Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa

Porin kaupungin Nuorten työpajoilla yksinäisyyttä on onnistuttu vähentämään järjestämällä avointa iltapajatoimintaa. Kirsi Vesterbacka kertoo iltapajatoiminnasta saaduista kokemuksista. Ystävänpäiväviikolla käynnistyneessä #yksinäisyyttävastaan-kampanjassa etsivä nuorisotyö ja työpajat kertovat teoistaan yksinäisyyden vähentämiseksi.

hello-lightbulb-os-8dH12UGo-unsplash

Porin kaupungin Nuorten työpaja aloitti iltapajatoiminnan syyskuussa 2019. Iltapajoja on järjestetty säännöllisesti joka toinen viikko keskiviikkona tai torstaina klo 16-20.

Iltapajan idea on tarjota nuorille mahdollisuus hengailla yhdessä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä, koska ohjelma on rentoa ja osallistuminen vapaaehtoista. Vaikka olisi ujo tai sosiaalisesti kömpelömpi, rohkenee lähteä mukaan koska paikka ja ihmiset ovat työpajasta tuttuja. Nuorten työpajan iltapajaan voi osallistua jokainen alle 29-vuotias nuori, vaikka ei (vielä) olisikaan työpajalla töissä.

Tällä hetkellä tapahtumaa ei mainosteta laajasti, sillä ainakin tämän hetken tavoitteena on pitää iltapajaan osallistujien määrä pienehkönä, jolloin osallistuminen on helpompaa niillekin, jotka eivät ole sosiaalisesti aktiivisia. Pienessä porukassa on turvallista luoda kenties pysyvämpiäkin ihmissuhteita, jolloin iltapaja on täyttänyt todellakin tehtävänsä.

Yhdessä tekeminen ja oleskelu on aina lähtöisin nuorista itsestään ja he sekä ideoivat että tekevät iltapajan ohjelman itse. Porissa eri pajat osallistuvat halujensa mukaan ohjelman luomiseen. Kahta samanlaista iltapajaa ei ole, vaan jokainen on ollut omanlaisensa; nuorten itsensä näköinen. Ainakaan vielä eivät ideat ole loppuneet kesken.

Jokaisessa iltapajassa on ollut suunniteltua ohjelmaa kuten vierailijoita, leikkejä, meditaatioharjoituksia, elokuvan katselua, levyraatia, kokkailua jne. Neljän tunnin aikana ehtii toteuttamaan useampiakin ideoita. Lopuksi on aikaa pelailla yhdessä vaikkapa Unoa.

Iltapajaan osallistuu nuorten lisäksi aina etsivä nuorisotyö, yksilövalmennus ja eritysnuorisotyöntekijä, jotka ovat valmiina kuuntelemaan nuoria asiassa kuin asiassa. Lisäksi mukana on aina muutama pajojen ohjaajista.

Nuoret ovat olleet tyytyväisiä iltapajoihin, sillä niiden ilmapiiri on rento. Työn tekemisestä ei puhuta, vaikka lähes kaikki paikalla olevat ovatkin työkavereita keskenään. Tosin Porin työpajalla on niin paljon nuoria ja useampia kahvihuoneita eri puolilla rakennusta, että kaikki eivät välttämättä opi tuntemaan toisiaan työpäivien lomassa edes ulkonäöltä.

Nuoret ovat pitäneet hyvänä myös sitä, että iltapajojen aikana voi kokeilla toisenlaisia asioita kuin mitä arkisessa työssä työpajalla tai muualla. Esimerkiksi työpajan Varaosapankissa työskentelevä nuori ei juuri pysty tekemään improvisaatioharjoituksia normaalina arkena, mutta iltapajassa senkin kokeileminen on ollut mahdollista.

Iltapajan jälkeen nuoret ovat kokeneet, että olo on itsevarmempi ja on helpompi olla oma itsensä. Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa ja viettää yksinäisen illan sijaan sosiaalisempi iltahetki.

Porin kaupungin Nuorten työpajan nuoret ovat toivoneet, että iltapajatoiminta jatkuu ja vakiinnuttaa asemansa pysyvänä osana pajatoimintaa. Hyvät kokemukset iltapajatoiminnasta ovat mukava syy haastaa kaikki muut Suomen työpajat kokeilemaan iltapajatoimintaa edes yhden illan ajan! Tämän tyyppinen toiminta on piristävä poikkeus normaaliin pajarutiiniin ja tuo varmasti hyvää mieltä kaikille osallistujille.

Kirsi Vesterbacka
Porin kaupungin Nuorten työpajat

 

Lue lisää #yksinäisyyttävastaan-kampanjasta ja ilmoita oma tekosi.

 

Kuka käy työpajalla?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Toisessa osassa kysytään, kuka käy työpajalla? Keitä työpajatoimintaan osallistuvat asiakkaat eli valmentautujat ovat: minkä ikäisiä he ovat ja millaisia koulutustaustoja heillä on? Entä mistä valmentautujat työpajoille ohjautuvat? Työpajojen valmentautujista kirjoittaa TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajatoimintaan osallistuvat

Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: valmentautujamäärä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa  

Työpajatoimintaan osallistuneiden valmentautujien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 työpajatoiminnassa oli mukana n. 15 300 valmentautujaa, ja vuonna 2018 työpajoilla tuettiin jo lähes 27 300 valmentautujaa. Tämä on enemmän, kuin esimerkiksi koko Imatran kaupungissa on asukkaita. Valmentautujien määrän merkittävä kasvu kertoo siitä, että työpajatoimintaa tarvitaan ja se on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme. Työpajatoiminta tukee tuloksellisesti kohti koulutusta ja työelämää. 

Valmentautujista alle 29-vuotiaita nuoria on reilu puolet, ja vuonna 2018 heitä oli 14 600 (54 %). Viime vuosina valmentautujamäärät ovat kuitenkin kasvaneet erityisesti yli 29-vuotiaiden osalta. Tätä selittää etenkin kuntouttavan työtoiminnan laajentuminen: kuntouttava työtoiminta on yleistynyt vielä enemmän aikuisten kuin nuorten palveluna. 

Työpajojen valmentautujista hieman yli puolet, 58 %, on miehiä. Tätä sukupuolijakaumaa voivat selittää erot paitsi miesten ja naisten työttömyysasteissa myös työpajojen tarjoamissa työtehtävissä ja -aloissa  

Suuri osa työpajanuorista ilman ammatillista tutkintoa 

Suurin osa nuorista tulee työpajalle peruskoulupohjan varassa. Vuonna 2018 54 prosentilla nuorista ylin suoritettu tutkinto oli peruskoulu. Merkittävä osa pajanuorista on kuitenkin opiskellut ammatillisessa koulutuksessa, mutta päätynyt keskeyttämään opintonsa – moni jopa useamman kerran. Tämä kertoo nuorten tarpeista saada sekä ohjausta oikeaan alanvalintaan että tukea opintoihin kiinnittymiseen ja arjenhallintaan. 

Kasvava osa valmentautujista on kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon: vuonna 2018 heitä oli jo 35 prosenttia työpajanuorista. Tämä kuvastaa nuorten tarpeita saada niin tukea työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen kuin mahdollisuuksia ammatillisten taitojensa kartuttamiseen. Jos työttömyys valmistumisen jälkeen pitkittyy, koetaan uhkaa osaamisen ruostumisesta ja työllistymiskynnyksen nousemisesta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista työpajanuorista on puolestaan uuden suunnan etsijöitä ja alanvaihtajia. Lisäksi työpajoilla on jonkin verran opiskelijoita erilaisilla tukijaksoilla, ja moni heistä pystyy suorittamaan tutkinnon osia pajajaksonsa aikana  

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorisotakuun näkökulmista työpajat pystyvät näin ollen tukemaan sekä niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, että niitä nuoria, jotka valmistuttuaan hyötyvät työllistymistä edistävistä valmennuspalveluista   

”Työpajajakso on auttanut minua työllistymään, olen oppinut paljon eri alan hommia, motivaatio asioiden selvittämiseen ja oppimiseen noussut huomattavasti, mahdollisuus suorittaa tutkintoja työpajajakson aikana sekä tukea työpajalla sekä sen ulkopuolella.” (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Työpajoille ohjautumisessa paikoin haasteita – panostettava vahvemmin 

Valmentautujat tulevat työpajalle yleensä jonkin yhteistyötahon ohjaamana. Vuonna 2018 valmentautujia ohjautui eniten työhallinnosta (36 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (17 %), nuorisotyöstä (11 %) ja oppilaitoksista (10 %). Lisäksi osa valmentautujista tuli suoraan itse työpajalle (13 %). Viime vuosina työhallinnosta ohjautuneiden osuus on pienentynyt ja oma-aloitteisesti työpajoille tulleiden osuus puolestaan kasvanut.        

Ohjautumisen toimivuudessa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Monilla alueilla koetaan haasteita erityisesti TE-toimiston kanssa tehtävässä yhteistyössä. TE-palveluja on karsittu radikaalisti, eivätkä kaikki asiakkaat saa riittävästi kohtaavaa palvelua. TE-palvelujen käyntiasiointia ja asiantuntevaa palvelutarvearviointia tulee vahvistaa. Myös työpajojen ja Ohjaamojen yhteistyön toimivuudessa on laaja kirjo. Monin paikoin yhteistyö koetaan heikoksi ja nuorten ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on vähäistä.  

Noin puolet työpajoista ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka olisivat halunneet osallistua toimintaan. Tarve työpajatoiminnalle on siis monin paikoin vielä tämänhetkistä suurempi. Toisaalta osa työpajoista voisi tukea nykyistä useampaa valmentautujaa. Työllisyyden ja kouluttautumisen edistäminen edellyttää yhteistyön vahvistamista työpajojen ja ohjaavien tahojen, erityisesti TE-hallinnon ja Ohjaamojen välillä. Tärkeintä on, että kukin pääsee oikeaan aikaan omaa tilannettaan parhaiten edistävään palveluun ja löytää oman polkunsa.  

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:   

Työpajatoiminta 2017. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM / AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu) 

Työpaja – yhteisö, valmennus ja merkityksellinen työ samassa paketissa!

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Ensimmäisessä osassa puhutaan, mitä on työpajatoiminta tänä päivänä. Millaisia työpajoja Suomessa on ja miten toiminta on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana? Sarjan avaa TPY:n työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajat suomessa

Työpajatoiminta 2020

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa ja tunnistaa osaamista sekä tukea kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoimintaa on saatavilla noin 95 prosentissa Suomen kunnista eli lähes joka kunnassa. Kunnalliset työpajat ovat pysyneet työpajojen enemmistössä läpi vuosikymmenen: 60 % työpajoista on kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia. Yhdistysmuotoisia työpajoja on 28 %, säätiöitä 10 % ja muita toimijoita 2 %. Työpaja saattaa olla omassa kunnassa ainoa työllistymistä ja arjenhallintaa tukeva palvelu tai ainoa tunnistettu oppimisympäristö osaamisen kerryttämiseen tutkintoa varten.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen. Se on rinnallakulkijuutta, kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Työvalmentajan vastuulla on ammatillisen osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Työn lomassa syntyy monia syvällisiä keskusteluja ja pohdintoja tulevaisuudesta. Yksilövalmentajan kanssa työalana on koko elämä – yksilövalmennuksessa vahvistetaan arjenhallintaa sekä mietitään jatkopolkuja. Ympäröivä yhteisö tarjoaa vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia sekä kehittää taitoa toimia ryhmässä. Valmennus työpajalla on aina tavoitteellista.

Verstaalta pelien kehittelyyn

Työpajojen työtehtävissä korostuu konkreettinen tekeminen. Työpajalla saa merkityksellistä tekemistä, mahdollisuuden kokeilla, ja ehkä löytää itselleen uuden ammatillisen kiinnostuksen kohteen tai hyvän harrastuksen. Työpajalla tarjotaan mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin – jos se onnistui täällä, voin onnistua muuallakin!

Puu ja rakennus sekä tekstiili ovat säilyttäneet asemansa työpajojen yleisimpinä valmennusyksikköinä läpi menneen vuosikymmenen. Noita työtehtäviä yhdistää käsillä tekeminen, jossa näkee oman työn jäljen ja tulokset välittömästi. Nuorten kiinnostusta ovat herättäneet uudet mediaan, pelien kehittelyyn tai pelaamiseen liittyvät työpajat. Niiden määrä onkin kasvanut tasaisesti etenkin vuosikymmenen loppupuolella. Kun vuonna 2016 media ja mainonta oli vielä 13. yleisin valmennusyksikkö työpajoilla, oli se noussut vuonna 2018 sijalle 9.

Kokemattomana työntekijänä pääsin näkemään ja kokemaan kyseisten työtehtävien vaativuuden ja pääsin yleisesti oppimaan alasta ja siihen liittyvistä erilaisista asioista. … Itse henkilökohtaisesti olen tykännyt olla pajalla töissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka alasta ja sen käytännöistä ei ollut pienintäkään hajua.” (Sovari 2019)

Yhä useampi työpajalle tuleva tarvitsee pidempikestoista tukea

Monella työpajalle tulevalla nuorella on tarvetta pidempikestoiselle ja intensiivisemmälle tuelle, mikä näkyy starttivalmennuksen suurena tarpeena. Matalan kynnyksen starttivalmennuksessa olevilla työ- tai koulutuspolku ei ole aivan lähiaikoina saavutettavissa, vaan sen alku siintää hieman kauempana edessäpäin. Starttivalmennuksessa työpaja-arkeen ei välttämättä sisälly varsinaisia työtehtäviä, mutta valmennuksen menetelminä hyödynnetään monenlaista toimintaa kädentaidoista ruoanlaittoon ja luontoretkiin.

Vaikka työpajatoiminta on toimintamuotona vakiintunut, elää se silti ajassa. Toiminnan sisältöjä muokataan niin valmentautujien ja alueen kuin työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden mukaan.  Valmentautujien mielestä työpajatoiminta on onnistunut erinomaisesti: he antavat toiminnalle arvosanan 4,3 asteikolla 1-5.

Anne Välimaa
työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Työpajatoiminta 2016. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM/AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2018 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)

 

Tutkinto työpajalla? Ei oo mahdollista! Vai onko?

Hajulukon puhdistus (002)
Valmentautuja tekemässä näytössä hajulukon puhdistusta, mikä on osa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvaa LVI-järjestelmien toimintakunnon ylläpitämistä.

Jos Hessu haluaa suorittaa tutkintoa työpajalla olematta varsinainen opiskelija, täytyy ensimmäiseksi miettiä, minkä tutkinnon mukaista ammattitaitoa voi työpajalla oppia. Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät verkosta ePerusteista.  Seuraavaksi pitää löytää oppilaitos, jolla on järjestämislupa kyseessä olevaan tutkintoon. Oppilaitos voi näin digiajalla sijaita kauempanakin.

Oppilaitoksessa mietitään vastuuopettajan kanssa, mitä osaamista Hessulla jo on ja mitä osaamista vielä pitää hankkia. Koska Hessu ei ole menossa varsinaiseksi opiskelijaksi, osaamisen hankkiminen ei ole oppilaitoksen vastuulla, vaan Hessun ja työpajan. Opettajalta saa kuitenkin usein hyviä vinkkejä.

Ja sitten Hessu tekee ihan tavalliseen tapaan töitä työpajan työvalmennuksessa, kunnes sovitun tutkinnon osan tai tutkinnon osien mukaiset työtehtävät sujuvat.

Seuraavaksi suunnitellaan näyttö. Eri oppilaitoksilla ja eri ammattialoilla on erilaisia tapoja tehdä näyttö. Opettaja kertoo, millainen näyttösuunnitelman tulee olla ja miten näyttö suoritetaan. Näyttö voi olla lyhyt työsuoritus, esim. yhden kohteen ylläpitosiivous, tai se voi olla esimerkiksi viikon mittainen jakso, jonka aikana työpajan arvioija seuraa Hessun tekemistä.

Näytön lopuksi arviointikeskustelussa on paikalla Hessu, työpajan arvioija sekä opettaja. Arvioinnin tekevät työpajan arvioija ja opettaja yhdessä. Opettaja kyselee arvioijalta, miten Hessu on missäkin tilanteessa toiminut, eli työpajan arvioijan ei tarvitse osata suoraan sanoa onko suoritus T1 vai K5 tai hyväksytty/hylätty.

Entä TE-toimisto?

Pelkän näytön suorittaminen oppilaitoksessa ei ole opiskelua (TEM/2414/03.01.04/2018) eikä vaikuta työttömyysturvaan. TE-toimistolle on kuitenkin syytä kertoa aikeesta suorittaa näyttöjä oppilaitoksessa, koska sen tulee näkyä työllistymissuunnitelmassa.

Jos työpajajakso keskeytyy ennen tutkinnon valmistumista, jää valmentautujalle opiskeluoikeus oppilaitokseen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tämän TE-toimisto selvittää. Silloin pyydetään oppilaitoksesta opiskelutodistus, jonka mukaan ko. opiskelija ei ole opiskellut läsnäolevana. Todistus toimitetaan TE-toimistolle ja vastataan, että ”en ole opiskellut lainkaan läsnäolevana”. Ensimmäistä kertaa pyytäessäni todistusta tähän tarkoitukseen, pyysin todistusta, että henkilö ei ole opiskellut oppilaitoksessa. Se aiheutti pientä hilpeyttä.

Mitäs tämä maksaa Hessulle?

Ei mitään. Pelkän näytön suorittamisesta oppilaitokseen ei saa periä maksua. Vastaavalla tavalla tutkinnon osia voi suorittaa myös kuntouttavassa työtoiminnassa kuntien, kaupunkien tai yhdistysten eri yksiköissä tai työkokeilussa yrityksissä. Tai vaikka palkkatyössä. Ihan missä vaan, missä voi oppia tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä.

Janiika Saarinen

Kirjoittaja työskentelee Valo-valmennuskoordinaattorina Valovoima -hankkeessa (ESR) Raision kaupungin työllisyyspalveluissa.  Hän on työssään mahdollistanut jo noin 200 tutkinnon osan suorittamisen.

 

 

Kohtaamisia

32635943437_2d45d3ab2c_k

Vuosi on vierähtänyt jälleen vauhdilla! Joulu tuo monille kaivatun hengähdystauon töistä ja samalla on oiva hetki katsoa, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Liian harvoin vuoden aikana tulee pysähdyttyä onnistumisten äärelle. Myös arjesta pitäisi löytää enemmän aikaa pysähtyä ja katsoa, missä olemme tässä kuussa tai vuoden aikana onnistuneet. Havahduimme tähän itsekin, ja järjestämme hyvien hetkien esiin nostamiselle ensi vuonna arjessa enemmän aikaa.

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön työn vaikuttavuuden esiintuominen ovat merkittävä voima vaikuttamistyössä. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat olleet hyvin esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Pitkäjänteinen työ työpajakentällä ja etsivässä nuorisotyössä näkyy hyvin hallitusohjelmassa, jota on syksyn aikana lähdetty toteuttamaan. Yksi isoimmista uudistuksista, oppivelvollisuuden laajentaminen, on käynnistynyt. Olemme vahvasti mukana uudistustyössä tuomassa esiin työpajojen ja etsivän nuorisotyön roolia ja mahdollisuuksia oppivelvollisuuden laajentamisen palvelukentässä. Teemme tiivistä yhteistyötä mm. Kuntaliiton ja kolmannen polun toimijoiden kanssa. Myös muut hallitusohjelman uudistukset ovat tarkassa seurannassa.

Itselleni tämä vuosi on tarkoittanut uutta työtä, paljon uuden oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Huhtikuussa astuessani TPY:n ovesta sisään, en tarkkaan tiennyt, mitä oven takana odottaa. Tämä reilu puoli vuotta on vienyt mennessään! Ehdin vierailla 16 erilaisessa työpajassa kevään ja syksyn aikana ja tutustua työpajatoimintaan. Etsiviin nuorisotyöntekijöihin ja etsivään nuorisotyöhön olen päässyt tutustumaan alueellisten tilaisuuksien kautta. Molempia ammattiryhmiä yhdistää rautainen osaaminen ja kohderyhmän tuntemus. Kiitos kohtaamisista, jatkan mielelläni kierrosta kentällä tulevana vuonna.

Vielä lyhyt kurkistus ensi vuoteen. Alkuvuodesta saamme yhdistykselle uuden nimen ja loppuvuodesta hyväksytään uusi strategia. Arvot on strategiatyössä kirkastettu kolmeen: rohkeasti, yhdessä, inhimillisesti. Tarjolla on jälleen vahva kattaus koulutuksia ympäri Suomea, vakiintuneet valtakunnalliset tapahtumamme ja uutuutena TyöpajaKehittäjät2020 erikoisammattitutkinto työpajojen johdolle ja kehittäjille yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lähden innolla toteuttamaan ensi vuoden toimintaa henkilöstömme, kentän ja sidosryhmien kanssa.

Kun pysähdyimme vuoden merkityksellisten hetkien ääreen tällä viikolla, esiin nousivat kohtaamiset. Meillä kaikilla on varmasti vuoden aikana ollut merkityksellisiä kohtaamisia, jotka ovat ehkä lisänneet työnhyvinvointia, antaneet draivia työhön tai tuoneet uusia näkökulmia. Kohtaamissa on myös tehty paljon vaikuttamistyötä vuoden aikana. Kohtaamisilla on merkitystä, ja niille täytyy myös jättää työssä aikaa.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, rauhaisaa joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Herttaliisa Tuure
toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

”Kun elämä on ihan vitun hajalla… niin mieti siinä sitten jotain ruokarytmiä.”

Arki sujuvaksi -kursseilla mietitään yhdessä nuorten kanssa tätä ja paljon muutakin.

Marttojen kotitalousasiantuntijoiden vetämiä arjen taitojen kurssisarjoja on järjestetty yhteistyössä työpajojen kanssa vuodesta 2015. Sisällöt (ruoka ja ravitsemus, kodinhoito, omat rahat, kuluttajataidot, ympäristöasiat ja kestävä kehitys) antavat nuorille taitoja ja tietoja omassa arjessa tarvittavista perusasioista. Siksipä suurin osa vuosittaisista lähes 30 kurssista toteutetaankin yhdessä työpajojen matalan kynnyksen starttivalmennuksen kanssa.

Yhteistyössä on voimaa

Parhaimmillaan ja hyvin suunniteltuna Arki sujuvaksi-kurssit tukevat merkittävästi työpajavalmennusta. Olennaista on pajavalmentajan ja Marttojen asiantuntijan yhteistyö, niin etukäteissuunnittelu ja tavoitteiden miettiminen kuin kurssin aikainen yhteen hiileen puhaltaminen. Kurssin jälkeen käytävä rehellinen ja avoin palautekeskustelu auttaa kehittämään toimintaa seuraavaa kertaa varten.

Kurssin sisältöjä ja toimintatapoja mietittäessä keskiössä on oltava nuorten tarve, oikea lähtötason löytäminen ja se, että nuorilla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa. Myös luottamuksen syntyminen vaatii aikaa. Tavoitteena on herättää nuorissa aito, oma kiinnostus ja motivaatio. Yllättävää ehkä, mutta toiveet ovat usein hyvin arkisia ja konkreettisia.

On tärkeää hahmottaa nuorten elämäntilanteiden realiteetit. Pajanuorista suuri osa on kaukana ruuanlaiton ja ravitsemuksen realismista. Syitä voi olla monia, esimerkiksi nuoren voimavarat, psyykkinen ja/tai fyysinen terveydentila, taloudelliset realiteetit, lapsuusajan ruokakulttuuri tai sen puuttuminen kokonaan. Pienryhmässä arka ja ujokin alkaa avautua ja tulee nähdyksi ja kuulluksi.

”Tämähän on ruokaterapiaa”

Käytännön arjen taitojen oppimisen ohessa jutellaan monenlaisia asioita. Joskus on hyvä pysähtyä hetkeen. Kerran ruokapöytäkeskustelussa nousi esille suru huomiotta jääneistä syntymäpäivistä, joten seuraavalla kerralla juhlittiin ”kaikki pitämättömät synttärit”.

” Syksyn ryhmässä onnistumisia olivat selkeästi havaittu oma-aloitteisuuden lisääntyminen, taitojen paraneminen sekä luottamuksen syntyminen kurssin vetäjän ja nuorten välillä, mikä näkyi välittömänä vuorovaikutuksena, spontaanina palautteena nuorilta Hetalle ja yhteisen huumorin löytymisenä. Yhteisöllisyyden kokemus on erityisen tärkeä lähinnä ulkopuolisuutta kokeneille nuorille,” kertoo yksilövalmentaja Tarja Ärväs Tukeva-työvalmennussäätiöstä Kuopiosta.

Joskus tulokset näkyvät pienellä viiveellä.

”Kevään kurssilla katsoimme, kuinka paljon säästää, jos lopettaa tupakoinnin. Mietimme mitä sillä rahalla voisi tehdä. Syksyllä yksi näistä nuorista tuli uudestaan kurssilleni, ja puhuimme jälleen säästämisestä. Hän kertoi, että kevään ”saarnani” oli jäänyt mieleen ja tämä oli se viimeinen syy, miksi hän oli lopettanut tupakoinnin. Säästetyillä rahoilla hän sitten hankki tatuoinnin. Tällainen herääminen ja tavoitteellisuus toivottavasti näkyy nuorten elämässä jatkossa muissakin, isoissa ja pienissä asioissa,” kertoo Marttojen kotitalousasiantuntija Kati.

Hyvä arki ja onnistumisen ilo kuuluvat jokaiselle nuorelle!palaute

Nuorten palautetta (N145) Arki sujuvaksi-kursseista vuodelta 2018 (asteikko 1-5).

 

 

 

Päivi Känsälä
koordinaattori
Arki Sujuvaksi, Marttaliitto

Terveisiä amiksesta!

IMG_1491

Hei vaan sinne työpajalle. Me täällä ammatillisessa koulutuksessa ajattelimme kirjoittaa ja päivittää hieman kuulumisia. Emme olekaan hetkeen ehtineet tavata, mutta varmaan ymmärrätte syyn. On pidellyt kiirettä. Yhtä aikaa uudistuivat sekä tutkintojen perusteet että laki ammatillisesta koulutuksesta. Pari muutakin muuttujaa on viimeiseen kahteen vuoteen mahtunut.

Opettaja ryhmäyttää, eriyttää, ohjaa ja opettaa. Sitten on hoksaus jokaisen opiskelijan kanssa. Mietitään osaamista, näyttöjä, työelämässä oppimisen jaksoja ja ylläpidetään suhteita yrityksiin. Kouluttaudutaan, opetellaan vuosityöajan vaatimuksia ja kirjataan hanketunteja.

Verkostoyhteistyössä hoidamme opiskelijoiden asioita. Opettaja, opo, kuraattori ja terkkari ovat tärkeässä roolissa silloin, kun nuorella on vaikeuksia. Meidät ammatillisen koulutuksen työntekijät saattaa löytää esimerkiksi nuorisopsykiatrian odotushuoneesta, A-klinikalta tai palaverista etsivien luota.

Pahoittelumme siis siitä, ettemme ole heti vastanneet puhelimeen. Tai sähköpostiin. Tai Wappiin, Instan directiin tai Meseen. Olemme olleet Wilmassa.

Selittelyjen lisäksi kirjoitimme kiittääksemme. Täältä meiltä on siirtynyt teille vuosien varrella aikamoinen joukko amiksia. Kiitos, että olette auttaneet heitä. Ja kiitos myös kaikista mainioista opiskelijoista, joita olemme teiltä saaneet. Olette auttaneet montaa nuorta löytämään oman tulevaisuuden suuntansa, ohjanneet heidät opintoihin.

Juuri nyt näyttää siltä, että virta meiltä teille ei ole kuihtumaan päin. Meillä on motivoituneita, innokkaita ja itseohjautuvia nuoria. Ja sitten meillä on nuoria, jotka tarvitsevat valtavasti tukea ja apua. Heistä voi tulla mainioita osaajia, mutta ensin elämän peruspalikat on laitettava kohdilleen. Näissä nuorissa on yhteinen kosketuspintamme.

Amiksesta pajaan, pajalta amikseen. Tässä vastavuoroisessa virrassa TPY:n halu kehittää työpajojen osaamisen tunnistamisen prosesseja on todella tervetullutta. Otamme ilolla vastaan tarkoin kuvatut valmennusmenetelmät, eritellyt työtehtävät ja yksilöllisen osaamisen kehittymisen dokumentoinnin. Se nimittäin helpottaa meitä, vie eteenpäin osaamisen tunnustamista siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu oppilaitokseen.

Sillä juuri hän on tärkein. Nuori, joka kaipaa vahvistusta. Nuori, joka hakee identiteettiään ihmisenä ja ammattilaisena. Tulevaisuuden tekijä ja tulevaisuudentekijä.

Annemari Kallio,
Projektipäällikkö
Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä (ESR) –hanke
Ammattiopisto Lappia

*********

Osaamisen tunnistaminen ammattiopisto Lappiassa (video)

Ammattiopisto Lappian opettajat tuottivat  Kemin kaupungin sekä Muonion ja Pellon kuntien työpajojen oppimisympäristöraportit yhdessä pajojen henkilöstön kanssa. Niihin on sisällytetty kaikkien niiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset arviointikriteereineen, joiden oppimisympäristönä työpajat on tunnistettu.

Oppimisympäristöraportit:

PELLO

Pellon kunnan työpaja rakentuu kahdesta valmennusympäristöstä. Ritavaaran valmennuspalvelut ovat lähelle työelämää sijoittuvia, joiden keskeinen tavoite on tukea erityisesti valmentautujien työtaitoja ja työelämävalmiuksia, Varikolla valmennuspalvelut ovat pitkälti kuntouttavia.

Raportti

KEMI

Kemin työpajat ovat osa kaupungin nuorisotyön yksikköä. Niiden tavoitteena on edistää nuoren oman elämän hallintaa, parantaa nuoren koulu- ja työpaikansaantimahdollisuuksia sekä edistää musiikillista kehittymistä. Yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden nuorisotyön yksiköiden kanssa.

Raportti

MUONIO

Muonion työpaja koostuu Fillaripajasta, Kierrätyspajasta ja Kuljetuspajasta. Valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen.

Raportti