Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa
Music Café After Eight, kaksikielinen työpaja Pietarsaaren keskustassa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamia nuorten työpajoja on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan 40 kunnan alueella yhteensä 17. Nuoria valmentautujia työpajoilla on vuosittain noin 1200. Alueen rikkaus on kaksikielisyys ja molemmilla kotimaisilla toimivia työpajoja on alueella useita. Alueen ehdoton erityispiirre on se, että puolet työpajoista toimivat seutukunnallisesti; 2-5 kunnan alueella.

Nuorten työpajat ovat kuntiemme peruspalveluita tukevia. Ne toimivat koulutuksen, sosiaalihallinnon ja työhallinnon rajapinnoilla kuitenkin omaten aivan erityisen nuorisotyöllisen työotteen. Nuorten työpajatoiminnan lähtökohtana on pyrkiä tarjoamaan toimintaa lähipalveluna ja tästä syystä näille leveyksille onkin syntynyt seutukunnallisia työpajoja, jotta taataan mahdollisuus nuorten työpajapalveluihin jokaisessa kunnassa. Alueellamme on lukuisia kuntia, joista nuorten kannalta tärkeitä palveluita on viety kasvukeskuksiin ja näin ollen mm. pitkien etäisyyksien takia palveluihin pääsy on hankaloitunut merkittävästi. Nuorten työpajatoiminta on muodostunut tärkeäksi peruspalveluksi kunnissa. Sen avulla lukuisa joukko nuoria on saanut apua ja tukea, löytänyt uuden polun elämälleen sekä päässyt takaisin koulutukseen ja työelämään. Työpajalla nuori on ennen kaikkea kohdattu ja häntä on kuunneltu. Se, jos mikä on työpajojen vahvuus. Se, jos mikä tekee työpajoista timanttia.

Työpajat ovat alueellamme eri kokoisia ja näköisiä, toimivat eri hallintokuntien alla ja toimintoja on laidasta laitaan. Erilaisuus on rikkaus, mutta yksi asia työpajojamme ainakin yhdistää. Esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat ovat innolla lähteneet mukaan alueelliseen verkostoyhteistyöhön ALU-koordinaattorin johdolla. Työpajatoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä on minusta erityisen tärkeää, että työpajat verkostoituvat. Pohjanmailla esimiehet, yksilövalmentajat ja työvalmentajat tapaavat säännöllisesti omissa vertaisverkostoissaan ja näin ollen pääsevät keskustelemaan keskenään ja jakamaan hyviä käytänteitä sekä ajankohtaisia kokemuksia työstään.

Viime ja tämän vuoden aikana erityisenä painopisteenä alueellamme on ollut opinnollistamisen syventäminen ja kehittäminen sekä työpajojen brändäys ja ilmeen kohotus. Vaikka työpajat houkuttelevat hyvin nuoria ja työpajoilla tehdään valtavan hyvää valmennustyötä, niin aina on mahdollisuus kehittää ja pyrkiä parempaan. Mitä, jos työpajojen brändiä lähdettäisiinkin isolla joukolla työstämään? Mikä oikein tekee työpajasta työpajan? Miten työpaja näkyy ulospäin nuorille, vanhemmille, yhteistyötahoille ja päättäjille?  Haastankin työpajat rohkeasti pohtimaan ja tarkastelemaan omaa toimintaa ja fyysistä ympäristöä brändinäkökulmasta. Mikä voisi tehdä työpajoista vieläkin arvostetumpia, laadukkaampia ja houkuttelevampia? Rohkeasti eteenpäin kirkas tulevaisuudenkatse silmissä kohti entistäkin timanttisempaa toimintaa eteläpohjalaisella asenteella: Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan!

 

Annika Kattilakoski,
nuorisotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

thumbnail_911a5992-0925-48ad-bf04-6ed747787cc4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uskon sinuun

Millainen on hyvä valmentaja ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee työssään? Mitä ominaisuuksia arvostat ja mitä käytät työssäsi?  

Tätä olen kysynyt Voimavarat valmennuksessa -koulutuksissa viime vuonna sekä tänä keväänä. Jokainen osallistuja on kirjoittanut kolme itselleen tärkeää ominaisuutta ja vastauksia on tullut liki 800. Hajonta ominaisuuksien välillä on ollut suurta, koska vastaaminen oli vapaamuotoista. Kuitenkin ominaisuus, joka nousee merkittävimmäksi sekä viime vuoden että tämän kevään vastauksissa, on kuuntelu ja kuuntelun taito.

Olemme keskustelleet kuuntelemisesta, hyväksyvästä läsnäolosta kuulemisen hetkellä ja kuulemisesta ilman omia ennakkoajatuksia. Tässä kuuntelutaidossa nousi tärkeänä esille kärsivällisyys ja rauhallisuus: ajan antaminen keskustelulle kiireettömästi. Keskustelussa valmentajan täytyy olla kärsivällinen ja odottaa, että valmentautuja – oli sitten nuori tai aikuinen työpajalainen – kertoo itse tarinaansa. Kun tuemme valmentautujan oman elämän sanoittamista, hän saa omasta elämäntarinastaan ja tavoitteistaan paremman otteen kuin jos me alamme ns. sanoittaa valmiiksi vastauksia. Toiveena on, ettei keskustelussa käy niin kuin eräs työpaja-ammattilainen sanoi: ”Kuunteleminen lakkaa, kun alamme miettiä vastausta”.  Jos ajatukset karkaavat omaan vastaukseen, ohi voi mennä olennaisia osia valmentautujan kertomuksesta.

Valmentajan tehtävä on etsiä vastausta yhteistyössä juuri sillä hetkellä valmentautujaa askarruttaviin asioihin. ”Mikä on ajankohtaisin ongelma tai asia sinulle tänään?” voi olla se kysymys, jolla päästään paremmin eteenpäin. Tällöin valmentautuja voi itse osoittaa keskustelulle sen suunnan, joka palvelee häntä tässä ja nyt. Olennaista on ottaa käsittelyyn ”asia asiana”, johon voidaan yhteisillä keskusteluilla ja toiminnoilla vaikuttaa. Joskus luottamussuhde ei ole vielä syntynyt ja keskustelu sulkeutuu. Joskus taas asia on liian raskas käsiteltäväksi sanallisesti, jolloin voi olla hyvä ottaa käyttöön erilaiset toiminnalliset menetelmät (maalaaminen, piirtäminen, musiikki jne.). Toiminnallisten menetelmien avulla asiaan liittyvät tunteet ja ajatukset saavat käsiteltävän muodon ja niitä voidaan tarkastella yhdessä etäämmältä. Valmentajan empatiakykyä tarvitaan erityisesti haastavista asioista keskusteltaessa. Samalla tarvitaan myös rohkeutta ottaa puheeksi asiat, jotka ovat valmentautujan etenemisen esteenä.

Kun valmentajan oma asenne valmennuksessa on kannustava ja rohkaiseva,  vaikuttaa se suoraan valmentautujan mahdollisuuksiin selviytyä voittajana eteenpäin työpajalta. Valmentajan tehtävänä on fanittaa valmentautujaa ja muistaa sanoa tarpeeksi usein ”uskon sinuun”. Varsinkin silloin, kun tulee takapakkia edistymisessä ja asioista täytyy keskustella uudelleen. Vastavuoroisuus, välittömyys ja joskus myös huumori ovat niitä keinoja, joilla pettymyksistä voidaan selvitä ja uudelleensuunnitella valmennuspolkuja sopivan haasteellisiksi viemään kohti työpajan, koulutuksen ja työelämän tavoitteita.

Myönteinen asenne, positiivisuus ja ystävällisyys arjessa näkyvät hyvin toimivassa työpajassa arvostavana ja kunnioittavana suhtautumisena kaikkiin työyhteisön työntekijöihin. Positiivisuus ja usko jokaisen mahdollisuuksiin edetä kohti oman näköistä elämää ja tulevaisuuspolkua antaa varmuutta sekä valmentautujille että valmentajille. Tällainen valmennustyö työpajalla on merkityksellistä ja vaikuttavaa, kuten Sovari-tuloksista olemme saaneet lukea. Olkaa siis edelleen työpajalla ammattilaisia, joilla on korvat avoinna kuuntelemaan valmentautujia avoimin mielin. Uskokaa mahdollisuuksiin ja kannustakaa kaikkia ottamaan oma elämä haltuun.

Susanna Palo
kouluttaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Valmentajan TOP10 ominaisuudet (lihavoituna): kuuntelu, kuunteluntaito / luotettavuus, luotettava/ positiivisuus (myönteisyys), ystävällisyys, hyvä käytös, ilo /kärsivällisyys, pitkäjänteisyys / kannustava, rohkaiseva, kehuminen/ empaattisuus, empatiakyky / aitous, avoimuus, välittömyys/ läsnäolo, läsnä oleminen /huumori /rauhallisuus

Kuva: Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan valmentajia / Esa Linna