotyötä. Näiden palveluiden piirissä oli viime vuonna yhteensä noin 44 000 nuorta ja aikuista eli keskisuuren suomalaisen kaupungin verran ihmisiä. Toimintojen valtakunnallinen kattavuus osoittaa sen, että palvelujen tarve on yhteiskunnallisesti tunnistettu.  

Toimintojen tuloksellisuudesta kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa. Nuorista 4/5 sijoittuu positiivisesti pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun sellaiseen palveluun, jota he siinä elämäntilanteessaan juuri tarvitsevat. Kun näistä palveluista kysytään nuorilta itseltään, he kokevat ne erittäin mielekkäiksi.  

Kuitenkin erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on perustunut pitkään erilaisille määräaikaisille ohjelmille ja työpajatoiminnan rahoitusosuus on jämähtänyt viiden vuoden takaiselle tasolle, vaikka uusia toimijoita on tullut kentälle runsaasti. TPY katsoo, että toimintojen valtionrahoituksen tulee heijastella näitä olosuhteita ja tarjota vakaa ja pysyvä tuki kentän työlle. Lisäksi TPY esittää, että uudessa hallitusohjelmassa jatketaan nuorisotakuun toteuttamista riittävin resurssein ja taataan nuorille ohjauspalveluiden ohella myös rinnalla kulkevat ja matalan kynnyksen toiminnalliset palvelut.       

Yhdistyksen tavoitteet julkaistiin eduskunnan kansalaisinfossa 6.11. Ne saivat eduskuntapuolueilta positiivisen vastaanoton, ja puolueiden puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia lupauksiakin. Seuraavan viikon blogissa palaamme näihin kannanottoihin.

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Yksin hyvä, yhdessä parempi

Työpajatoimijoiden ja etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot kokoavat työpajatoimijat ja etsivän nuorisotyön tekijät oman alansa yhteistyöverkostoon. Työpajojen alueellisia ALU-verkostoja toimii valtakunnallisesti 13 ja etsivän nuorisotyön verkostoja on käynnissä 14. Osa etsivien verkostoista on vasta käynnistelemässä toimintaansa ja muutama on vielä tulossa lisääkin. Kutakin alueellista verkostoa luotsaa alueellinen koordinaattori. Alueellisen verkostotoiminnan avulla mahdollistetaan keskinäinen verkostoituminen, vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä tarjotaan foorumi alueelliselle yhteistyölle ja vertaiskehittämiselle. Toisten samanlaista työtä tekevien valmentajien tai etsivien tarjoama vertaisryhmä on erittäin tärkeä.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vastaa yhtenä nuorisotyön osaamiskeskuksena työpajojen ja etsivien alueellisten verkostojen valtakunnallisesta koordinaatiosta. Valtakunnallisen koordinoinnin avulla tuetaan verkostojen toimintaa ja niiden sisältöjen kehittämistä, sekä tarjotaan tukea kunkin verkoston alueelliselle koordinaattorille. Tietoa ja ideoita kuljetetaan valtakunnalliselta tasolta alueille, alueilta valtakunnalliselle tasolle sekä alueiden välillä. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä ja samalla on syntynyt herkullinen mahdollisuus vahvistaa työpajojen ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä laajemminkin.

Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä alueelliset verkostot ovat tärkeä maakunnallinen ja maakuntarajat ylittävä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, mitä etsivät tekevät ja millaisia palveluja alueen työpajoilla voidaan tuottaa. Etsivät ja työpajat kohtaavat alueen nuoret ja huomaavat hiljaisia signaaleja ennen kuin ne näkyvät alueen tilastoissa. Samanlaista hiljaista tietoa on monilla muilla ruohonjuuritasolla työskentelevillä, löytyi kotipesä sitten ohjaamosta, TE-toimistosta, koulusta tai nuorisotalolta.

Nuorten ja aikuisten palveluja tuottavia ja niihin ohjaavia tahoja on kussakin maakunnassa ja kullakin alueella useita. Tunnetko sinä oman alueesi muita toimijoita, mitä he tekevät ja millainen heidän työskentelytapansa on? Tuntevatko he sinut ja teidän tapanne toimia? Miten yhteistyö sujuu? Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyörinkiin pitäisi saada mukaan myös muut samojen palvelujen ja ihmisten kanssa työskentelevät. Tutustumalla, keskustelemalla ja tietoa jakamalla hiljaiset signaalit saadaan koottua pienistä tiedonjyvistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin on yhdessä helpompi tarttua.

anne ja katja 2.pngKatja Uustalo, asiantuntija, alueellinen etsivä nuorisotyö, Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus
Anne Välimaa, asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ, Valtakunnallinen työpajayhdistys

 

Sovari sanoittaa etsivän nuorisotyön sisältöä ja vaikutuksia

Ddx_wKlVAAAof_1

Millaisia kokemuksia nuorilla on etsivästä nuorisotyöstä? Millaista edistymistä ja sosiaalista vahvistumista nuoret kokevat etsivän nuorisotyön tukemana? Sovari on vaikuttavuusmittari, joka vastaa näihin tietotarpeisiin sekä valtakunnallisesti että organisaatiotasolla; se on työkalu etsivän nuorisotyön laadunarviointiin ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Sovarin avulla voidaan sanoittaa, mistä etsivässä nuorisotyössä on kysymys, kehittää palvelua nuorten näkökulmasta ja saada esille, minkä vuoksi etsivään nuorisotyöhön kannattaa panostaa.

Yli 92 % nuorista kokenut sosiaalista vahvistumista

Etsivän nuorisotyön Sovari 2017 valtakunnalliset tulokset tuovat esille etsivän nuorisotyön laaja-alaisia vaikutuksia nuorten elämään. Tulosten mukaan nuorista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Selkeän myönteisen muutoksen elämäntilanteessaan on kokenut kuusi nuorta kymmenestä. Nuorten kokemat muutokset ulottuvat monenlaisiin arjen käytäntöihin ja elämäntaitoihin. Nuoret ovat ottaneet edistysaskelia erityisesti arjen hallinnassa (75 % vastaajista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissaan (76 % vastaajista). Vahvistumista on tapahtunut myös nuorten elämänhallinnassa (73 %), sosiaalisissa taidoissa (69 %) ja itsetunnossa (59 %) etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Tulokset perustuvat yli 560 nuoren omaan arvioon saamastaan tuesta ja kokemistaan muutoksista.

Etsivän nuorisotyöntekijän tuki auttaa nuoria monissa arjen käytännöissä ja vahvistaa elämäntaitoja. Edistysaskeleet näkyvät monilla nuorilla omatoimisuuden lisääntymisenä kotitöiden, virastoasioiden ja muiden arjen askareiden hoitamisessa. Etsivän tuella joka toinen nuori on oppinut tunnistamaan entistä paremmin omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, saanut selvyyttä itselleen sopiviin opiskeluvaihtoehtoihin ja ymmärtänyt paremmin työelämän pelisääntöjä. Keskustelut etsivän työntekijän kanssa ovat lisänneet nuorten rohkeutta pyytää apua toisilta ihmisiltä, tuoda esille näkemyksiään ja toimia toisten ihmisten kanssa.

Etsivän nuorisotyön vaikutukset näkyvät myös nuorten elämänhallinnassa. Nuoret ovat asettaneet tavoitteita ja selkeitä suunnitelmia elämässä eteenpäin. Monet nuoret kokevat entistä kirkkaammin, että he itse voivat vaikuttaa elämänsä kulkuun. Etsivän tuen myötä he ovat kasvattaneet resilienssiä, kimmoisuutta päästä eteenpäin ongelmatilanteistaan: yli puolet Sovariin vastanneista nuorista on entistä luottavaisempia siihen, että he voivat jatkossakin selvitä eteen tulevista elämänhaasteista.

Miksi etsivä nuorisotyö saa nuorilta kiitettävän arvosanan?

Sovariin vastanneista nuorista ¾ on hyvin tyytyväisiä etsivältä saamaansa tukeen ja valtaosa vähintään melko tyytyväisiä. Palvelu saa nuorilta kokonaisuutena kiitettävän arvosanan 4,5 asteikolla 1–5.

Miten näihin tuloksiin on päästy etsivässä nuorisotyössä? Nuorten näkemyksen mukaan palvelussa toteutuvat hyvin matalan kynnyksen, nuoren aidon kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen sekä luottamuksen periaatteet. Nuorten eteenpäin ohjaus on onnistunutta, sillä Sovariin vastanneista nuorista ¾ on vähintään melko tyytyväisiä jatkopolun löytymiseen etsivän tuella. Vastaajat ovat yleisesti olleet motivoituneita työskentelemään etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mikä on perusedellytys onnistuneelle työlle. Etsivä nuorisotyö antaa paljon, joten nuorten on vaikea tunnistaa, mitkä asiat palvelussa voisivat olla paremmin.

Etsivässä nuorisotyössä käsitellään laaja-alaisesti nuorten elämäntilanteita ja tuentarpeita. Sovari-kyselyn mukaan 2/3 etsivien asiakkaista on saanut keskustelutukea mieltään painaviin asioihin. Useimmat nuoret ovat saaneet etsiviltä myös käytännön tukea muihin palveluihin ohjautumisessa ja palveluiden käytössä. Keskusteluita nuorten ja etsivien työntekijöiden välillä käydään useasti opiskeluvaihtoehdoista, työnhausta, raha-asioista ja asumiseen liittyvistä asioista. Etsivässä nuorisotyössä pohditaan toisinaan myös kaverisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja nuoren päihteidenkäyttöä.

Sovarissa nuoret kuvaavat myös omin sanoin, mitä etsivä nuorisotyö on heille antanut. Kuvauksissa nousee esille sekä keskustelutuen että konkreettisen avun merkitys. Eräs nuori kuvaa yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa näin: ”Päässyt tarvittaessa puhumaan mieltä painavista asioista etsivän kanssa, ja hyvin paljon saanut myös apua arjen asioiden (virastoissa asioiminen, ja asioiden hoito puhelimitse) hoidossa. Etsivä ollut hyvin suurena tukena, kun on tuntunut, ettei mikään onnistu, ja auttanut pääsemään monesta pattitilanteesta eteenpäin.”

Toinen nuori listaa etsivän nuorisotyöntekijän kanssa läpikäytyjä asioita: ”Taloudenhallinnassa tukeminen, yhdessä tehty käytännön budjetteja. Viikko-ohjelman teko yhdessä, harrastustoiminnan vaihtoehdot. Opiskelujen aloittaminen sairausloman jälkeen koulutussopimuksen turvin kuntouttavalla pajalla. Kuunteleminen.” Kolmas nuori kertoo saaneensa etsivältä ”keskusteluapua, uusia näkökantoja asioihin, vaihtoehtoja tehdä asioita toisin, ymmärrystä, kauppa-asioissa järjestelyä, mitenkä toimia tilanteissa, ohjeistusta ylipäätänsä kaikessa mahdollisessa, mitä vaan mieleen juolahtanut…”

Neljäs nuori painottaa etsivän nuorisotyöntekijän tarjoaman keskustelutuen merkitystä: ”Aktiivisesti ja rehellisesti kiinnostunut ja kysellyt kuulumisia ja ottanut kantaa omiin askarruttaviin asioihin. Kysellyt riittävästi askarruttavia asioita ja murheita jossa voisi olla jotenkin avuksi. Tarjonnut sosiaalista kontaktia, tapahtumilla, vapaa-ajan vietossa yms. Psyykkisesti tukena, jotta itse on tiedostanut, ettei ole jäänyt yksin pähkäilemään ja ratkomaan ongelmatilanteita ja murheita. Ottanut selvää askarruttavista asioista kuten hakemuksista ja täyttövaatimuksista.”

Viides nuori kiteyttää lyhyesti, että hän on saanut etsivästä nuorisotyöstä apua ja tukea ”kaikkiin mieltä painaviin asioihin. Ei tarvitse jäädä asioiden kanssa yksin.” Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva on laaja. Nuorta autetaan ja ohjataan eteenpäin asiassa kuin asiassa.

Sovari-kyselyyn 2016-2017 vastasi 563 etsivän nuorisotyön asiakkaana ollutta nuorta 60 kunnan alueelta vuoden ajanjaksolla. Sovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelunlaadusta ja vaikutuksista organisaatiokohtaisesti ja valtakunnallisesti. Sovaria ylläpitää Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

Lue raportti etsivän nuorisotyön valtakunnallisista Sovari-tuloksista täältä.

Riitta Kinnunen,
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry / Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti toimintansa vuoden alusta. Vaikuttavuuden mittaaminen ja esille tuominen ovat osaamiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi osaamiskeskus tukee etsivien nuorisotyöntekijöiden ja esimiesten työtä muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia, ja kehittämällä alueellista yhteistyötä sekä työmuotoja ja sisältöjä. Osaamiskeskus kehittää myös etsivään nuorisotyöhön ohjaavia tietojärjestelmiä sekä e-mentorointia. Voit tutustua osaamiskeskuksen toimintaan tarkemmin täältä. Osaamiskeskuksen löydät myös Twitteristä ja Facebookista käyttäjänimellä @entoske.