Huomio koulutuksesta syrjään jäävien nuorten tuentarpeisiin

Suurin osa nuorista hakeutuu jouhevasti toisen asteen koulutukseen, etenee suunnitellusti opintopolullaan ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Olennaista onkin kiinnittää huomiota siihen nuorten joukkoon, joka on vaarassa keskeyttää opintonsa ja pudota koulutuksen ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelussa näiden nuorten elämäntilanteita ei ole huomioitu riittävästi, ja varsinaiset toimenpiteet koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn puuttuvat. Koulutuspolulta syrjään jäävien nuorten oma ääni on ollut heikosti kuuluvissa.

IMG_1571

Lisää resursseja opiskelijahuoltoon ja mielenterveyspalvelut kuntoon

Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä työskennellään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kanssa. Työpajatoimijoiden ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan nuorten haasteet liittyvät etenkin voimavaroihin, elämänhallintaan ja mielenterveyteen. Monella nuorella on taustallaan rankkaa koulukiusaamista, mikä on heikentänyt heidän toimintakykyään ja estää osaltaan myös opintoihin kiinnittymistä. Kokemusten mukaan myös palvelujärjestelmämme suurimmat puutteet löytyvät myös nuorten tarpeisiin vastaavista mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. Myös sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli nuorten opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen läpäisyn tukemisessa. Keskeistä on tarjota nykyistä paremmin saavutettavia palveluita tukea tarvitseville nuorille. Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resursseja tulee vahvistaaOlennaista on myös lisätä nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä toteuttaa nuorten terapiatakuu. Tärkeää on lisäksi tukea koulun yhteisöllisyyttä nuorisotyön avulla. Nuoren tulee saada tarvitsemansa tukipalvelut ajoissa – ei vasta sitten, kun koulutuksen keskeyttäminen on jo edessä. 

Työpajat oppimisympäristöinä yksilöllistä tukea tarvitseville

Työpajat tarjoavat oppimisympäristöjä niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja ammatillisen osaamisen kerryttämistä valmennuksen tukemana. Monilla työpajoilla voi suorittaa tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja, ja ne toimivat osaamisen osoittamisen näyttöympäristöinä. Työpajatoiminnassa vahvistetaan myös yleisiä työelämävalmiuksia ja työyhteisöosaamista, mikä madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä ja ehkäisee myös koulutuksen keskeyttämistä. Työpajat tarjoavat kokonaisvaltaista tukea haastavassa elämäntilanteessa oleville.

Työpajat voivat jatkossa toimia entistä vahvemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina myös oppivelvollisuuden laajentamisen osalta. Koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyön tulee aina olla sopimuksellista ja perustua periaatteelle, että raha seuraa oppivelvollista. Työpajatoimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja opinnollistamiseen liittyvää osaamista on tuettava valtakunnallisilla kehittämisresursseilla.

Etsivä nuorisotyö vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja perustuu vapaaehtoisuudelle 

Etsivä nuorisotyö edistää nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Sillä on merkittävä rooli koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tukemisessa, opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa sekä koulutukseen kiinnittymisen edistämisessä ja keskeyttämisen ehkäisemisessä. Kunnan ja etsivän nuorisotyön vastuita tulee oppivelvollisuuden yhteydessä vielä tarkentaa: etsivä nuorisotyö toimii kunnan kanssa yhteistyössä, mutta vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta tulee olla kunnalla, ei etsivällä nuorisotyöllä. Olennaista on, ettei  etsivä nuorisotyö voi olla velvoittavaa, vaan se on nuorelle aina vapaaehtoista.

Koulutuspolulta syrjässä olevien ääntä tulee vahvistaa

Nuorilla tulee olla aito mahdollisuus yksilöllisiin koulutuspolkuihin ja tarvitsemaansa tukeen ja ohjaukseen. Työpajakentän ja etsivien nuorisotyöntekijöiden mukaan keskeyttämisvaarassa olevat ja koulutuksen ulkopuolelle pudonneet nuoret hyötyvät palveluista, joille yhteistä on kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen ja rinnalla kulkeva tuki. Olennaista on nyt kysyä, miten koulutuspolulta syrjässä olevat nuoret kokevat elämäntilanteensa sekä tarpeisiinsa vastaavien palveluiden saatavuuden ja niiden kehittämistarpeet.

Lue lisää TPY:n oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevästä kannanotosta ja kommenteista. 

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa

Porin kaupungin Nuorten työpajoilla yksinäisyyttä on onnistuttu vähentämään järjestämällä avointa iltapajatoimintaa. Kirsi Vesterbacka kertoo iltapajatoiminnasta saaduista kokemuksista. Ystävänpäiväviikolla käynnistyneessä #yksinäisyyttävastaan-kampanjassa etsivä nuorisotyö ja työpajat kertovat teoistaan yksinäisyyden vähentämiseksi.

hello-lightbulb-os-8dH12UGo-unsplash

Porin kaupungin Nuorten työpaja aloitti iltapajatoiminnan syyskuussa 2019. Iltapajoja on järjestetty säännöllisesti joka toinen viikko keskiviikkona tai torstaina klo 16-20.

Iltapajan idea on tarjota nuorille mahdollisuus hengailla yhdessä. Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä, koska ohjelma on rentoa ja osallistuminen vapaaehtoista. Vaikka olisi ujo tai sosiaalisesti kömpelömpi, rohkenee lähteä mukaan koska paikka ja ihmiset ovat työpajasta tuttuja. Nuorten työpajan iltapajaan voi osallistua jokainen alle 29-vuotias nuori, vaikka ei (vielä) olisikaan työpajalla töissä.

Tällä hetkellä tapahtumaa ei mainosteta laajasti, sillä ainakin tämän hetken tavoitteena on pitää iltapajaan osallistujien määrä pienehkönä, jolloin osallistuminen on helpompaa niillekin, jotka eivät ole sosiaalisesti aktiivisia. Pienessä porukassa on turvallista luoda kenties pysyvämpiäkin ihmissuhteita, jolloin iltapaja on täyttänyt todellakin tehtävänsä.

Yhdessä tekeminen ja oleskelu on aina lähtöisin nuorista itsestään ja he sekä ideoivat että tekevät iltapajan ohjelman itse. Porissa eri pajat osallistuvat halujensa mukaan ohjelman luomiseen. Kahta samanlaista iltapajaa ei ole, vaan jokainen on ollut omanlaisensa; nuorten itsensä näköinen. Ainakaan vielä eivät ideat ole loppuneet kesken.

Jokaisessa iltapajassa on ollut suunniteltua ohjelmaa kuten vierailijoita, leikkejä, meditaatioharjoituksia, elokuvan katselua, levyraatia, kokkailua jne. Neljän tunnin aikana ehtii toteuttamaan useampiakin ideoita. Lopuksi on aikaa pelailla yhdessä vaikkapa Unoa.

Iltapajaan osallistuu nuorten lisäksi aina etsivä nuorisotyö, yksilövalmennus ja eritysnuorisotyöntekijä, jotka ovat valmiina kuuntelemaan nuoria asiassa kuin asiassa. Lisäksi mukana on aina muutama pajojen ohjaajista.

Nuoret ovat olleet tyytyväisiä iltapajoihin, sillä niiden ilmapiiri on rento. Työn tekemisestä ei puhuta, vaikka lähes kaikki paikalla olevat ovatkin työkavereita keskenään. Tosin Porin työpajalla on niin paljon nuoria ja useampia kahvihuoneita eri puolilla rakennusta, että kaikki eivät välttämättä opi tuntemaan toisiaan työpäivien lomassa edes ulkonäöltä.

Nuoret ovat pitäneet hyvänä myös sitä, että iltapajojen aikana voi kokeilla toisenlaisia asioita kuin mitä arkisessa työssä työpajalla tai muualla. Esimerkiksi työpajan Varaosapankissa työskentelevä nuori ei juuri pysty tekemään improvisaatioharjoituksia normaalina arkena, mutta iltapajassa senkin kokeileminen on ollut mahdollista.

Iltapajan jälkeen nuoret ovat kokeneet, että olo on itsevarmempi ja on helpompi olla oma itsensä. Iltapaja on hyvä syy lähteä pois kotoa ja viettää yksinäisen illan sijaan sosiaalisempi iltahetki.

Porin kaupungin Nuorten työpajan nuoret ovat toivoneet, että iltapajatoiminta jatkuu ja vakiinnuttaa asemansa pysyvänä osana pajatoimintaa. Hyvät kokemukset iltapajatoiminnasta ovat mukava syy haastaa kaikki muut Suomen työpajat kokeilemaan iltapajatoimintaa edes yhden illan ajan! Tämän tyyppinen toiminta on piristävä poikkeus normaaliin pajarutiiniin ja tuo varmasti hyvää mieltä kaikille osallistujille.

Kirsi Vesterbacka
Porin kaupungin Nuorten työpajat

 

Lue lisää #yksinäisyyttävastaan-kampanjasta ja ilmoita oma tekosi.

 

Kuka käy työpajalla?

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Toisessa osassa kysytään, kuka käy työpajalla? Keitä työpajatoimintaan osallistuvat asiakkaat eli valmentautujat ovat: minkä ikäisiä he ovat ja millaisia koulutustaustoja heillä on? Entä mistä valmentautujat työpajoille ohjautuvat? Työpajojen valmentautujista kirjoittaa TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajatoimintaan osallistuvat

Työpajatoiminta vastaa tarpeisiin: valmentautujamäärä lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa  

Työpajatoimintaan osallistuneiden valmentautujien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 työpajatoiminnassa oli mukana n. 15 300 valmentautujaa, ja vuonna 2018 työpajoilla tuettiin jo lähes 27 300 valmentautujaa. Tämä on enemmän, kuin esimerkiksi koko Imatran kaupungissa on asukkaita. Valmentautujien määrän merkittävä kasvu kertoo siitä, että työpajatoimintaa tarvitaan ja se on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme. Työpajatoiminta tukee tuloksellisesti kohti koulutusta ja työelämää. 

Valmentautujista alle 29-vuotiaita nuoria on reilu puolet, ja vuonna 2018 heitä oli 14 600 (54 %). Viime vuosina valmentautujamäärät ovat kuitenkin kasvaneet erityisesti yli 29-vuotiaiden osalta. Tätä selittää etenkin kuntouttavan työtoiminnan laajentuminen: kuntouttava työtoiminta on yleistynyt vielä enemmän aikuisten kuin nuorten palveluna. 

Työpajojen valmentautujista hieman yli puolet, 58 %, on miehiä. Tätä sukupuolijakaumaa voivat selittää erot paitsi miesten ja naisten työttömyysasteissa myös työpajojen tarjoamissa työtehtävissä ja -aloissa  

Suuri osa työpajanuorista ilman ammatillista tutkintoa 

Suurin osa nuorista tulee työpajalle peruskoulupohjan varassa. Vuonna 2018 54 prosentilla nuorista ylin suoritettu tutkinto oli peruskoulu. Merkittävä osa pajanuorista on kuitenkin opiskellut ammatillisessa koulutuksessa, mutta päätynyt keskeyttämään opintonsa – moni jopa useamman kerran. Tämä kertoo nuorten tarpeista saada sekä ohjausta oikeaan alanvalintaan että tukea opintoihin kiinnittymiseen ja arjenhallintaan. 

Kasvava osa valmentautujista on kuitenkin suorittanut ammatillisen tutkinnon: vuonna 2018 heitä oli jo 35 prosenttia työpajanuorista. Tämä kuvastaa nuorten tarpeita saada niin tukea työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen kuin mahdollisuuksia ammatillisten taitojensa kartuttamiseen. Jos työttömyys valmistumisen jälkeen pitkittyy, koetaan uhkaa osaamisen ruostumisesta ja työllistymiskynnyksen nousemisesta. Osa ammatillisen tutkinnon suorittaneista työpajanuorista on puolestaan uuden suunnan etsijöitä ja alanvaihtajia. Lisäksi työpajoilla on jonkin verran opiskelijoita erilaisilla tukijaksoilla, ja moni heistä pystyy suorittamaan tutkinnon osia pajajaksonsa aikana  

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorisotakuun näkökulmista työpajat pystyvät näin ollen tukemaan sekä niitä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää opintonsa, että niitä nuoria, jotka valmistuttuaan hyötyvät työllistymistä edistävistä valmennuspalveluista   

”Työpajajakso on auttanut minua työllistymään, olen oppinut paljon eri alan hommia, motivaatio asioiden selvittämiseen ja oppimiseen noussut huomattavasti, mahdollisuus suorittaa tutkintoja työpajajakson aikana sekä tukea työpajalla sekä sen ulkopuolella.” (Valmentautuja, Sovari 2019) 

Työpajoille ohjautumisessa paikoin haasteita – panostettava vahvemmin 

Valmentautujat tulevat työpajalle yleensä jonkin yhteistyötahon ohjaamana. Vuonna 2018 valmentautujia ohjautui eniten työhallinnosta (36 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (17 %), nuorisotyöstä (11 %) ja oppilaitoksista (10 %). Lisäksi osa valmentautujista tuli suoraan itse työpajalle (13 %). Viime vuosina työhallinnosta ohjautuneiden osuus on pienentynyt ja oma-aloitteisesti työpajoille tulleiden osuus puolestaan kasvanut.        

Ohjautumisen toimivuudessa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Monilla alueilla koetaan haasteita erityisesti TE-toimiston kanssa tehtävässä yhteistyössä. TE-palveluja on karsittu radikaalisti, eivätkä kaikki asiakkaat saa riittävästi kohtaavaa palvelua. TE-palvelujen käyntiasiointia ja asiantuntevaa palvelutarvearviointia tulee vahvistaa. Myös työpajojen ja Ohjaamojen yhteistyön toimivuudessa on laaja kirjo. Monin paikoin yhteistyö koetaan heikoksi ja nuorten ohjautuminen Ohjaamoista työpajoille on vähäistä.  

Noin puolet työpajoista ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka olisivat halunneet osallistua toimintaan. Tarve työpajatoiminnalle on siis monin paikoin vielä tämänhetkistä suurempi. Toisaalta osa työpajoista voisi tukea nykyistä useampaa valmentautujaa. Työllisyyden ja kouluttautumisen edistäminen edellyttää yhteistyön vahvistamista työpajojen ja ohjaavien tahojen, erityisesti TE-hallinnon ja Ohjaamojen välillä. Tärkeintä on, että kukin pääsee oikeaan aikaan omaa tilannettaan parhaiten edistävään palveluun ja löytää oman polkunsa.  

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:   

Työpajatoiminta 2017. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM / AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)