Yksin hyvä, yhdessä parempi

Työpajatoimijoiden ja etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot kokoavat työpajatoimijat ja etsivän nuorisotyön tekijät oman alansa yhteistyöverkostoon. Työpajojen alueellisia ALU-verkostoja toimii valtakunnallisesti 13 ja etsivän nuorisotyön verkostoja on käynnissä 14. Osa etsivien verkostoista on vasta käynnistelemässä toimintaansa ja muutama on vielä tulossa lisääkin. Kutakin alueellista verkostoa luotsaa alueellinen koordinaattori. Alueellisen verkostotoiminnan avulla mahdollistetaan keskinäinen verkostoituminen, vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä tarjotaan foorumi alueelliselle yhteistyölle ja vertaiskehittämiselle. Toisten samanlaista työtä tekevien valmentajien tai etsivien tarjoama vertaisryhmä on erittäin tärkeä.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vastaa yhtenä nuorisotyön osaamiskeskuksena työpajojen ja etsivien alueellisten verkostojen valtakunnallisesta koordinaatiosta. Valtakunnallisen koordinoinnin avulla tuetaan verkostojen toimintaa ja niiden sisältöjen kehittämistä, sekä tarjotaan tukea kunkin verkoston alueelliselle koordinaattorille. Tietoa ja ideoita kuljetetaan valtakunnalliselta tasolta alueille, alueilta valtakunnalliselle tasolle sekä alueiden välillä. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä ja samalla on syntynyt herkullinen mahdollisuus vahvistaa työpajojen ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä laajemminkin.

Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä alueelliset verkostot ovat tärkeä maakunnallinen ja maakuntarajat ylittävä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, mitä etsivät tekevät ja millaisia palveluja alueen työpajoilla voidaan tuottaa. Etsivät ja työpajat kohtaavat alueen nuoret ja huomaavat hiljaisia signaaleja ennen kuin ne näkyvät alueen tilastoissa. Samanlaista hiljaista tietoa on monilla muilla ruohonjuuritasolla työskentelevillä, löytyi kotipesä sitten ohjaamosta, TE-toimistosta, koulusta tai nuorisotalolta.

Nuorten ja aikuisten palveluja tuottavia ja niihin ohjaavia tahoja on kussakin maakunnassa ja kullakin alueella useita. Tunnetko sinä oman alueesi muita toimijoita, mitä he tekevät ja millainen heidän työskentelytapansa on? Tuntevatko he sinut ja teidän tapanne toimia? Miten yhteistyö sujuu? Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyörinkiin pitäisi saada mukaan myös muut samojen palvelujen ja ihmisten kanssa työskentelevät. Tutustumalla, keskustelemalla ja tietoa jakamalla hiljaiset signaalit saadaan koottua pienistä tiedonjyvistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin on yhdessä helpompi tarttua.

anne ja katja 2.pngKatja Uustalo, asiantuntija, alueellinen etsivä nuorisotyö, Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus
Anne Välimaa, asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ, Valtakunnallinen työpajayhdistys

 

Mistä on hyvät työpajat tehty?

”…kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon.” Pohjanmaan työpajojen alueellisen ALU-verkoston koordinaattori, työvalmentaja Anna Turja pohtii kirjoituksessaan, millainen on hyvä työpaja verkostokoordinaattorin silmin. Työpajojen muuttuva toimintaympäristö edellyttää kehittämään hyvästä vielä parempaa.

Omnia Jani Laukkanen, maria.gnosspelius, 4.1.2017, Kädet leikkaa, tesktiilityöt, ta (1).jpg
Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat

Ammattitaitoisesta henkilökunnasta, viihtyisästä ja ajanmukaisesta tilasta sekä tietenkin osallistavasta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta. Jatkuvaa kehittämistyötä kuitenkaan unohtamatta.

Työpajat on tehty myös paljon muusta; kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon. Jokaisella työpajalla on ne omat osa-alueet, joista työpajatoiminta koostuu ja tekee pajasta omaleimaisen. Jollakin pajalla on konkreettiset työosastot, jossakin toisaalla tehdään työtä seinättömän työpajan roolissa ja jonkun työpajan alla on monta eri yksikköä hajallaan ja valmennustyötä tehdään jopa palvelua ostavan asiakkaan kotona. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, eikä ole yhtä oikeaa paikkaa tehdä tätä työtä.

Laadukas työ- ja yksilövalmennus koostuu ammattitaitoisista ja asiakaslähtöisistä kohtaamisista asiakkaan edun mukaisesti. Valmentajalta vaaditaan moniammatillista osaamista. Valmentajan täytyy osata kuunnella ja ymmärtää, kannustaa ja ratkoa yhdessä valmentautujan kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä valmentautujan kanssa ja edetään valmentautujan tavoitteita kohden. Aina polku ei kulje niin kuin valmentaja sen kuvittelee kulkevan. Asiakkaan suunnitelmat ja mieli muuttuu, joskus jopa päivittäin. Nämä tilanteet on vain osattava ottaa valmennustyössä huomioon ja sopeuduttava niihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valmentajaa pyöritetään miten vain, ei, ei suinkaan. Tässä onkin haaste, että kuinka saadaan valmentautuja-asiakas motivoitumaan ja tarttumaan arjen todellisuuteen. Työpajalle onkin tärkeää, että henkilökunta kostuu ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat toimia asiakaslähtöisesti tässä muuttuvassa maailmassa. Ajanmukaisesta koulutuksesta huolehtii meidän onneksemme mm TPY. Siitä kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti.

Yhtenä erittäin tärkeänä osana työvalmennusta on se, että työtilojen tulisi olla viihtyisät ja ajanmukaiset. Työpajojen haasteena on useimmiten se, että saamme käyttöömme jonkun teollisuushallin tai muuten vain jo aikansa eläneen ympäristön. Tämä on fakta, jonka kanssa joudumme usein vain pärjäämään. Mutta arvatkaapas mitä: Myös edellä kuvatusta ilmestyksestä on mahdollisuus tehdä viihtyisä ja ajanmukainen ihmetys. Kyllä. Eikä rahaa aina tarvitse olla paljoakaan. Pelkällä paikkojen siivoamisella, järjestelemisellä ja pienellä tuunailulla saa jo paljon näkyvää aikaiseksi. Ajanmukaisuus vaihtelee alueittain ja siihen jokainen työpaja pystyy itse sanomaan vastauksensa parhaiten. Mutta se, että työpajoilla on usein huono imago ja maine ja ihmetellään, miksi nuoria ei työpaja kiinnosta, voi selitys olla yksinkertaisesti myös tässä.

Kannustaisinkin työpajaa luotsaavien henkilöiden kysymään nuorilta itseltään, minkälainen työpaja heitä kiinnostaisi, millaisessa ympäristössä he haluaisivat olla työpajajaksonsa aikana. Nuoria voi hyvin myös osallistaa toiminnan suunnitteluun. En tokikaan tarkoita sitä, että nuoret saisivat itse kaiken päättää tai että paja muovautuisi kaiken aikaa nuorten kiinnostuksien mukaisesti, eihän nyt tokikaan. Sillä, että nuoria kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa työpajan seiniin ja sisältöön on iso merkitys sille, että nuoria ohjautuisi työpajoille. Monissa nuorissa elää suuria taiteellisia ja luovia lahjakkuuksia, joten antakaamme heille mahdollisuus niiden taitojen kehittämiseen.

Yhtenä tärkeänä osana hyvää työpajaa on jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Vaikka työpajalla menisikin hyvin, on työpajan kehityttävä tässä koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa. Ei voi enää ajatella, että nyt tässä on hyvä ja tässä pysykäämme. Perinteisen työpajatoiminnan sisällön kehittäminen onkin sinällään pieni ja helppo homma, ja sitä varmasti tapahtuukin jokaisella työpajalla omien tarpeiden mukaisesti, mutta että pitäisi pystyä kehittymään ”yhteiskuntakelpoisena”, siinä sitä työsarkaa riittääkin. Ympärillämme velloo sote- ja maakuntauudistukset, kasvupalvelu-uudistukset ja ministeriöt käynnistävät aktiivimalleja ja kehittelevät uusia hankkeita liittyen tulosperustaisiin hankintoihin jne. Nyt jos koskaan tulisi työpajojen herätä tähän todellisuuteen, joka saattaa hiukan hirvittää.

Ei muuta kuin hommiin!

Anna Turja,
työvalmentaja, Alu-koordinaattori
Vaasan kaupunki
Kyrönmaan työpaja Arpeeti 

 

 

Alueellista koordinaatiotyötä renkailla

”Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa-arvon toteutumista,” kuvaa ALU-koordinaattori ja Pellon kunnan työllisyysvastaava Outi Rautio työpajojen alueellista verkostotyötä maantieteellisesti suurimmalla verkostoalueella.

Outin blogi

Vuosiin en purkanut matkalaukkuani. Pelkkä työmatkani oli 830 kilometriä, työssä liikuin Inarin ja Hangon välimaastossa. Vuonna 2016 päätin tyhjentää tuon matkalaukun ja työmatka lyheni 40 minuuttiin. Mutta eipä aikaakaan, kun huomasin jälleen omistavani kaksi hammasharjaa: toinen on kotona hammasmukissa, toinen valmiina matkalaukussa.

Siirsin siis jälleen toimistoni osittain renkaille ja aloitin työni alueellisena koordinaattorina Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Toiminta- alueeni on vaatimattomat 167 523,03 km2 eli Lappi, Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu, reilusti puoli Suomea. Pohjois-Pohjanmaan alueella on 21, Kainuun 4 ja Lapissa 19 valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan saavaa toimijaa ja siksipä työssä liikun nyt Inarin ja Pyhäjärven välimaastossa.

Alu-koordinaatiotyö perustuu koordinaattorin ja kentän toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Se on viestien lähettämistä, vastaanottamista, vaihtamista ja tulkintaa, johon kuuluu luottamus, tiedonkulun avoimuus ja sosiaalinen vastavuoroisuus. Tietoa ei vaan välitetä osapuolelta toiselle vaan sitä tuotetaan ja tulkitaan yhdessä. Suomi on pitkä maa ja laajalla toiminta- alueellani osa tästä vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus ei kuitenkaan koskaan täysin korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta eikä yksistään näin ollen voi olla alueellisen tasa-arvon toteutumisen tae. Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa- arvon toteutumista.

Ja siksi vietin toimistossani renkailla ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 100 työpäivää ja vaikka tiellä oli paikoin liukasta ja ruuhkaa, hartioita särki ja väsytti, kertyi kilometrejä mittariin reilut 32 000. Ja matka jatkuu…

Outi Rautio
pohjoisen Suomen ALU-koordinaattori
työllisyysvastaava, Pellon Kunta

Tutustu pohjoisen Suomen ALU-verkostotoimintaan ALU-verkkosivuilla:

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat
Lapin maakunta