”Helppo olla ja tulla”

Sain kannustusta ja henkistä tukea oman elämän hallinnassa. Uusia ideoita tulevaisuuden suunnitelmiin ja tekemisiin. Rytmiä ja uutta tarkoitusta elämään tms. Helppo olla ja tulla, koska on ymmärtäväisiä ihmisiä ja yksilöllistä ohjausta eikä ollenkaan turhaa painostusta, joka löisi lukkoon ja lisäisi ahdistusta.

Nimetön suunn.malli (42)

Työpajojen valmentautujista 90 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista ja lähes 60 prosenttia jonkin selkeän edistysaskeleen elämäntaidoissaan työpajajakson aikana. Muutos merkitsee monenlaista,  yhdelle yhtä ja toiselle toisenlaisesta edistymistä elämänpolullaan. Tulokset tulevat esille valtakunnallisesta työpajojen Sovari 2018 -kyselystä, johon vastasi 3883 valmentautujaa työpajoilta.

Työpajoilla on hyviä, toimivia välineitä valmentautujien sosiaaliseen vahvistamiseen. Työpaja tarjoaa valmentautujille yleensä monipuolista ja mielekästä sisältöä päivään: työtehtävät ja toiminta, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä työ- ja yksilövalmentajien tuki työpajalla koetaan yleisesti hyväksi. Työpajatoiminta saa kokonaisuutena valmentautujilta hyvän arvosanan 4,3 asteikolla 1-5. Useimmat valmentautujat ovat motivoituneita käymään työpajalla ja suosittelisivat työpajatoimintaa myös työttömille kavereilleen.

Useimmille valmentautujille työpajatoiminta merkitsee edistymistä arjenhallinnassa: näin kokee 74 prosenttia Sovariin vastanneista valmentautujista. Arjen asioiden hoitamiseen, omatoimisuuteen ja päivärytmiin tulee ryhtiä yleensä nopeasti, jopa jo ensimmäisen kuukauden aikana työpajalla.

Useimmille, 67 prosentille valmentautujista, työpajatoiminta merkitsee itsetuntemuksen vahvistumista. Työpaja tarjoaa tilaisuuksia kokeilla monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja riittävästi ohjausta työtehtävissä, mikä tuottaa useimmille valmentautujille uuden oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Työvalmennuksessa on onnistuttu sekä työn ohjaamisessa että valmentautujien kohtaamisessa. Työpajoilla on kiinnitetty huomiota myös osallisuuden toteutumiseen eli siihen, miten valmentautujat voivat vaikuttaa työpajatoiminnan toteutukseen.

Lähes 70 prosenttia valmentautujista on kokenut edistymistä sosiaalisissa taidoissaan työpajajakson aikana. Työpajalla työskentely muiden valmentautujien kanssa harjaannuttaa toimimaan yhdessä toisten kanssa ja vahvistaa omaa roolia ryhmän jäsenenä. Työpajojen hyvä ryhmähenki ja hyväksytyksi tulemisen tunne lisäävät rohkeutta toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja vahvistavat sosiaalisia taitoja.

Työpajatoiminta edistää valmentautujien etenemistä opiskelemaan ja työelämään. Työpajakyselyn mukaan valmentautujista 26 prosenttia etenee työpajalta opiskelemaan ja 19 prosenttia töihin. Sovariin vastanneista valmentautujista 70 prosenttia arvioi, että omat opiskelu- ja työelämävalmiudet ovat vahvistuneet työpajajakson aikana. Monen kohdalla on lisääntynyt halu opiskella, ja itselle sopivat alat ovat selkeytyneet. Työpajalla on opittu noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja hakemaan töitä.

Sosiaalista vahvistumista tapahtuu valmentautujien elämässä useilla osa-alueilla samanaikaisesti. Onnistumiset ja edistyminen yhdellä saralla antavat voimavaroja myös muihin asioihin omassa elämässä. Esimerkiksi arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistumisesta on varmasti hyötyä myös opiskeluun liittyvissä valinnoissa ja työelämän haasteissa. Työpajatoiminta vahvistaa kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Yksilövalmennus antaa valmentautujille tukea henkilökohtaisten asioidensa järjestämiseen ja jatkosuunnitelmien tekemiseen.

Sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ja eteneminen vaihtelevat sen mukaan, mihin työpajan palveluun valmentautuja on ohjattu. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla sosiaalisen vahvistumisen tarpeet ovat laaja-alaisimmat ja vahvistumisen kokemus tulee parhaiten esille 10—12 kuukautta kestäneen työpajajakson vaiheilla. Työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä koettu sosiaalinen vahvistuminen vaihtelee enemmän yksilöllisesti ja parhaat kokemukset saavutetaan 4—12 kuukautta kestäneen työpajajakson aikana. Etenkin Itsetunnossa, sosiaalisissa taidoissa, opiskelu- ja työelämävalmiuksissa sekä elämänhallinnassa myönteiset muutokset vahvistuvat vähitellen kuukausien myötä.

Edellä kuvatuista työpajatoiminnan laatutekijöistä tulee pitää huolta. Sovari-tuloksista ei nouse esille yhtä yhteistä työpajatoiminnan kehittämisen painopistettä, vaan näkemykset kehittämistarpeista vaihtelevat valmentautujittain ja työpajoittain. Työpajoilla tarvitaan riittävästi ja monipuolisesti erilaisia työtehtäviä ja muitakin aktiviteetteja, riittäviä ja ammattitaitoisia resursseja työvalmennukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä hyviä toimintakäytäntöjä, joissa valmentautujat pääsevät osallistumaan työpajatoiminnan suunnitteluun ja toteuttamaan itseään.

Lue lisää työpajatoiminnan vaikutuksista valtakunnallisesta Sovari 2018 -raportista.

Riitta Kinnunen
asiantuntija (Sovari ja STL)
Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lähteet:

Kinnunen, Riitta (2019). ”Uusia valmiuksia arkeen ja työelämään”. Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovari 2018 -tulokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki.

Bamming, Ruth & Hilpinen, Merja (2018). Työpajatoiminta 2017. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. Aluehallintovirastojen julkaisuja 50/2018. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue, Vaasa.

Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi

jns nuve.png
Kuva: Joensuun Nuorisoverstas ry

Olin yhtenä kevättalven perjantaina koulutuksessa, joka käsitteli vaikuttavuuden johtamista. Etsimme vastauksia siihen, mitä vaikuttavuutta tuotat päivittäin ja mitä vaikuttavuus meidän toiminnassa tarkoittaa?

Sinä päivänä muotoilin vihkooni seuraavia lupauksia meidän toiminnasta:

”Me pyritään tuottamaan sellainen kokemus, että nuori tuntee itsensä merkitykselliseksi ja tärkeäksi.”

”Sun elämä on ainutlaatuinen ja sulla on kyky oppia ihan omalla parhaalla tavallasi. Olet hyvä ja mukava ja sulla on mahdollisuus saada kavereita ja uusia tuttuja. Täällä sua ei kiusata.”

Tuo koulutuspäivä vahvisti sitä tietoa, että numeeristen tietojen lisäksi on ehdottoman tärkeää kerätä myös kokemustietoa laadullisia mittareita käyttäen. Työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä on ollut jo vuosia käytössä Sovari, joka vastaa juuri tähän tarpeeseen. Mikä vielä parasta, että Sovari on kansallisesti yhteismitallinen eli eri toimijoiden tuloksia voi jossain määrin vertailla. Sovari on meillä käytössä niin työpajatoiminnassa kuin etsivässä nuorisotyössäkin.

Vuosien mittaan olemme saaneet Sovarissa kaikenlaista palautetta. Herkullisimpia ovat ne negatiiviset vapaasti kirjoitetut palautteet, jotka antavat aihetta joidenkin prosessien ja työpajakäytäntöjen kehittämiseen. Luotamme nuoriin myös kehittämisessä. Sovarin tulosten saamisen jälkeen järjestämme aina nuorten raadin, jossa keskustellaan toiminnan kehittämiskohdista. Parhaat ratkaisut ovat jo valmiina nuorten ajatuksissa, kun vain muistaa heiltä kysyä.

Olemme myös ottaneet mittarin tulokset mukaan vaikuttamiseen mm. rakentamalla muutamia infograafeja, koska tuloksista on hyvä kertoa myös sidosryhmille ja vaikuttajille. Infograafit on julkaistu myös yhdistyksemme Facebookissa.

Sovarin sisällöt vastaavat niitä sosiaalisen vahvistamisen tavoitteita, jotka nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön on asetettu. Kysely ei ole ihan helppo eikä lyhyt. Työpajatoimintaan olemme myös kehitelleet väliarviointiin oman keskustelupohjan, joka vastaa Sovarin teemoja. Näin nuoret myös oppivat sanallistamaan vahvistumistaan sekä ymmärtävät ehkä paremmin Sovarin kysymykset. Tarkoituksena on saada valideja vastauksia.

Ja vielä tuohon keväiseen koulutuspäivään… Taas kertaalleen totesin, että meillä työpajoilla on käytössämme aika edistykselliset ja asiakaslähtöiset työkalut, joilla voimme osoittaa laadukkaan työn tulokset ja vieläpä kansallisesti vertaillen.  Tervetuloa muiltakin sektoreilta tutustumaan! Asia, jota meidän pitää tehdä enemmän, on työmme näkyväksi tekeminen niin somessa kuin muissakin medioissa sekä suoralla tiedottamisella sidosryhmille.

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas

Infograafeja Joensuun Nuorisoverstaan vaikuttavuudesta

Hallitusohjelma lupaa hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle

simon-maage-706908-unsplash

Maanantaina julkaistiin hallitusohjelmaneuvotteluiden tulos, Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Viiden puolueen yhteinen voimainponnistus on tunnistanut nuorten syrjäytymisen isoksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja hallitusohjelma sisältääkin monta toimenpidettä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten koulutustason parantamiseksi. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on nostettu keskeiseksi hallituksen päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Monesta toimenpidekirjauksesta kuitenkin puuttuu vielä aikaikkuna toimenpiteiden toteuttamiselle, ja niiden rahoitus nojaa vahvasti työllisyysasteen kasvuun.  

Hallitusohjelma lupaa nyt hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Kirjausten mukaan ”Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.” Lisäksi ”kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle”.  Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on selkeästi tunnustettu!    

Työllistymiseen tukea

Kuten hallitusohjelmassa on todettu, jatkossa työllisyysasteen nosto tulee olemaan haastavaa. Olennaista onkin nyt lisätä osatyökykyisten, nuorten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa painotetaan aktiivisen työvoimapolitiikan merkitystä ja nostetaan esille työllisyyspalveluiden kehittäminen. Tämä on tarkoituksenmukaista. Työpajakentän kokemusten mukaan TE-palveluiden karsiminen on jättänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevia palveluiden ulkopuolelle. Hallitusohjelmassa ollaan parantamassa työllisyyspalveluiden saatavuutta ja laatua, ja luvataan varata tarvittavat henkilöresurssit henkilökohtaisen palvelun takaamiseksi. Hienoa! 

Positiivista on myös, että tarkoituksena on kehittää välityömarkkinoita, parantaa työhönvalmennuksen ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä lisätä palkkatuen käyttöä, nostaa vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärää ja poistaa kolmannen sektorin palkkatukikatto. Kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.  

Nuorisotakuun mukaisesti nuorille luvataan taata työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuta edistetään nyt asiantuntijatyön pohjalta, mikä tarjoaa työlle hyvät lähtökohdat. 

Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Nämä toimenpiteet jäävät kuitenkin vielä konkretisoimatta. Työpajakentän kokemusten mukaan aktiivimalli on tuottanut epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja kasvattanut epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista, yksilöllistä tukea ja monialaisia palveluita. 

Sote-uudistus ja maakunnat 

Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun, jossa sote-palveluiden järjestäminen kootaan 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Toisaalta hallitusohjelma vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Hallitusohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa huomiota kiinnitetään yksilölliseen kuntoutustarpeeseen työelämävalmiuksien ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Suunta on oikea, mutta tarvitaan vielä selvittelyä ja vaikuttamistyötä: mitä työpajojen yleisimmän toimenpiteen uudistaminen merkitsee työpajapalveluille?  

Oppivelvollisuuden laajentaminen 

Isoina uudistuksina voidaan pitää oppivelvollisuusikärajan nostoa 18vuotiaisiin ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valtakunnallinen työpajayhdistys suhtautuu oppivelvollisuusikärajan nostoon myönteisesti, kun samalla huolehditaan nuorten koulukuntoisuudesta, parannetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laatua ja huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt. Olennaista on turvata riittävät tukipalvelut niille nuorille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja erityistä tukea ja ohjausta. Hallitusohjelmassa on iloksemme nähty työpajatoiminta osana toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemista. Työpajat voivat tarjota koulutusjärjestelmälle tukeaan aiempaa laajemmin ja asemoitua lähemmäs koulutuksen kenttää. Työpajatoiminnan monialainen ja joustava luonne osana koulutus-, työvoima- ja sosiaali– ja nuorisopolitiikkaa tulee kuitenkin säilyttää. 

Työpajatoiminnassa on pitkään tehty työtä valmentautujien osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisen tukemisessa. Hallitusohjelmaan kirjattujen kansallisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden laadinta istuu työpajakentälle hyvin: osaamisen näkyväksi tekeminen tukee sosiaalista vahvistumista ja edistää koulutukseen ja työhön sijoittumista. Yhteistyöllä on mahdollista laatia toimivat periaatteet ja järjestelmä, jolla tämä tapahtuu sujuvasti. 

Nuorten syrjäytymistä vähennetään ja osallisuutta vahvistetaan 

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen on nostettu myös seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) pääteemaksi. Valtioneuvoston hyväksymällä ohjelmalla linjataan tulevien nuorisoalan osaamiskeskusten toimintaa. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymis ja työttömyyttä, tukea koulutuspolulla pysymis ja vahvistaa osallisuutta. Toivomme VANUPO:lta kunnianhimoa tavoitteiden toteutumiseksi ja uskallusta kokeilla uutta.  

Hallitusohjelmaan on nostettu mukana myös nuorisopolitiikan koordinoinnin parantaminen, mikä on hyvä uutinen. Haasteena on ollut nuorisoasioiden jakautuminen eri ministeriöille ja hallinnonaloille. Nyt on tarkoitus perustaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä ja parantaa nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.  

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma näyttää hyvältä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ja niiden kohderyhmien – heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta. Työpajatoiminnan tukemiseen on varattu 2 miljoonaa euroa. Etsivän nuorisotyön digitaalisen järjestelmän rahoituksesta ei kuitenkaan ole tarkempia kirjauksia. Ilahduttavaa joka tapauksessa on, että arpajaislain muutoksen myötä väheneviä Veikkauksen määrärahoja ollaan kompensoimassa budjettivaroista. Näin ollen etsivän nuorisotyön rahoitusta palautetaan asteittain nuorisotoimen momentille. Nyt jäämme odottamaan tarkennuksia hallitusohjelmaan ja ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanon aloittamista – ja aiomme olla siinä aktiivisesti mukana.   

 

Herttaliisa Tuure, toiminnanjohtaja, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Reetta Pietikäinen, vaikuttamistyön asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry