Osaaminen näkyväksi opinnollistamalla

IMG_1487

Työpajoilla tehdään päivittäin lukuisia eri alojen tehtäviä. Opinnollistaminen on keino saada nämä tehtävät näkyviksi ja dokumentoitua. Työpajan työtehtävissä kertyvä osaaminen voidaan tunnistaa osaamistodistuksella ja tunnustaa myöhemmissä opinnoissa. Parhaimmillaan tämä sekä madaltaa kynnystä ammatillisten opintojen aloittamiseen että lyhentää opiskeluaikaa. Joka tapauksessa työpajan tehtävistä saa nyt osaamistodistuksen, joka kertoo, mitä valmentautuja on valmennusjakson aikana tehnyt ja mitä hän osaa. Mitä enemmän osaamistodistuksia kirjoitetaan, sitä tunnetummaksi opinnollistaminen tulee myös muualla, työpajan ulkopuolella.

Opinnollistaminen on työpajojen valmennukselle laatutekijä, joka osaltaan lisää työpajatoiminnan läpinäkyvyyttä. Työpajan valmentautujalle se tekee näkyväksi osaamisen lisäksi omaa valmennuspolkua ja ammatillista kehittymistä. Työpajoilla työskentelevälle työ- ja yksilövalmennuksen henkilöstölle se lisää ammatillista osaamista ja tuo uuden näkökulman valmennuksen tavoitteellisuuteen, nostaen siten koko työpaikan osaamista ja ammattitaitoa.

Oma organisaationi on ollut vuodesta 2012 mukana Paikko-järjestelmässä. Olemme tunnistaneet tutkinnon perusteiden mukaiset oppimisympäristöt ja laatineet niille oppimisympäristöraportit. Oppimisympäristöraporttien perusteella valmentautujille voidaan kirjoittaa osaamistodistuksia, joissa heidän osaamistaan verrataan tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin.

Tätä kirjoittaessani Sovatek-säätiön työvalmennuksen yksiköissä on tunnistettu yhteensä 12 uudistettua ammatillista perustutkintoa ja 20 eri oppimisympäristöä. Haluamme tarjota oppimisympäristöjä mahdollisimman laaja-alaisesti, jolloin tehtäviä voidaan henkilökohtaistaa valmentautujan tavoitteiden suuntaisesti – aivan kuten osaamisperusteisessa tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa.

Osaamistodistukseen voi tulla merkintöjä useamman ammatillisen perustutkinnon osista, esimerkiksi Kierrätyskauppamme valmentautujat voivat saada todistuksen yhteisten opintojen, liiketalouden ja logistiikan perustutkintojen osista.

Ehkä hienointa opinnollistamisessa on kuitenkin se, että arviointi on positiivista. Ei arvioida kenenkään osaamattomuutta tai kehittämisen kohteita, vaan ainoastaan osaamista, joka ylittää ammatillisen perustutkinnon arvioinnin T1-tason. Jos osaaminen on selkeästi parempaa, voidaan arviointia vielä sanallisesti avata yksityiskohtaisemmin osaamistodistuksen lisätietoihin. On hienoa, kun todistuksen saaja saa kannustavaa palautetta osaamisestaan. Se parantaa itsetuntoa, tuo onnistumisen kokemuksen ja saattaa rohkaista ottamaan sen ratkaisevan askeleen seuraavalle askelmalle kohti omia tavoitteita, esimerkiksi opiskeluissa.

Opinnollistaminen on erinomainen menetelmä työpajoilla kertyvän osaamisen näkyväksi tekemisessä. Se on myös oivallinen työkalu valmennuksen laadun kehittämiseksi, sillä se auttaa saamaan monenlaiset työvalmennuksen toimintaympäristöt keskenään yhteismitallisiksi ja vertailukelpoisiksi.

Mitä enemmän työvalmennuksen toimintoja avataan, sitä läpinäkyvämmäksi kaikki tekemämme muuttuu. Osaltaan tämä varmasti auttaa oikaisemaan työpajatoiminnan ympärillä olevia uskomuksia ja ennakkoluuloja. Työpajoilla tehdään aidosti oikeita asioita ja toimitaan tavoitteellisesti eikä näiden merkitystä voi väheksyä.

Ammatillisen koulutuksen uudistukset tukevat opinnollistamista

Opinnollistamisen rooli osaamisen tunnistamisessa tulee olemaan entistä tärkeämpi työpajaympäristöissä. Amisreformi uudisti sekä ammatillisten perustutkintojen rakenteen että sisällöt. Uudet tutkintojen perusteet tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Tärkein uudistus valmennuksen kannalta on osaamisperusteisuus. Henkilön kaikki osaaminen on tunnustettava eikä osaamista enää mitata opintosuoritusten, opiskelu- tai työajan pituuden tai laajuuden perusteella. Nyt arvioidaan vain ja ainoastaan sitä, osaako henkilö tutkinnon osassa vaaditut asiat vai ei. Missä ja miten tahansa hankittu osaaminen on siis tunnustettava, kun siitä on esittää toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja. Tarvittaessa osaamisesta annetaan näyttö.

Toinen tärkeä uudistus on henkilökohtaistaminen, joka koskee kaikkia toisen asteen opiskelijoita. Nyt jokainen ammattiin opiskeleva opiskelee oman henkilökohtaisen opintojen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOKS) mukaan ja vain tutkinnosta puuttuvia tietoja ja taitoja. Tämäkin uudistus hyödyttää osaamistodistuksen omaavaa henkilöä, kun jatkossa opiskellaan HOKSin, eikä koko opiskeluryhmää koskevan opetussuunnitelman mukaan. Tutkinto voidaan muodostaa eri tutkintojen osista, jolloin valinnaisia tutkinnon osia voidaan hyväksyä joltain toiselta alalta. Tämä on arkipäivää työelämässä, opiskeluissa ja myös työvaltaisissa valmennuksissa ja työtoiminnoissa; ammattitaito rakentuu usean ammattialan osaamisista.

Kun valmennus on oikea-aikaista ja sisältää oikeita elementtejä suhteessa valmentautujan tavoitteisiin, voivat osaamisen tunnistaminen ja osaamistodistus olla merkittäviä välineitä valmentautujan onnistumisen kokemisessa. Kyllähän meistä jokainen haluaa saada positiivista palautetta tekemisestään ja osaamisestaan. Osaamistodistuksen antama palaute on nimenomaan sitä. Ollaan siis mukana tekemässä valmennuksesta aidosti kannustavaa ja eteenpäin vievää käyttämällä osaamisen tunnistamista ja osaamistodistuksia.

Nyt viimeistään kannattaa aloittaa opinnollistaminen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla sekä muissa työvaltaisissa toimintaympäristöissä!

Sari Rantala

Kirjoittaja on ammatillinen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee työvalmentajana ja Paikko-asiantuntijana kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamisen parissa Jyväskylässä Sovatek-säätiössä.

Synergiaseminaari kokoaa opinnollistamisen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa työskentelevät 6.-7.11.2019 Tampereelle. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 23.10. mennessä täällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s