Työpaja – yhteisö, valmennus ja merkityksellinen työ samassa paketissa!

Mitä on työpajatoiminta vuonna 2020?  Työpajatoiminta 2020-blogisarjassa tarkastellaan työpajatoimintaa ja toiminnan ajankohtaisia ilmiöitä vuosikymmenen taitteessa. Ensimmäisessä osassa puhutaan, mitä on työpajatoiminta tänä päivänä. Millaisia työpajoja Suomessa on ja miten toiminta on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana? Sarjan avaa TPY:n työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa. Blogisarjan yhteydessä julkaisemme infograafisarjan työpajatoiminnasta.

Infograafit_työpajat suomessa

Työpajatoiminta 2020

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa ja tunnistaa osaamista sekä tukea kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoimintaa on saatavilla noin 95 prosentissa Suomen kunnista eli lähes joka kunnassa. Kunnalliset työpajat ovat pysyneet työpajojen enemmistössä läpi vuosikymmenen: 60 % työpajoista on kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia. Yhdistysmuotoisia työpajoja on 28 %, säätiöitä 10 % ja muita toimijoita 2 %. Työpaja saattaa olla omassa kunnassa ainoa työllistymistä ja arjenhallintaa tukeva palvelu tai ainoa tunnistettu oppimisympäristö osaamisen kerryttämiseen tutkintoa varten.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen. Se on rinnallakulkijuutta, kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Työvalmentajan vastuulla on ammatillisen osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittäminen. Työn lomassa syntyy monia syvällisiä keskusteluja ja pohdintoja tulevaisuudesta. Yksilövalmentajan kanssa työalana on koko elämä – yksilövalmennuksessa vahvistetaan arjenhallintaa sekä mietitään jatkopolkuja. Ympäröivä yhteisö tarjoaa vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia sekä kehittää taitoa toimia ryhmässä. Valmennus työpajalla on aina tavoitteellista.

Verstaalta pelien kehittelyyn

Työpajojen työtehtävissä korostuu konkreettinen tekeminen. Työpajalla saa merkityksellistä tekemistä, mahdollisuuden kokeilla, ja ehkä löytää itselleen uuden ammatillisen kiinnostuksen kohteen tai hyvän harrastuksen. Työpajalla tarjotaan mahdollisuus onnistumisen kokemuksiin – jos se onnistui täällä, voin onnistua muuallakin!

Puu ja rakennus sekä tekstiili ovat säilyttäneet asemansa työpajojen yleisimpinä valmennusyksikköinä läpi menneen vuosikymmenen. Noita työtehtäviä yhdistää käsillä tekeminen, jossa näkee oman työn jäljen ja tulokset välittömästi. Nuorten kiinnostusta ovat herättäneet uudet mediaan, pelien kehittelyyn tai pelaamiseen liittyvät työpajat. Niiden määrä onkin kasvanut tasaisesti etenkin vuosikymmenen loppupuolella. Kun vuonna 2016 media ja mainonta oli vielä 13. yleisin valmennusyksikkö työpajoilla, oli se noussut vuonna 2018 sijalle 9.

Kokemattomana työntekijänä pääsin näkemään ja kokemaan kyseisten työtehtävien vaativuuden ja pääsin yleisesti oppimaan alasta ja siihen liittyvistä erilaisista asioista. … Itse henkilökohtaisesti olen tykännyt olla pajalla töissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, vaikka alasta ja sen käytännöistä ei ollut pienintäkään hajua.” (Sovari 2019)

Yhä useampi työpajalle tuleva tarvitsee pidempikestoista tukea

Monella työpajalle tulevalla nuorella on tarvetta pidempikestoiselle ja intensiivisemmälle tuelle, mikä näkyy starttivalmennuksen suurena tarpeena. Matalan kynnyksen starttivalmennuksessa olevilla työ- tai koulutuspolku ei ole aivan lähiaikoina saavutettavissa, vaan sen alku siintää hieman kauempana edessäpäin. Starttivalmennuksessa työpaja-arkeen ei välttämättä sisälly varsinaisia työtehtäviä, mutta valmennuksen menetelminä hyödynnetään monenlaista toimintaa kädentaidoista ruoanlaittoon ja luontoretkiin.

Vaikka työpajatoiminta on toimintamuotona vakiintunut, elää se silti ajassa. Toiminnan sisältöjä muokataan niin valmentautujien ja alueen kuin työmarkkinoiden ja koulutustarpeiden mukaan.  Valmentautujien mielestä työpajatoiminta on onnistunut erinomaisesti: he antavat toiminnalle arvosanan 4,3 asteikolla 1-5.

Anne Välimaa
työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Työpajatoiminta 2016. OKM / AVI
Työpajatoiminta 2018. OKM/AVI
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2018 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari-tulokset 2019 / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (ei julkaistu)

 

Tutkinto työpajalla? Ei oo mahdollista! Vai onko?

Hajulukon puhdistus (002)
Valmentautuja tekemässä näytössä hajulukon puhdistusta, mikä on osa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvaa LVI-järjestelmien toimintakunnon ylläpitämistä.

Jos Hessu haluaa suorittaa tutkintoa työpajalla olematta varsinainen opiskelija, täytyy ensimmäiseksi miettiä, minkä tutkinnon mukaista ammattitaitoa voi työpajalla oppia. Kaikkien tutkintojen perusteet löytyvät verkosta ePerusteista.  Seuraavaksi pitää löytää oppilaitos, jolla on järjestämislupa kyseessä olevaan tutkintoon. Oppilaitos voi näin digiajalla sijaita kauempanakin.

Oppilaitoksessa mietitään vastuuopettajan kanssa, mitä osaamista Hessulla jo on ja mitä osaamista vielä pitää hankkia. Koska Hessu ei ole menossa varsinaiseksi opiskelijaksi, osaamisen hankkiminen ei ole oppilaitoksen vastuulla, vaan Hessun ja työpajan. Opettajalta saa kuitenkin usein hyviä vinkkejä.

Ja sitten Hessu tekee ihan tavalliseen tapaan töitä työpajan työvalmennuksessa, kunnes sovitun tutkinnon osan tai tutkinnon osien mukaiset työtehtävät sujuvat.

Seuraavaksi suunnitellaan näyttö. Eri oppilaitoksilla ja eri ammattialoilla on erilaisia tapoja tehdä näyttö. Opettaja kertoo, millainen näyttösuunnitelman tulee olla ja miten näyttö suoritetaan. Näyttö voi olla lyhyt työsuoritus, esim. yhden kohteen ylläpitosiivous, tai se voi olla esimerkiksi viikon mittainen jakso, jonka aikana työpajan arvioija seuraa Hessun tekemistä.

Näytön lopuksi arviointikeskustelussa on paikalla Hessu, työpajan arvioija sekä opettaja. Arvioinnin tekevät työpajan arvioija ja opettaja yhdessä. Opettaja kyselee arvioijalta, miten Hessu on missäkin tilanteessa toiminut, eli työpajan arvioijan ei tarvitse osata suoraan sanoa onko suoritus T1 vai K5 tai hyväksytty/hylätty.

Entä TE-toimisto?

Pelkän näytön suorittaminen oppilaitoksessa ei ole opiskelua (TEM/2414/03.01.04/2018) eikä vaikuta työttömyysturvaan. TE-toimistolle on kuitenkin syytä kertoa aikeesta suorittaa näyttöjä oppilaitoksessa, koska sen tulee näkyä työllistymissuunnitelmassa.

Jos työpajajakso keskeytyy ennen tutkinnon valmistumista, jää valmentautujalle opiskeluoikeus oppilaitokseen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tämän TE-toimisto selvittää. Silloin pyydetään oppilaitoksesta opiskelutodistus, jonka mukaan ko. opiskelija ei ole opiskellut läsnäolevana. Todistus toimitetaan TE-toimistolle ja vastataan, että ”en ole opiskellut lainkaan läsnäolevana”. Ensimmäistä kertaa pyytäessäni todistusta tähän tarkoitukseen, pyysin todistusta, että henkilö ei ole opiskellut oppilaitoksessa. Se aiheutti pientä hilpeyttä.

Mitäs tämä maksaa Hessulle?

Ei mitään. Pelkän näytön suorittamisesta oppilaitokseen ei saa periä maksua. Vastaavalla tavalla tutkinnon osia voi suorittaa myös kuntouttavassa työtoiminnassa kuntien, kaupunkien tai yhdistysten eri yksiköissä tai työkokeilussa yrityksissä. Tai vaikka palkkatyössä. Ihan missä vaan, missä voi oppia tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä.

Janiika Saarinen

Kirjoittaja työskentelee Valo-valmennuskoordinaattorina Valovoima -hankkeessa (ESR) Raision kaupungin työllisyyspalveluissa.  Hän on työssään mahdollistanut jo noin 200 tutkinnon osan suorittamisen.