”Helppo olla ja tulla”

Sain kannustusta ja henkistä tukea oman elämän hallinnassa. Uusia ideoita tulevaisuuden suunnitelmiin ja tekemisiin. Rytmiä ja uutta tarkoitusta elämään tms. Helppo olla ja tulla, koska on ymmärtäväisiä ihmisiä ja yksilöllistä ohjausta eikä ollenkaan turhaa painostusta, joka löisi lukkoon ja lisäisi ahdistusta.

Nimetön suunn.malli (42)

Työpajojen valmentautujista 90 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista ja lähes 60 prosenttia jonkin selkeän edistysaskeleen elämäntaidoissaan työpajajakson aikana. Muutos merkitsee monenlaista,  yhdelle yhtä ja toiselle toisenlaisesta edistymistä elämänpolullaan. Tulokset tulevat esille valtakunnallisesta työpajojen Sovari 2018 -kyselystä, johon vastasi 3883 valmentautujaa työpajoilta.

Työpajoilla on hyviä, toimivia välineitä valmentautujien sosiaaliseen vahvistamiseen. Työpaja tarjoaa valmentautujille yleensä monipuolista ja mielekästä sisältöä päivään: työtehtävät ja toiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä työ- ja yksilövalmentajien tuki työpajalla koetaan yleisesti hyväksi. Työpajatoiminta saa kokonaisuutena valmentautujilta hyvän arvosanan 4,3 asteikolla 1-5. Useimmat valmentautujat ovat motivoituneita käymään työpajalla ja suosittelisivat työpajatoimintaa myös työttömille kavereilleen.

Useimmille valmentautujille työpajatoiminta merkitsee edistymistä arjenhallinnassa: näin kokee 74 prosenttia Sovariin vastanneista valmentautujista. Arjen asioiden hoitamiseen, omatoimisuuteen ja päivärytmiin tulee ryhtiä yleensä nopeasti, jopa jo ensimmäisen kuukauden aikana työpajalla.

Useimmille, 67 prosentille valmentautujista, työpajatoiminta merkitsee itsetuntemuksen vahvistumista. Työpaja tarjoaa tilaisuuksia kokeilla monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja riittävästi ohjausta työtehtävissä, mikä tuottaa useimmille valmentautujille uuden oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Työvalmennuksessa on onnistuttu sekä työn ohjaamisessa että valmentautujien kohtaamisessa. Työpajoilla on kiinnitetty huomiota myös osallisuuden toteutumiseen eli siihen, miten valmentautujat voivat vaikuttaa työpajatoiminnan toteutukseen.

Lähes 70 prosenttia valmentautujista on kokenut edistymistä sosiaalisissa taidoissaan työpajajakson aikana. Työpajalla työskentely muiden valmentautujien kanssa harjaannuttaa toimimaan yhdessä toisten kanssa ja vahvistaa omaa roolia ryhmän jäsenenä. Työpajojen hyvä ryhmähenki ja hyväksytyksi tulemisen tunne lisäävät rohkeutta toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja vahvistavat sosiaalisia taitoja.

Työpajatoiminta edistää valmentautujien etenemistä opiskelemaan ja työelämään. Työpajakyselyn mukaan valmentautujista 26 prosenttia etenee työpajalta opiskelemaan ja 19 prosenttia töihin. Sovariin vastanneista valmentautujista 70 prosenttia arvioi, että omat opiskelu- ja työelämävalmiudet ovat vahvistuneet työpajajakson aikana. Monen kohdalla on lisääntynyt halu opiskella, ja itselle sopivat alat ovat selkeytyneet. Työpajalla on opittu noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja hakemaan töitä.

Sosiaalista vahvistumista tapahtuu valmentautujien elämässä useilla osa-alueilla samanaikaisesti. Onnistumiset ja edistyminen yhdellä saralla antavat voimavaroja myös muihin asioihin omassa elämässä. Esimerkiksi arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistumisesta on varmasti hyötyä myös opiskeluun liittyvissä valinnoissa ja työelämän haasteissa. Työpajatoiminta vahvistaa kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Yksilövalmennus antaa valmentautujille tukea henkilökohtaisten asioidensa järjestämiseen ja jatkosuunnitelmien tekemiseen.

Sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ja eteneminen vaihtelevat sen mukaan, mihin työpajan palveluun valmentautuja on ohjattu. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ovat laaja-alaisimmat ja vahvistumisen kokemus tulee parhaiten esille 10—12 kuukautta kestäneen työpajajakson vaiheilla. Työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä koettu sosiaalinen vahvistuminen vaihtelee enemmän yksilöllisesti ja parhaat kokemukset saavutetaan 4—12 kuukautta kestäneen työpajajakson aikana. Etenkin Itsetunnossa, sosiaalisissa taidoissa, opiskelu- ja työelämävalmiuksissa sekä elämänhallinnassa myönteiset muutokset vahvistuvat vähitellen kuukausien myötä.

Edellä kuvatuista työpajatoiminnan laatutekijöistä tulee pitää huolta. Sovari-tuloksista ei nouse esille yhtä yhteistä työpajatoiminnan kehittämisen painopistettä, vaan näkemykset kehittämistarpeista vaihtelevat valmentautujittain ja työpajoittain. Työpajoilla tarvitaan riittävästi ja monipuolisesti erilaisia työtehtäviä ja muitakin aktiviteetteja, riittäviä ja ammattitaitoisia resursseja työvalmennukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä hyviä toimintakäytäntöjä, joissa valmentautujat pääsevät osallistumaan työpajatoiminnan suunnitteluun ja toteuttamaan itseään.

Lue lisää työpajatoiminnan vaikutuksista valtakunnallisesta Sovari 2018 -raportista.

Riitta Kinnunen
asiantuntija (Sovari ja STL)
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Kinnunen, Riitta (2019). ”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään”. Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki.

Bamming, Ruth & Hilpinen, Merja (2018). Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. Aluehallintovirastojen julkaisuja 50/2018. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue, Vaasa.