Kuka käy työpajalla?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Toisessa osassa kysytään, kuka käy työpajalla? Keitä työpajatoimintaan osallistuvat asiakkaat eli valmentautujat ovat: minkä ikäisiä he ovat ja millaisia koulutustaustoja heillä on? Entä mistä valmentautujat työpajoille ohjautuvat? Työpajojen valmentautujista kirjoittaa TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajatoimintaan osallistuvat

Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: valmentautujamäärä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa  

Työpajatoimintaan osallistuneiden valmentautujien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 työpajatoiminnassa oli mukana n. 15 300 valmentautujaa, ja vuonna 2018 työpajoilla tuettiin jo lähes 27 300 valmentautujaa. Tämä on enemmän, kuin esimerkiksi koko Imatran kaupungissa on asukkaita. Valmentautujien määrän merkittävä kasvu kertoo siitä, että työpajatoimintaa tarvitaan ja se on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme. Työpajatoiminta tukee tuloksellisesti kohti koulutusta ja työelämää. 

Valmentautujista alle 29-vuotiaita nuoria on reilu puolet, ja vuonna 2018 heitä oli 14 600 (54 %). Viime vuosina valmentautujamäärät ovat kuitenkin kasvaneet erityisesti yli 29-vuotiaiden osalta. Tätä selittää etenkin kuntouttavan työtoiminnan laajentuminen: kuntouttava työtoiminta on yleistynyt vielä enemmän aikuisten kuin nuorten palveluna. 

Työpajojen valmentautujista hieman yli puolet, 58 %, on miehiä. Tätä sukupuolijakaumaa voivat selittää erot paitsi miesten ja naisten työttömyysasteissa myös työpajojen tarjoamissa työtehtävissä ja -aloissa  

Suuri osa työpajanuorista ilman ammatillista tutkintoa 

Suurin osa nuorista tulee työpajalle peruskoulupohjan varassa. Vuonna 2018 54 prosentilla nuorista ylin suoritettu tutkinto oli peruskoulu. Merkittävä osa pajanuorista on kuitenkin opiskellut ammatillisessa koulutuksessa, mutta päätynyt keskeyttämään opintonsa – moni jopa useamman kerran. Tämä kertoo nuorten tarpeista saada sekä ohjausta oikeaan alanvalintaan että tukea opintoihin kiinnittymiseen ja arjenhallintaan. 

Kasvava osa valmentautujista on kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon: vuonna 2018 heitä oli jo 35 prosenttia työpajanuorista. Tämä kuvastaa nuorten tarpeita saada niin tukea työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen kuin mahdollisuuksia ammatillisten taitojensa kartuttamiseen. Jos työttömyys valmistumisen jälkeen pitkittyy, koetaan uhkaa osaamisen ruostumisesta ja työllistymiskynnyksen nousemisesta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista työpajanuorista on puolestaan uuden suunnan etsijöitä ja alanvaihtajia. Lisäksi työpajoilla on jonkin verran opiskelijoita erilaisilla tukijaksoilla, ja moni heistä pystyy suorittamaan tutkinnon osia pajajaksonsa aikana  

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorisotakuun näkökulmista työpajat pystyvät näin ollen tukemaan sekä niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, että niitä nuoria, jotka valmistuttuaan hyötyvät työllistymistä edistävistä valmennuspalveluista   

”Työpajajakso on auttanut minua työllistymään, olen oppinut paljon eri alan hommia, motivaatio asioiden selvittämiseen ja oppimiseen noussut huomattavasti, mahdollisuus suorittaa tutkintoja työpajajakson aikana sekä tukea työpajalla sekä sen ulkopuolella.” (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Työpajoille ohjautumisessa paikoin haasteita – panostettava vahvemmin 

Valmentautujat tulevat työpajalle yleensä jonkin yhteistyötahon ohjaamana. Vuonna 2018 valmentautujia ohjautui eniten työhallinnosta (36 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (17 %), nuorisotyöstä (11 %) ja oppilaitoksista (10 %). Lisäksi osa valmentautujista tuli suoraan itse työpajalle (13 %). Viime vuosina työhallinnosta ohjautuneiden osuus on pienentynyt ja oma-aloitteisesti työpajoille tulleiden osuus puolestaan kasvanut.        

Ohjautumisen toimivuudessa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Monilla alueilla koetaan haasteita erityisesti TE-toimiston kanssa tehtävässä yhteistyössä. TE-palveluja on karsittu radikaalisti, eivätkä kaikki asiakkaat saa riittävästi kohtaavaa palvelua. TE-palvelujen käyntiasiointia ja asiantuntevaa palvelutarvearviointia tulee vahvistaa. Myös työpajojen ja Ohjaamojen yhteistyön toimivuudessa on laaja kirjo. Monin paikoin yhteistyö koetaan heikoksi ja nuorten ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on vähäistä.  

Noin puolet työpajoista ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka olisivat halunneet osallistua toimintaan. Tarve työpajatoiminnalle on siis monin paikoin vielä tämänhetkistä suurempi. Toisaalta osa työpajoista voisi tukea nykyistä useampaa valmentautujaa. Työllisyyden ja kouluttautumisen edistäminen edellyttää yhteistyön vahvistamista työpajojen ja ohjaavien tahojen, erityisesti TE-hallinnon ja Ohjaamojen välillä. Tärkeintä on, että kukin pääsee oikeaan aikaan omaa tilannettaan parhaiten edistävään palveluun ja löytää oman polkunsa.  

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:   

Työpajatoiminta 2017. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM / AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)