Etsivän Nettityön korona-arki – eikä mikään muuttunut. Vai muuttuuko sittenkin?

shutterstock_553733134-1Jo kauan ennen koronaa me täällä Etsivässä Nettityössä unelmoimme ajasta, jossa etsivä nuorisotyö ihan jokaisessa maamme kolkassa olisi tavoitettavissa myös verkon välityksellä. Voinemme siis todeta, että korona kaikessa karmeudessaan teki suuren työn puolestamme. Digiloikasta on puhuttu jo vuosikaudet, mutta kuten historia on ennenkin näyttänyt – pakko on paras persauksille potkija. Muutamassa kuukaudessa koko yhteiskunta on joutunut tekemään valtavan digiharppauksen ja sen myötä myös tuo meidän salainen päiväunemme on käynyt toteen.  Poikkeustila ei kestä ikuisesti, mutta me haluamme uskoa, että kokemus on tuonut tullessaan jotain uutta, ja jättää jälkensä tapaamme ajatella ja toimia.

Meillä Etsivässä Nettityössä on pian kymmenen vuoden kokemus verkossa tehtävästä etsivästä nuorisotyöstä. Noiden vuosien aikana toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Silloin palvelun alkumetreillä meidän tyypillinen kohtaamisen väline oli IRC-Galleria, joka tänä päivänä on korvattu mobiilisovelluksilla, joista ei 10 vuotta sitten vielä edes puhuttu. Nuorille sosiaalisesta mediasta on kehittynyt luonnollinen kommunikoinnin väline ja erottamaton osa kanssakäymistä. Somessa ollaan yhteydessä, tavoitettavissa ja läsnä, ajasta ja paikasta riippumatta. Perinteisesti Etsivän nuorisotyön paikka on ollut siellä missä nuoret viettävät aikaa: kadulla tai kauppakeskuksessa, joten miksei sen paikka voisi olla yhtä lailla myös somessa.

Poikkeustila ei ole juurikaan vaikuttanut meidän työskentelyymme, jos ei oteta lukuun näiden viikkojen aikana tapahtunutta asiakasmäärän kasvua. Päivystysillat meillä täällä Etsivässä Nettityössä ovat pyörineet normaaliin tapaan Nuorten Palvelu ry:n toimistolta käsin. Ensimmäisinä koronaviikkoina nuorten määrä Etsivässä Nettityössä kasvoi laskujemme mukaan 27%. Nyt kun aikaa poikkeusolojen aloituksesta on jo useampi viikko, alkaa vahvistua koko ajan varmempi kuva siitä, että tuo asiakasmäärä ei ihan heti tästä lähde laskemaan. Poikkeustilan tuomat vaikutukset nuorten elämään jatkuvat kuitenkin vielä pitkään rajoitusten purkamisen jälkeenkin, ja uskomme että se tulee näkymään myös meidän palvelussamme.

Mutta tosiaan, mahdollistihan se korona meille jotain muutakin. Kasvaneiden asiakasmäärien myötä huomasimme, että on lähes mahdotonta pyörittää palvelua tällä hetkellä käytössämme olevilla resursseilla. Nopealla aikataululla tartuimme mahdollisuuteen hakea ESR-hanketta Etsivän Nettityön vahvistamiseksi. Hanke käynnistyi toukokuussa 2020, ja hankkeen myötä saimme käyttöömme lisää henkilöstöresursseja. Hankkeen tarkoituksena on vastata juurikin koronan aiheuttaman poikkeustilan tuomiin haasteisiin Etsivässä Nettityössä. Hankkeen avulla pyritään myös parantamaan palvelumme laatua ja saavutettavuutta rakentamalla niitä väyliä, joiden avulla mahdollistettaisiin valtakunnallinen, yli kuntarajojen toimiva yhteistyö etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa, ja sitä kautta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oikea-aikainen auttaminen.

Kesäkin tässä kolkuttelee jo ovelle… Ja moni nuorikin sitä meiltä jo kyselee: Ootteko kesän taas offline? Milloin jäätte lomalle? Milloin sit avaatte taas kesän jälkeen? Miks aina ootte kesän kiinni? Ettekö vois vaan olla aina auki? Ensimmäistä kertaa Etsivän Nettityön historian aikana voimme vastata näihin kysymyksiin kertomalla, että Etsivä Nettityö on auki koko kesän. Niin juuri, luit ihan oiken. Just niinä samoina iltoina kuin tähänkin asti. Vaikka osa meidän tiimistä vuorollaan lomaileekin, niin ESR-hankkeen turvin pystymme pitämään linjat auki kesänkin läpi.

Aurinkoista ja lämmintä alkavaa kesää ihan jokaiselle sinne koteihin, mökeille ja (etä)toimistoille. Meidät löytää täältä verkosta tuttuun tapaan, kuten aina tähänkin asti! 🙂

Veera ja Jani
Etsivä Nettityö
Nuorten Palvelu ry

Vähemmän sankaritarinoita, enemmän yhdessä tekemistä

Kemissä on tartuttu niin nuorten kuin ammattilaisten yksinäisyyden vähentämiseen: Nuorille toimintaa matalalla kynnyksellä ja ammattilaisille enemmän yhteisen tekemisen paikkoja. Tähän tarpeeseen syntyi Meriva-säätiön työpajatoiminnan ja Kemin Ohjaamon yhteistyönä OhjaamoStartti, kahdesti viikossa järjestettävä matalan kynnyksen sopimuksettomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva ryhmätoiminta.  Sitten tuli korona ja käyntiin polkaistu yhteistyö piti miettiä uusiksi. Mitä Kemissä keksittiin? Siitä kertovat projektipäällikkö Maria Viinikka ja Lapin ALU-koordinaattori Outi Hedemäki.

hannah-busing-Zyx1bK9mqmA-unsplash

Kuka tahansa meistä voi kokea yksinäisyyttä myös ihmisten keskellä, mutta lähtökohtaisesti paras lääke yksinäisyyteen on hakeutuminen muiden seuraan. Monesti nuori tarvitsee jonkun, joka käy aluksi hakemassa kotoa, jotta hän rohkenee lähteä liikkeelle. Työpajat, etsivä nuorisotyö ja muut Ohjaamon toimijat tarjoavat toimintaa, jossa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, löytää kavereita ja seuraa. Näissä paikoissa on syntynyt jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. On se hellukin saattanut löytyä tätä kautta.

Nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suosittelemme myös hakeutumista rohkeasti muiden ammattilaisten seuraan.  Kun on itse rohkaistunut verkostotyöhön ja oppinut tuntemaan yhteistyökumppanit, on helpompi arvostaa toisten työtä ja löytää oma roolinsa verkostossa. Verkosto, jossa toimijat tuntevat toisensa, arvostavat toistensa työtä ja osaavat olla vuorovaikutuksessa keskenään, luo nuorelle turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa hänen luottamustaan palvelujärjestelmään. Kun ammattilainen on itse aktiivisesti mukana verkostossa, on myös nuoren saaminen mukaan toimintaan helpompaa.

Kemissä Ohjaamo–toimintaa on lähdetty rakentamaan niin, että kaikki keskeiset toimijat ovat osa Ohjaamotiimiä. Ohjaamotiimiin kuuluvat Ohjaamon toimintaa koordinoiva Kemin Kohtaamo -hanke, TE-palvelut, sosiaalityö, etsivä nuorisotyö, KELA, Ammattiopisto Lappia ja Meriva sr, joka tuottaa nuorten työpajatoimintaa, starttivalmennusta ja NUOTTI–valmennusta. Lisäksi kaikki muut kohderyhmän kanssa työskentelevät ovat tervetulleita työskentelemään Ohjaamon tarjoamalle toiminta-alustalle. Jokaisella toimijalla on oma tärkeä roolinsa kokonaisuudessa, vaikka toisinaan jonkun yksittäisen toimijan rooli voi olla nuorelle merkityksellisin.

OhjaamoStartti syntyi työpajan ja Ohjaamon yhteistyönä

Kemissä nuorten työpajatoimintaa toteuttaa Meriva sr, joka on vuonna 1999 perustettu työhönvalmennussäätiö. Säätiön visio on ”Askel kerrallaan kohti työelämää” ja toiminnan lähtökohtana on ihmisten moninaisuuden ymmärtäminen, jokaisen oman toimijuuden vahvistaminen, ratkaisukeskeisyys sekä ajatus Merivan roolista osana henkilön kuntoutumis- tai työllistymispolkua. Vuonna 2020 säätiön kehittämistoiminnan keskiössä on nuorisolain (1285/2016) mukaisen nuorten työpajatoiminnan monialainen sisällöllinen kehittäminen. Osana nuorten valmennuspalvelujen kehittämistyötä on 1.3.2020 toimintansa käynnistänyt OhjaamoStartti.

OhjaamoStartti toimii Kemi Ohjaamon yksilötyön tukena ja tarjoaa nuorille sopimuksettomuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen ryhmävalmennusta. Ryhmävalmennuksen keskiössä on toiminnallisuus ja se kokoontuu kahdesti viikossa, maanantaisin ja perjantaisin Kemi Ohjaamon tiloissa. Ryhmävalmennuksen tavoitteena on tukea nuoren osallisuutta, kiinnittymistä säännölliseen toimintaan, tarjota alusta sosiaaliselle vahvistumiselle ja olla tukena nuoren koulutus- ja työllistymispolulla. OhjaamoStartin toimintaa kuvaa suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus. Toiminnan sisällölliseen suunnitteluun osallistetaan nuoret itse mukaan.

Ja näinhän se lähti, kunnes…

Jo ennen maaliskuun puolta väliä oltiin tilanteessa, jossa Kemin kaupungin päätöksellä Ohjaamossa siirryttiin täysin etätyöskentelyyn eli OhjaamoStartti ei voinut enää kokoontua. 18.3 valmiuslain myötä myös säätiön nuorten työpajatoiminta siirtyi lähivalmennuksesta etävalmennukseksi. Helpointa olisi ehkä ollut siirtää koko OhjaamoStartti- toiminta jatkumaan poikkeusajan jälkeen, mutta halusimme ylläpitää syntyneitä rakenteita ja näin tukea nuorten osallisuutta sekä arkirytmiä myös tänä poikkeusaikana. Ja jos se ei kasvotusten onnistu, mennään sitten mekin verkkoon. Syntyi OhjaamoLive. Maanantaisin ja perjantaisin, kuten OhjaamoStarttikin olisi kokoontunut, olemme Kemin Ohjaamon Facebookissa livenä ihmettelemässä maailman menoa, vastaamassa nuorten esittämiin kysymyksiin ja kutsumalla monialaisen verkoston jäseniä vieraiksemme, näin myös ylläpitämässä emme ainoastaan OhjaamoStartin vaan myös Ohjaamon rakenteita – tukemassa yhden luukun periaatetta. ”Livesekoilujamme” on katsottu satoja kertoja ja niitä on jaettu useita kymmeniä kertoja, kiitos kaikille!

Ja tällä jatketaan, kunnes palataan – ainakin osittain – lähivalmennukseen.

Yksinäisen sankarin rooli ei kuulu hyvään verkostotyöhön vaan yhdessä tekeminen. Kemissä ei ole roistoja eikä sankareita, vaan olemme kaikki nuoren puolella.

 

Maria Viinikka, projektipäällikkö
Kemin Kohtaamo -hanke/Ohjaamo Kemi
Kemin kaupungin työllisyyspalvelut
https://www.facebook.com/OhjaamoKemi/

Outi Hedemäki, Lapin ALU- koordinaattori
Meriva sr
https://www.facebook.com/lapinalukoordinaattori.outi

Etsivä nuorisotyö tärkeää nuorille poikkeusoloissa

priscilla-du-preez-VkMH9BvNVRY-unsplash

Etsivän nuorisotyön perustehtävänä on löytää tukea tarvitsevat nuoret ja saattaa heidät tuen ja palveluiden piiriin. Nyt moni näistä palveluista on katkolla ja etsivästä nuorisotyöstä on tullut tähän hetkeen entistä tärkeämpi suurelle joukolle nuoria. Etsivän kanssa voi hoitaa talouden tukiasioita tai vaikka vain jutella, esimerkiksi koronan aiheuttamasta pelosta tai tulevaisuuden epävarmuudesta. Tällä hetkellä lukuisat nuorisotyöntekijät (ne joita ei ole vielä lomautettu) yrittävät kannatella nuoria ja pitää tsemppi-henkeä yllä. He myös patistelevat opiskelijoita etätehtävien pariin silloin, kun oppilaitos ei saa heihin yhteyttä.

Etsivän nuorisotyön valtionrahoitus on 1 miljoonaa euroa viime vuotta pienempi. Rahoituksen leikkaaminen on pois juuri niiltä nuorilta, joita uhkaa syrjäytymisen kovaan ytimeen joutuminen. Leikkaus saattaa merkitä paikoin toiminnan jatkuvuuden katkeamista. Tämän hetkinenkin avustus on erittäin tiukka pienille kunnille sekä yhdistyksille, eikä kata edes palkkakuluja. Uutisia toimintansa lopettaneista yhdistyksistä on jo saatu. Kunnat pohtivat tiukassa taloustilanteessa kaikkia vaihtoehtoja ja pahimmassa tapauksessa etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä vähenee. Rahoituksen pienentyminen herättää erityistä huolta, koska nuorille suunnattu palvelujärjestelmä ei ollut valmistautunut ottamaan vastaan lisääntynyttä avun tarvetta. Sen sijaan peruspalveluiden voimavaroja on siirretty koronaan varautumiseen ja paljon nuorille tärkeitä toimintoja ja aikavarauksia on peruttu.

Korona-tilanne tulee väistämättä aiheuttamaan lisääntyvää ohjauksen ja tuen tarvetta, kun nuorisotyöttömyys muun työttömyyden vanavedessä kasvaa. On hyvä muistaa, että monet haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohtaamista ongelmista ovat vasta tuloillaan, eivät vielä käsillä. Etsivä nuorisotyö on pitkäjänteistä työtä, ja sen tulokset, kuten nuoren sosiaalinen vahvistuminen ja elämänhallinnan kohentuminen, nähdään pitkällä aikavälillä. Etsivästä nuorisotyöstä leikkaaminen voi osaltaan johtaa vaikutuksiin, joita pääsemme tarkastelemaan huomattavasti nopeammin; nimittäin ahdinkoon ajautuvien nuorien voimakkaasti lisääntyvään määrään, mikäli emme tarjoa tulevina vuosina riittävästi tukea tarvitseville. Emme haluaisi nähdä tällaista ihmiskoetta suoritettavan tällaisena poikkeusaikana.

Etsivä nuorisotyö on osoittanut pystyvänsä kehittymään ja joustamaan nuorten tarpeiden mukaan. Hyvä esimerkki tästä on se vauhti, millä etsivät ovat siirtäneet tukipalveluitaan yhä enemmän nettipohjaisiksi palveluiksi tässä uudessa tilanteessa, vaikka toki sosiaalinen media on aina ollut nuorisotyölle luonnollinen kanava. Perinteinen puhelu tai yhteinen kävelylenkki on monelle yksinäiselle nuorelle tärkeä.

Etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet paljon myös ennaltaehkäisevää työtä, mikä tutkitusti säästää rahaa. Ruohonjuuritason kohtaamistyö on tärkeää mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä. Kun rohkaisemme epätoivoista nuorta askel askeleelta ja hoidamme yhdessä asioita, säästämme koko yhteiskunnalle pitkän pennin. Kun autamme nuorta täyttämään nettilomakkeita, säästämme monelta virkailijalta vaivaa, kun ei tarvitse kysellä lisäselvitysten perään.

Me allekirjoittaneet toivomme valtioneuvoston ottavan etsivän nuorisotyön nuoret huomioon tässä tilanteessa erityisen haavoittuvaisena ryhmänä. Etsivän nuorisotyön rahoitusta on korotettava 1 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasoon. Poikkeustila on kasvattanut nuorten tuen tarpeita, ja jatkossa etsivän nuorisotyön tarve tulee olemaan aiempaa suurempi.

Pirita Kylmä; etsivän nuorisotyön koordinaattori, Keski-Pohjanmaa, Kokkola

sekä etsivän nuorisotyön koordinaattorit:

Kanta- ja Päijät-Häme, Jenni Aaltonen, HYRIA-säätiön etsivä nuorisotyö
Varsinais-Suomi, Tommi Grönroos, Varsinais-Suomen Sininauha ry
Pääkaupunkiseutu, Heini Hakulinen, Helsingin etsivä nuorisotyö
Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, Päivi Kandolin, Seinäjoen etsivä nuorisotyö
Keski-Suomi, Pauliina Koljonen, Äänekosken etsivä nuorisotyö
Pohjois-Savo, Ansku Kumpulainen, Monitaitoiset ry, Pielavesi
Pirkanmaa, Tuomas Kärki, Ruoveden etsivä nuorisotyö
Satakunta, Tiia Laine, Kokemäen etsivä nuorisotyö
Etelä-Savo, Saara Mughal-Tiitinen, Joroisten etsivä nuorisotyö
Lappi, Tero Rautio, Rovaniemen etsivä nuorisotyö
Uusimaa, Olli Saarinen, HYRIA-säätiön etsivä nuorisotyö
Ruotsinkielisten etsivien koordinaattori Camilla Sjöskog, Musikcafé After Eight
Pohjois-Pohjanmaa, Anne-Mari Teppo, Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry
Pohjois-Karjala, Jenni Turpeinen, Joensuun Nuorisoverstas Ry
Kainuu ja Koillismaa, Riika Ukonaho, Kajaanin etsivä nuorisotyö
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, Mari Virtanen, EKAMI-konsernin etsivä nuorisotyö