Yksin hyvä, yhdessä parempi

Työpajatoimijoiden ja etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot kokoavat työpajatoimijat ja etsivän nuorisotyön tekijät oman alansa yhteistyöverkostoon. Työpajojen alueellisia ALU-verkostoja toimii valtakunnallisesti 13 ja etsivän nuorisotyön verkostoja on käynnissä 14. Osa etsivien verkostoista on vasta käynnistelemässä toimintaansa ja muutama on vielä tulossa lisääkin. Kutakin alueellista verkostoa luotsaa alueellinen koordinaattori. Alueellisen verkostotoiminnan avulla mahdollistetaan keskinäinen verkostoituminen, vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä tarjotaan foorumi alueelliselle yhteistyölle ja vertaiskehittämiselle. Toisten samanlaista työtä tekevien valmentajien tai etsivien tarjoama vertaisryhmä on erittäin tärkeä.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vastaa yhtenä nuorisotyön osaamiskeskuksena työpajojen ja etsivien alueellisten verkostojen valtakunnallisesta koordinaatiosta. Valtakunnallisen koordinoinnin avulla tuetaan verkostojen toimintaa ja niiden sisältöjen kehittämistä, sekä tarjotaan tukea kunkin verkoston alueelliselle koordinaattorille. Tietoa ja ideoita kuljetetaan valtakunnalliselta tasolta alueille, alueilta valtakunnalliselle tasolle sekä alueiden välillä. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä ja samalla on syntynyt herkullinen mahdollisuus vahvistaa työpajojen ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä laajemminkin.

Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä alueelliset verkostot ovat tärkeä maakunnallinen ja maakuntarajat ylittävä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, mitä etsivät tekevät ja millaisia palveluja alueen työpajoilla voidaan tuottaa. Etsivät ja työpajat kohtaavat alueen nuoret ja huomaavat hiljaisia signaaleja ennen kuin ne näkyvät alueen tilastoissa. Samanlaista hiljaista tietoa on monilla muilla ruohonjuuritasolla työskentelevillä, löytyi kotipesä sitten ohjaamosta, TE-toimistosta, koulusta tai nuorisotalolta.

Nuorten ja aikuisten palveluja tuottavia ja niihin ohjaavia tahoja on kussakin maakunnassa ja kullakin alueella useita. Tunnetko sinä oman alueesi muita toimijoita, mitä he tekevät ja millainen heidän työskentelytapansa on? Tuntevatko he sinut ja teidän tapanne toimia? Miten yhteistyö sujuu? Alueellisella ja paikallisella tasolla yhteistyörinkiin pitäisi saada mukaan myös muut samojen palvelujen ja ihmisten kanssa työskentelevät. Tutustumalla, keskustelemalla ja tietoa jakamalla hiljaiset signaalit saadaan koottua pienistä tiedonjyvistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin on yhdessä helpompi tarttua.

anne ja katja 2.pngKatja Uustalo, asiantuntija, alueellinen etsivä nuorisotyö, Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus
Anne Välimaa, asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ, Valtakunnallinen työpajayhdistys

 

Työttömien syyllistämisestä yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin – työpajakentän kokemuksia aktiivimallista

reetan blogi

Ahdistava ja syyllistävä. Epävarmuutta ja pelkoa herättävä. Painostava. Loukkaava. Epäreilu. Tuskaa ja vihaisuutta synnyttävä. Näin kuvaavat työpajatoimijat kokemuksia, joita aktiivimalli on nostattanut työpajojen valmentautujissa. Työpajakentältä kerätyt näkemykset osoittavat aktiivimallin vaikutusten olevan täysin päinvastaisia kuin alun perin on tavoiteltu. Aktiivimalli ei aktivoi tai kannusta, vaan lannistaa, herättää aggressioita ja luo epätoivoa. Erään työpajanuoren mukaan: ”On väärin, että se, joka on yrittänyt saada töitä tai toimintaa, häntä sakotetaan siitä, ettei yrityksestä huolimatta ole onnistunut.” Erityisen epäreiluksi katsotaan, että aktiivimallin mukaista aktiivisuutta on pyrkimyksistä huolimatta usein varsin vaikea täyttää:

”Työnhakijat ovat ilmaisseet, että heidän keskuudessaan on pelkoa aktiivimallia kohden. Suurin osa asiakkaista kertovat, että aktiivimalli on kyykyttämistä ja heikko-osaisten kiusaamista. Suurin osa heistä, jotka ovat tätä sanoittaneet, ovat erittäin halukkaita palamaan työelämään, mutta töitä ei löydy ja haastatteluihin ei pääse.” (Työpajatoimija)

Työpajatoimijat näkevät aktiivimallin lisäävän turhaa byrokratiaa ja johtavan resurssien väärään kohdentamiseen. Aktiivimallia pidetään epäselvänä ja vaikeatulkintaisena, ja siihen liittyvän tiedotuksen ja ohjeistuksen katsotaan epäonnistuneen. Myös aktiivimallin toimeenpanosta käytännössä vastanneilla virkailijoilla kerrotaan olleen haasteita sen soveltamisessa: ”Todella surkea prosessi, jossa kukaan ei tiennyt, miten tätä sovelletaan kokonaisuudessaan.” (Työpajatoimija).

On ristiriitaista, että vaikka suurin osa työpajojen tuottamista palveluista hyväksytään aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuutta kerryttäväksi toiminnaksi, osa työpajatoiminnasta on edelleen rajattu sen ulkopuolelle. Työpajatoimija kuvaa: ”Sosiaalinen valmennus ei kartuta aktiivisuutta, vaikka se olisi selkeästi sitä – – – Monet palvelumme eivät siis kelpaa aktiivimalliin.” Kaikkien nuorisolain mukaisten työpajatoimijoiden sekä tavoitteellista työllistymistä edistävää valmennusta tai muuta toimintaa tuottavien toimijoiden tulee voida toimia aktiivimallin järjestäjänä.

Aktiivimallin tuottamat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset kasvattavat epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tutkimuksissa on todettu, että nuorten sosiaalinen luottamus on heikentynyt. On myös havaittu, että luottamuksen puute sisältää itseään vahvistavan syrjäytymiskierteen riskin.[1]

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat sanktioinnille perustuvan mallin sijaan arvostavaa kohtaamista sekä kuulluiksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä vahvistetaan yksilön voimavaroja ja luottamusta sekä tarjotaan kokonaisvaltaista tukea elämäntilanteen selvittelyyn ja jatkopolkujen löytämiseen. Toimintaan osallistuneet kertovat:

”Olen saanut paljon apua elämäntilanteeseeni ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Nuorisotyöntekijän avulla sain valittua uuden opiskelupaikan ja tulevaisuuden näkymät selkenivät. Olen myös saanut paljon keskusteluapua ja tukea mieltä painaviin ongelmiin.” (Nuori / etsivä nuorisotyö, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.” (Valmentautuja / työpaja, Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittarin kysely)

Kouluttautumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä ei edistetä ilman panostuksia yksilöjä aidosti tukeviin ratkaisuihin. Tarvitaan sekä henkilökohtaista tukea tarjoavia että yhteisöllisen kiinnittymisen ja osaamisen kasvattamisen mahdollistavia valmennus-, ohjaus- ja työllisyyspalveluita.

Reetta Pietikäinen
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

[1] Ks. Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.