Mitä minulla olisi ilman pajaa?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjan viimeisessä osassa aiheena on, mitä työpajajakson jälkeen? 90 % työpajojen valmentautujista kokee hyötyneensä työpajalta saamastaan tuesta. Jenni Karppinen Pohjois-Savosta kertoo oman tarinansa etsivään nuorisotyöhön ja työpajalle sekä sieltä eteenpäin.

Infograafit_työpajajakson jälkeen

Päädyin Iisalmen Nuorison Tuki ry:lle (Intry) ensimmäisen kerran joskus keväällä 2017. Melkein vuoden olin elellyt ilman mitään suuntaa. Tulevaisuudella ei ollut antaa minulle mitään. Olin epäonnistunut kaikessa, olin menettänyt todella paljon. En välittänyt mistään. Minulla oli paikkakunnan vaihto edessä. Halusin pois kaiken vanhan kaaoksen keskeltä.

Hieman epäilevin mielin lähdin kotikuntani etsivän kanssa Iisalmeen katsomaan, millainen etsivä minut siellä ottaisi huomaansa. Olin muuttamassa ja siirtyisin Iisalmen palveluiden piiriin. Tällöin etsivät majailivat vielä Intryllä. Olin täysin varma, ettei uusi etsivä, Tiina, minua tajuaisi tai ei ehkä edes jaksaisi paneutua minun moninaiseen kaaokseeni. No, tajusipa kuitenkin ja löytyi meitä yhdistäviä kiinnostuksen kohteitakin. Tiina jatkoi asioideni kuntoon laittamista. Nyt oli joku, johon luottaa ja joka rauhoitti kiukut ja opetti löytämään taas ratkaisuja. Kaiken harmauden jälkeen oli ihana mennä Intrylle nuorten naisten iltoihin  ja päästä Nuotta-valmennukseen.

Välissä yritin kuntouttavaa kehitysvammaisten parissa, mutta pääni ja asiani olivat niin levällään, että se tosiaan jäi vain yritykseksi. Olin taas epäonnistunut.

Tässä kohtaa elämääni tullaan todelliseen käännekohtaan. Intryllä pyöri sosiaalisen vahvistamisen ryhmä, diagnoosina nuoruus. Tiina itse siinä ohjaajana. Tätäpä Tiina minulle ehdottamaan ja eihän minulla enää ollut mitään menetettävää, joten suostuin oikopäätä. Koin, että minulla on turvallista ja helppo olla Intryllä. Vietin ryhmässä yhteensä kuusi kuukautta tammikuusta 2018 alkaen, kahdessa ryhmässä. Toisessa vertaisohjaajan roolissa. Oloni koheni, itsetuntoni palaili, sai luvallista aikaa ajatella vain itseään. Pääsin tekemään taas kädentaidollisia asioita, tähän minulla on intohimo ja palo. Tutkintokin tekstiilialalta. Nautin Intryn yhteisöllisyydestä ja tasavertaisuudesta.

Ryhmien jälkeen oli taas pohdittava jatkoa. Pelottavaa! Vietin puoli vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa vanhusten virikeohjaajana. Tämän jakson ollessa puolessa välissä Tiina soitti minulle taas elämääni mullistavan puhelun: ”Kiinnostaisiko ohjata kädentaitoja Intryllä?”. No tottakai kiinnostaisi! Nyt oltiin unelmatyöni äärellä. Muutamia keskusteluja ja varmistuksia ja asia lyötiin lukkoon. Huhtikuussa 2019 palasin Intrylle, nyt hieman eri roolissa kuin aikaisemmin. Jännitti, mutta en muista, milloin olisin ollut niin onnellinen kuin silloin. Osaamiseni kädentaitojen saralla oli huomattu ja unelmani ohjaustyöstä oli kuultu.

Alku oli tottakai haastavaa, löytää oma uusi rooli tutussa ympäristössä. Olla ohjaaja, ottaa vastuuta. Uskon, että myös muille tilanne oli aluksi hämmentävä. Onneksi keskustelulla moni asia ratkesi.

Nyt olen puuhaillut tekstiilien ja nuorten parissa noin 10 kuukautta. Ja olen nauttinut. Olen kehittynyt, olen oppinut. On saanut myös epäonnistua.

Mitä minulla olisi ilman työpajaa, Intryä? Hurja sanoa, mutta ei ehkä mitään. Päädyin oikeiden ihmisten luo ja siitä sain potkua mennä eteenpäin. Se, että minulla on taustalla monia ikäviä asioita, on vain hyödyksi. Kun keskustelen nuorten kanssa, tiedän todella, mistä he puhuvat. Ja voin olla myös esimerkkinä, että aika monesta asiasta voikin selvitä ja mennä eteenpäin.

Jenni Karppinen

Mitä tapahtuu työpajajakson aikana?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Kolmannessa osassa tarkastellaan, mitä tapahtuu työpajajakson aikana. Missä palveluissa valmentautujat työpajalla ovat? Kuinka kauan jaksot kestävät? Millaista osaamista niiden aikana kertyy? Entä millaisia vaikutuksia valmentautujat itse kokevat toiminnalla olevan? Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajajakson aikana

Suurin osa valmentautujista kuntouttavassa työtoiminnassa

Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon, esimerkiksi TE-toimiston, toimenpiteessä. Viime vuosina kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on kasvanut, ja se on noussut yleisimmäksi palveluksi sekä nuorten (34,2 %) että aikuisten (41,7 %) kohdalla. Vuonna 2018 toiseksi yleisin toimenpide oli työkokeilu: siihen osallistui 17 % kaikista valmentautujista ja 22,1 % nuorista. Palkkatuetun työn osuus on puolestaan laskenut: 2018 palkkatuetussa työssä oli enää 8,2 % kaikista valmentautujista ja 5,9 % nuorista.  

Muutokset palveluiden osuuksissa voivat liittyä valmentautujien lisääntyneisiin tuentarpeisiin, ohjaavien tahojen palveluiden saatavuuteen ja säädöksiin sekä palveluiden rahoitusrakenteeseen. Olennaista on, että ohjaava taho tunnistaa asiakkaan palvelutarpeet. TE-toimistoissa tuleekin lisätä käyntiasiointina toteutettavaa kohtaavaa palvelua ja vahvistaa palvelutarvearviointiin liittyvää osaamista. Näin asiakas ohjautuisi oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaan palveluun.  

On huomioitava, että ainoastaan kuntouttavassa työtoiminnassa on kunnalle taloudellinen kannustin, kun muista palveluista se puuttuu. Kuntouttava työtoiminta on oikea palvelu silloin, kun tarvitaan tukea arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Jos elämänhallinta on kunnossa, tarkoituksenmukainen palvelu voi olla palkkatuettu työ. Jos taas tarvitaan vahvempaa kuntoutuksellista tukea, osuvin palvelu voi olla sosiaalinen kuntoutus. Kuntouttavaa työtoimintaa vastaavat kannusteet tulee rakentaa myös sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi työpajoille suunnatun palkkatuen tukiprosentteja tulee kasvattaa, jotta palkkatuetun työn kautta siirtyminen työelämään olisi mahdollista nykyistä useammalle. 

Työpajajakso keskimäärin puoli vuotta  

Työpajajakson kestot vaihtelevat, ja keskimäärin työpajajakso kestää hieman yli 6 kuukautta, nuorilla noin 5 kuukautta. Työpajatoimijoiden mukaan ohjaavat tahot ovat viime vuosina pyrkineet laatimaan aiempaa lyhempiä sopimuksia, vaikka tarvittaisiin pikemminkin entistä pidempiä palveluja. Moninaiset tarpeet edellyttävät riittävän pitkiä palveluita. Työpajajaksot tulee rakentaa joustavasti vastaamaan valmentautujien moninaisiin tuentarpeisiin.    

Työpajajakson aikana kertynyt osaaminen vie eteenpäin 

Työpajajakson aikana valmentautujille kertyy monipuolista osaamista yleisistä työelämävalmiuksista ammatillisiin taitoihin. Tätä osaamista voidaan verrata tutkintojen perusteisiin ja dokumentoida osaamistodistuksin. Työpajakentällä on tällöin puhuttu opinnollistamisesta. Monilla työpajoilla voidaan myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia ja osoittaa osaamista näytöin. Osaamisen tunnistaminen on merkityksellistä ensinnäkin valmentautujan voimaantumisen kannalta: oman osaaminen näkyväksi saaminen vahvistaa itsetuntemusta, innostaa oppimaan lisää ja tukee jatkopolkujen löytämistä. Osaamisen tunnistaminen myös edistää koulutukseen ja työelämään sijoittumista.  

Tällä hetkellä noin 58 % työpajoista antaa osalle tai kaikille valmentautujille osaamistodistuksen tunnistetusta osaamisestaan. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuksen ja konsultatiivisen tuen tarve on kasvava – ja siihen tulee vastata pitkäjänteisillä valtakunnallisilla kehittämisresursseilla. 

Työpajatoiminnassa koetaan kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarilla kartoitetaan työpajatoiminnan vaikutuksia valmentautujien itsensä kokemana. Tulokset kertovat, että valmentautujat ovat kokeneet myönteisiä edistysaskelia samanaikaisesti useilla eri elämänalueilla. Vahvistumista on tapahtunut erityisesti arjenhallinnassa (74 % valmentautujista), elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 % valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (70 % valmentautujista). Sovari 2019 -kyselyyn vastasi jo yli 5 200 valmentautujaa. Eräs heistä kuvaa työpajatoiminnan monitahoisia vaikutuksia näin:        

Olen saanut rutiinia elämään, kun ennen työpajajaksoa en tehnyt mitään ja poistuin kotoa hyvin harvoin. Minulla on parempi vuorokausirytmi ja jaksamisen lisäännyttyä olen myös saanut tehdä töitä, joissa olen vastuussa ja se on lisännyt itsevarmuutta. Sain suorittaa hygieniapassin ja kokeilla paljon uusia juttuja. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut jutella asioista niiden painaessa mieltä. Olen saanut paljon apua kaikenlaiseen ja esimerkiksi rohkeutta hakea kouluun vihdoin. Työpajajakso on auttanut parantumisessani ja kevyt työskentely on tukenut jaksamista. (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Sovari-tulosten mukaan työpajatoiminta vahvistaa kokemusta omasta osaamisesta ja parantaa päivärytmiä. Se myös tukee omien hyvien ominaisuuksien tunnistamista, selkiyttää jatkosuunnitelmia ja vahvistaa kykyä toimia toisten ihmisten kanssa. Nämä ovat kokonaisuuksia, joiden tulee olla kunnossa, jotta kestävä kiinnittyminen koulutukseen tai työmarkkinoille on mahdollista. Ne ovat myös tekijöitä, jotka tekevät työpajatoiminnasta vaikuttavaa. Työpajatoiminta tuottaa laaja-alaista sosiaalista vahvistumista ja kokonaisvaltaisia edistysaskeleita 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet 

Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

Työpajatoiminta 2018. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. OKM / AVI. 

”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään” Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset TPY.

Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. TPY. (Ei julkaistu.)