ALU – Valtakunnallisen työpajayhdistyksen blogi

Yksin hyvä, yhdessä parempi

Työpajatoimijoiden ja etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot kokoavat työpajatoimijat ja etsivän nuorisotyön tekijät oman alansa yhteistyöverkostoon. Työpajojen alueellisia ALU-verkostoja toimii valtakunnallisesti 13 ja etsivän nuorisotyön verkostoja on käynnissä 14. Osa etsivien verkostoista on vasta käynnistelemässä toimintaansa ja muutama on vielä tulossa lisääkin. Kutakin alueellista verkostoa luotsaa alueellinen koordinaattori. Alueellisen verkostotoiminnan avulla mahdollistetaan keskinäinen verkostoituminen, vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä tarjotaan foorumi alueelliselle yhteistyölle ja vertaiskehittämiselle. Toisten samanlaista työtä tekevien valmentajien tai etsivien tarjoama vertaisryhmä on erittäin tärkeä.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vastaa yhtenä nuorisotyön osaamiskeskuksena työpajojen ja etsivien alueellisten verkostojen valtakunnallisesta koordinaatiosta. Valtakunnallisen koordinoinnin avulla tuetaan verkostojen toimintaa ja niiden sisältöjen kehittämistä, sekä tarjotaan tukea kunkin verkoston alueelliselle koordinaattorille. Tietoa ja ideoita kuljetetaan valtakunnalliselta tasolta alueille, alueilta valtakunnalliselle tasolle sekä alueiden välillä. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä ja samalla on syntynyt herkullinen mahdollisuus vahvistaa työpajojen ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä laajemminkin.

Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä alueelliset verkostot ovat tärkeä maakunnallinen ja maakuntarajat ylittävä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, mitä etsivät tekevät ja millaisia palveluja alueen työpajoilla voidaan tuottaa. Etsivät ja työpajat kohtaavat alueen nuoret ja huomaavat hiljaisia signaaleja ennen kuin ne näkyvät alueen tilastoissa. Samanlaista hiljaista tietoa on monilla muilla ruohonjuuritasolla työskentelevillä, löytyi kotipesä sitten ohjaamosta, TE-toimistosta, koulusta tai nuorisotalolta.

Nuorten ja aikuisten palveluja tuottavia ja niihin ohjaavia tahoja on kussakin maakunnassa ja kullakin alueella useita. Tunnetko sinä oman alueesi muita toimijoita, mitä he tekevät ja millainen heidän työskentelytapansa on? Tuntevatko he sinut ja teidän tapanne toimia? Miten yhteistyö sujuu? Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyörinkiin pitäisi saada mukaan myös muut samojen palvelujen ja ihmisten kanssa työskentelevät. Tutustumalla, keskustelemalla ja tietoa jakamalla hiljaiset signaalit saadaan koottua pienistä tiedonjyvistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin on yhdessä helpompi tarttua.

anne ja katja 2.png Katja Uustalo, asiantuntija, alueellinen etsivä nuorisotyö, Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus
Anne Välimaa, asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ, Valtakunnallinen työpajayhdistys

Mistä on hyvät työpajat tehty?

”…kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon.” Pohjanmaan työpajojen alueellisen ALU-verkoston koordinaattori, työvalmentaja Anna Turja pohtii kirjoituksessaan, millainen on hyvä työpaja verkostokoordinaattorin silmin. Työpajojen muuttuva toimintaympäristö edellyttää kehittämään hyvästä vielä parempaa.

Omnia Jani Laukkanen, maria.gnosspelius, 4.1.2017, Kädet leikkaa, tesktiilityöt, ta (1).jpg — *Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat*

Ammattitaitoisesta henkilökunnasta, viihtyisästä ja ajanmukaisesta tilasta sekä tietenkin osallistavasta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta. Jatkuvaa kehittämistyötä kuitenkaan unohtamatta.

Työpajat on tehty myös paljon muusta; kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon. Jokaisella työpajalla on ne omat osa-alueet, joista työpajatoiminta koostuu ja tekee pajasta omaleimaisen. Jollakin pajalla on konkreettiset työosastot, jossakin toisaalla tehdään työtä seinättömän työpajan roolissa ja jonkun työpajan alla on monta eri yksikköä hajallaan ja valmennustyötä tehdään jopa palvelua ostavan asiakkaan kotona. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, eikä ole yhtä oikeaa paikkaa tehdä tätä työtä.

Laadukas työ- ja yksilövalmennus koostuu ammattitaitoisista ja asiakaslähtöisistä kohtaamisista asiakkaan edun mukaisesti. Valmentajalta vaaditaan moniammatillista osaamista. Valmentajan täytyy osata kuunnella ja ymmärtää, kannustaa ja ratkoa yhdessä valmentautujan kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä valmentautujan kanssa ja edetään valmentautujan tavoitteita kohden. Aina polku ei kulje niin kuin valmentaja sen kuvittelee kulkevan. Asiakkaan suunnitelmat ja mieli muuttuu, joskus jopa päivittäin. Nämä tilanteet on vain osattava ottaa valmennustyössä huomioon ja sopeuduttava niihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valmentajaa pyöritetään miten vain, ei, ei suinkaan. Tässä onkin haaste, että kuinka saadaan valmentautuja-asiakas motivoitumaan ja tarttumaan arjen todellisuuteen. Työpajalle onkin tärkeää, että henkilökunta kostuu ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat toimia asiakaslähtöisesti tässä muuttuvassa maailmassa. Ajanmukaisesta koulutuksesta huolehtii meidän onneksemme mm TPY. Siitä kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti.

Yhtenä erittäin tärkeänä osana työvalmennusta on se, että työtilojen tulisi olla viihtyisät ja ajanmukaiset. Työpajojen haasteena on useimmiten se, että saamme käyttöömme jonkun teollisuushallin tai muuten vain jo aikansa eläneen ympäristön. Tämä on fakta, jonka kanssa joudumme usein vain pärjäämään. Mutta arvatkaapas mitä: Myös edellä kuvatusta ilmestyksestä on mahdollisuus tehdä viihtyisä ja ajanmukainen ihmetys. Kyllä. Eikä rahaa aina tarvitse olla paljoakaan. Pelkällä paikkojen siivoamisella, järjestelemisellä ja pienellä tuunailulla saa jo paljon näkyvää aikaiseksi. Ajanmukaisuus vaihtelee alueittain ja siihen jokainen työpaja pystyy itse sanomaan vastauksensa parhaiten. Mutta se, että työpajoilla on usein huono imago ja maine ja ihmetellään, miksi nuoria ei työpaja kiinnosta, voi selitys olla yksinkertaisesti myös tässä.

Kannustaisinkin työpajaa luotsaavien henkilöiden kysymään nuorilta itseltään, minkälainen työpaja heitä kiinnostaisi, millaisessa ympäristössä he haluaisivat olla työpajajaksonsa aikana. Nuoria voi hyvin myös osallistaa toiminnan suunnitteluun. En tokikaan tarkoita sitä, että nuoret saisivat itse kaiken päättää tai että paja muovautuisi kaiken aikaa nuorten kiinnostuksien mukaisesti, eihän nyt tokikaan. Sillä, että nuoria kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa työpajan seiniin ja sisältöön on iso merkitys sille, että nuoria ohjautuisi työpajoille. Monissa nuorissa elää suuria taiteellisia ja luovia lahjakkuuksia, joten antakaamme heille mahdollisuus niiden taitojen kehittämiseen.

Yhtenä tärkeänä osana hyvää työpajaa on jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Vaikka työpajalla menisikin hyvin, on työpajan kehityttävä tässä koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa. Ei voi enää ajatella, että nyt tässä on hyvä ja tässä pysykäämme. Perinteisen työpajatoiminnan sisällön kehittäminen onkin sinällään pieni ja helppo homma, ja sitä varmasti tapahtuukin jokaisella työpajalla omien tarpeiden mukaisesti, mutta että pitäisi pystyä kehittymään ”yhteiskuntakelpoisena”, siinä sitä työsarkaa riittääkin. Ympärillämme velloo sote- ja maakuntauudistukset, kasvupalvelu-uudistukset ja ministeriöt käynnistävät aktiivimalleja ja kehittelevät uusia hankkeita liittyen tulosperustaisiin hankintoihin jne. Nyt jos koskaan tulisi työpajojen herätä tähän todellisuuteen, joka saattaa hiukan hirvittää.

Ei muuta kuin hommiin!

Anna Turja,
työvalmentaja, Alu-koordinaattori
Vaasan kaupunki
Kyrönmaan työpaja Arpeeti

Alueellista koordinaatiotyötä renkailla

”Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa-arvon toteutumista,” kuvaa ALU-koordinaattori ja Pellon kunnan työllisyysvastaava Outi Rautio työpajojen alueellista verkostotyötä maantieteellisesti suurimmalla verkostoalueella.

Outin blogi

Vuosiin en purkanut matkalaukkuani. Pelkkä työmatkani oli 830 kilometriä, työssä liikuin Inarin ja Hangon välimaastossa. Vuonna 2016 päätin tyhjentää tuon matkalaukun ja työmatka lyheni 40 minuuttiin. Mutta eipä aikaakaan, kun huomasin jälleen omistavani kaksi hammasharjaa: toinen on kotona hammasmukissa, toinen valmiina matkalaukussa.

Siirsin siis jälleen toimistoni osittain renkaille ja aloitin työni alueellisena koordinaattorina Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Toiminta- alueeni on vaatimattomat 167 523,03 km2 eli Lappi, Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu, reilusti puoli Suomea. Pohjois-Pohjanmaan alueella on 21, Kainuun 4 ja Lapissa 19 valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan saavaa toimijaa ja siksipä työssä liikun nyt Inarin ja Pyhäjärven välimaastossa.

Alu-koordinaatiotyö perustuu koordinaattorin ja kentän toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Se on viestien lähettämistä, vastaanottamista, vaihtamista ja tulkintaa, johon kuuluu luottamus, tiedonkulun avoimuus ja sosiaalinen vastavuoroisuus. Tietoa ei vaan välitetä osapuolelta toiselle vaan sitä tuotetaan ja tulkitaan yhdessä. Suomi on pitkä maa ja laajalla toiminta- alueellani osa tästä vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus ei kuitenkaan koskaan täysin korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta eikä yksistään näin ollen voi olla alueellisen tasa-arvon toteutumisen tae. Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa- arvon toteutumista.

Ja siksi vietin toimistossani renkailla ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 100 työpäivää ja vaikka tiellä oli paikoin liukasta ja ruuhkaa, hartioita särki ja väsytti, kertyi kilometrejä mittariin reilut 32 000. Ja matka jatkuu…

Outi Rautio
pohjoisen Suomen ALU-koordinaattori
työllisyysvastaava, Pellon Kunta

Tutustu pohjoisen Suomen ALU-verkostotoimintaan ALU-verkkosivuilla:

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat
Lapin maakunta

Havuja, perkele!

”Edunvalvontaryhmämme tehtävä on huolehtia, että työpajojen laduille singahtaa ripeästi havuja lumen paakkuuntuessa suksien pohjiin”, kirjoittaa Varsinais-Suomen työpajaverkoston puheenjohtaja, Kaarinan Pajamestarit ry:n toiminnanjohtaja Risto Tolonen kirjoituksessaan Varsinais-Suomen työpajaverkoston alueellisesta vaikuttamistyöstä. Varsinais-Suomen työpajaverkosto on yksi kahdestatoista alueellisesta työpajaverkostosta, joiden toimintaa esitellään viime syksynä käynnistyneessä ALU-blogisarjassa.

Risto T

Onko työpajoja enää parin vuoden päästä? Olemmeko rakennemuutoksen uhreja? Kuka meistä välittäisi?

Työpajaverkostomme kokoontuu neljästi vuodessa puhumaan ajankohtaisista ja tulevaisuuden aiheista. Kokouksissamme nousi tarve panostaa enemmän edunvalvontaan eli yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Halusimme pitää systemaattisesti yhteyttä tulevaisuutemme kannalta keskeisiin vaikuttajiin. Halusimme tuoda rakennekeskusteluihin työpajapolitiikan. Halusimme porukan, joka valmistelisi edunvalvonta-asioita verkostolle ja toimisi tarpeen tullen lobbaamisen teräsnyrkkinä.

Näin syntyi edunvalvontaryhmämme. Siihen kuuluvat Liedon kunnan työllisyyspäällikkö Soile Nieminen, Raina-säätiön kehittämispäällikkö Tuire Raudaskoski, Kaarinan Pajamestarit ry:n toiminnanjohtaja Risto Tolonen ja työpajakoordinaattorimme Jarkko Åkerberg. Ryhmä koottiin vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista. Verkostollamme oli aikaisemminkin vastaava ryhmä mutta se kuopattiin. Kertonee ajan riennosta, että syntyi tarve herättää se henkiin taas.

Ryhmän agendalla on tänä syksynä ollut osaamisen ja oppimisympäristöjen tunnistaminen. Olemme käynnistäneet yhteistyön Turun ammatti-instituutin kanssa. Jokaiseen verkostokokoukseen huolehdimme edunvalvontateeman mukaan. Viime kokoukseen kutsuimme kanssamme keskustelemaan TE-palvelut, ELY-keskuksen, alueellisen työllisyyskokeilun ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n ja paikalle saapui kaikkiaan kymmenen henkeä näistä instansseista.

Ensi vuoden suunnitelmassamme on kansanedustajatapaaminen ja Länsi-Suomen työpajapäivä 15.3.2018. Välitämme kansanedustajillemme ajantasaista tietoa maakunnan työpajatilanteesta. Työpajapäivään kutsumme sidosryhmämme yhteiseen keskusteluun ja vastuutamme maakuntamme työpajoja jatkamaan siellä virinneitä dialogeja paikkakuntakohtaisesti. Myös aluehallintovirasto ja maakuntaliitto ovat olleet vaikuttamisen kohteitamme. Kuntakohtainen edunvalvonta on rajattu tämän ryhmän ulkopuolelle. Siitä kantavat vastuun pajat omilla paikkakunnillaan. TPY huolehtii Helsingin herroista.

Lobbaamisen ohella ryhmä kannustaa pajoja vastaamaan TPY:n edunvalvontateemaisiin kyselyihin. Käännämme TPY:n lausuntoja ja viranomaisten linjauksia varsinaissuomeksi. Edistämme tilastotiedon hyödyntämistä vaikuttamisessa. Tapaamme napakoissa 90 minuutin palavereissa kuukausittain ja sen päälle tulevat lobbaustapaamiset.

Edunvalvontaryhmämme tehtävä on huolehtia, että työpajojen laduille singahtaa ripeästi havuja lumen paakkuuntuessa suksien pohjiin.

Risto Tolonen

toiminnanjohtaja, Kaarinan Pajamestarit ry

Varsinais-Suomen työpajaverkoston puheenjohtaja

Jaettu ilo on puolikas?

Mitä on ALU-toiminta ja mitä tapahtuu ALU-verkostoissa? ALU-blogisarjassa ääneen pääsevät työpajojen alueellisia ALU-verkostoja luotsaavat ALU-koordinaattorit. Uudenmaan ja Hämeen maakuntien ALU-verkoston koordinaattori Anna Holopainen pohtii kirjoituksessaan jakamisen vaikeutta ja rikkautta. Jakamiseen perustuu myös ALU-toiminta.

Hyvät käytänteen ja niiden jakaminen on muodostunut jo hieman surulliseksi ja ALU-logo_ALU_RGB kulahtaneeksi vitsiksi kentällämme – sitä toivotaan verkostopalautteissa mutta todetaan samaan hengen vetoon, että halutaan jonkun muun jakavan omat toimintamallinsa ensin. On aina helpompi jäädä odottamaan, että joku muu tekee, ottaa riskin ja kantaa seuraukset. Mikä siinä sitten pelottaa niin paljon?

Jakaminen on riski, koska siinä tulee nähdyksi ja kuulluksi. Voi olla, että tulee myös väärin ymmärretyksi tai saa osakseen tarpeetonta arvostelua. Olen alkanut arvostaa päivä päivältä aina vaan enemmän ja enemmän niitä, jotka uskaltavat yrittää ja asettaa itsensä alttiiksi ilman varmuutta onnistumisesta. Tästä kiitos kuuluu kaikille niille ihmisille, joiden kanssa olen saanut töitä tehdä. Päivittäisissä kohtaamisissa asiakkaiden, työkavereiden ja verkostokumppaneiden kanssa olen huomannut, että keskinäinen luottamus ja pyrkimys hyvään ovat olleet ratkaisevassa asemassa yhteisten onnistumisten kannalta. Silloin pelolle ei ole ollut tilaa vaan yhteinen jakaminen onkin nähty mahdollisuutena. Mokasta tulee mahdollisuus – mahdollisuus oppia jotain ihan uutta. Ilman uskallusta kokeilla ei ole mitään eikä voi saavuttaa mitään uutta. Haastamme usein asiakastyössä asettumaan mukavuusalueen ulkopuolelle – kuinka hyviä olemme itse siinä?

ALU-verkoston toiminta hakee vielä muotoaan Uudenmaan ja Hämeen alueella. On ollut ilo nähdä, kuinka rohkeasti ja ennakkoluulottomasti verkostoa on alettu hyödyntää. Uskon, että mitä enemmän toimijat ovat verkostoon tuoneet, sitä enemmän he ovat myös saaneet. Parhaimpia ovat olleet kiireettömät keskustelut, joissa on pureuduttu arkeen ja ilmiöihin ja jaettu kokemuksia puolin ja toisin. Niillä on ollut myös työssäjaksamisen kannalta merkitystä. Usein on kuullut helpottuneen lausahduksen: ”ai teilläkin on tällaista, onpa kiva kuulla, kun mä mietin, että onko tää nyt vaan meillä näkyvä asia.” Jakamalla asiat asettuvat perspektiiviin, jonka jälkeen niihin on helpompi suhtautua ja tehdä aktiivista työtä arjessa sen eteen, että ne muuttuisivat parempaan suuntaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni toimija pääsee hyödyntämään alueensa omia ALU-verkostoja itseä parhaiten palvelevalla tavalla ja pääsee mukaan kehittämään toimintaa. Vain yhdessä kokeilemalla meillä on mahdollisuus pärjätä työpajakenttää koskettavissa muutoksissa tässä päivässä ja tulevaisuudessa.

Jaettu ilo on puolikas – se on puolikas jostain huomattavasti suuremmasta kuin mistä on lähdetty liikkeelle.

Hyvää duunifiilistä arkeen!

Anna Holopainen,
Uudenmaan ja Hämeen maakuntien ALU-koordinaattori

ALU-verkostoitumista ja vertaiskehittämistä

ALU-logo_ALU_RGB TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta on TPY:n pitkäaikaisimpia toimintamuotoja. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa kertoo, mistä toiminta alkoi ja mihin on tultu. Kirjoitus avaa samalla uuden ALU-blogisarjan, jossa ääneen pääsevät itse verkostot ja niitä luotsaavat ALU-koordinaattorit! Syksyn aikana aukeaa myös ALU-verkostojen verkkosivut.

Alueellinen toiminta on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hermosto, jonka avulla saadaan signaaleja työpajakentältä ja saadaan vietyä toimintaa joka puolelle Suomea. Alueellinen toiminta on osa yhdistyksen jäsenpalveluja, ja työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat keskeisiä jäsenpalvelujen toteutuksessa. ALU-verkostot ovat tärkeä linkki yhdistyksen jäseniin, ja ne toimivat aktiivisina kehittämisfoorumeina sekä alueiden sisällä että valtakunnallisesti.

Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä keskusteltiin jo yhdistyksen alkumetreillä keinoista tukea yhdistyksen ja jäsenorganisaatioiden välistä vuoropuhelua, ja samalla esitettiin ajatus vertailukehittämisestä työpajojen välillä. Nykyisten alueellisten verkostojen siemen kylvettiin TPY:n ensimmäisen RAY-rahoitteisen hankkeen PAKE:n aikana vuonna 2001. Työpajojen kehittämiseen tähdänneen hankkeen menetelminä olivat mm. vertailukehittäminen ja verkostokehittäminen, mihin tarkoitukseen luotiin alueelliset yhteistyöfoorumit.

Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta alkoi virallisesti vuonna 2003. Alussa verkostoja oli kahdeksan ja toiminnassa oli mukana 45 organisaatiota. Vähitellen verkostojen määrä kasvoi ja mukaan liittyi lisää organisaatioita ympäri Suomea. Toimintaa aloitettaessa koettiin tärkeäksi, että työpajat voivat jakaa kokemuksiaan ja keskustella kehittämistarpeistaan alueellisista näkökulmista omissa ryhmissään ja välittää niistä tietoa TPY:lle. Vuosien varrella verkostoilla onkin ollut suuri merkitys muun muassa konkreettisen tiedon keräämisessä yhdistyksen tekemän vaikuttamistyön tueksi sekä kehittämistyössä ja kehittämishankkeiden tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa työpajakentälle. ALU-koordinaattoreiden avulla saadaan nopeasti tietoa esimerkiksi työpajoja koskevien lakimuutosten vaikutuksista käytännön toimintaan, mikä edesauttaa nopeaa reagointia työpajoja koskevassa vaikuttamistyössä.

Yksi merkkipaalu ALU-verkostojen historiassa on vuosi 2015. Yhteistyö TPY:n, aluehallintovirastojen ja ALU-verkostojen välillä tiivistyi, ja verkostotoiminta saatiin leviämään aidosti valtakunnalliseksi, kaikkien jäsenorganisaatioiden saavutettavissa olevaksi palveluksi. Samalla TPY vahvisti alueellisen verkostotoiminnan valtakunnallista koordinaatiota ja vei jäsenpalvelunsa entistä voimakkaammin alueellisiksi: yhdistys tarjoaa alueille koulutusta, osallistuu alueellisiin verkostotilaisuuksiin ja tapahtumien järjestämiseen ja tiedottaa kenttää toimialan ajankohtaisista asioista. TPY, AVI:en nuorten työpajoista vastaavat ja ALU-koordinaattorit tapaavat säännöllisesti, ja tekevät hedelmällistä kolmikantayhteistyötä työpajakentän tukemiseksi ja kehittämiseksi.

Työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat siis olleet toiminnassa jo 14 vuotta, ja verkostojen toiminta on nyt vähintään yhtä tärkeää ja ajankohtaista kuin alkuvaiheessa. Verkostoja toimii tällä hetkellä 13, ja maantieteellisesti ne kattavat koko Suomen. Myös ruotsin- ja kaksikielisillä työpajoilla on oma verkostonsa. ALU-verkostoista on tullut monilla alueilla tärkeä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle, verkostoista on löytynyt yhteistyökumppaneita, ja niistä saa tukea ja tietoa omaan arkiseen työhön. Verkostojen sisällä toimii pienempiä vertaisverkostoja esimerkiksi työvalmentajille, yksilövalmentajille ja esimiehille. Työpajojen alueelliset verkostot ovat juuri sellaisia, mitä paikalliset toimijat niistä omien tarpeidensa mukaan tekevät.

Anne Välimaa
jäsenpalvelupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

file-1 (003) — ALU-koordinaattorit koolla: Vas. ylärivi Uudenmaan ja Hämeen maakuntien koordinaattori Anna Holopainen, Satakunnan Niina Veko, Keski-Suomen Anssi Saari, Pohjois-Savon Petri Karhu, Pohjois-Karjalan Ulla Mänttäri-Tikka, Etelä-Savon Arja Hätinen, Varsinais-Suomen Jarkko Åkerberg, ULA-verkoston Rainer Lytz. Vas. alarivi Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi Rautio, Kaakkois-Suomen Tarmo Aavaluoma, Pohjanmaan Anna Turja ja TPY:n Anne Välimaa.