Kumppaneina kasvamme vahvemmiksi

Työpajojen ja oppilaitosten yhteinen taival on ollut pitkään molempia hyödyttävä. Työpajoilta on siirtynyt oppilaitoksiin motivoituneita opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiudet ovat kohentuneet. Merkittävää etua ovat saaneet myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet opintojaan tuetusti työpajoilla ja keränneet voimia motivointijaksoilla.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä täytyy yhteistyön muotoja tarkistaa, jotta hedelmällinen yhteistyö voi jatkua. Perinteiset hyväksi todetut sopimukset täytyy uudistaa. Vaikka koulutussopimus kieltää yksiselitteisesti rahallisen korvauksen työpajoille silloin kun oppija suorittaa näyttöjä työpajalla, on silti perusteltua arvostaa työpajojen ainutlaatuista opiskelun tukea myös rahallisesti.

Opiskelijan näkökulmasta uudistuksella on etunsa. Valinnaisuus lisääntyy, joutokäynti vähenee ja ammattiosaamiseen pääsee käsiksi aidoissa ympäristöissä. Aikaisemmin hankittu osaaminen nopeuttaa opintoja ja tarvittaessa voi suorittaa vain sellaisia tutkinnon osia, jotka kokee mielekkääksi ja hyödylliseksi.

Kaikille oppijoille ei kuitenkaan tule opiskelu olemaan helppoa. Jos vastuun ottaminen omista opinnoista on haastavaa aikuisillekin, niin varmasti myös nuorille. Omaa osaamistaan ja oppimistaan pitää reflektoida ja itsenäinen tehtävien suorittaminen on opintojen etenemisen edellytys. Työpaikoilla täytyy osata pitää omista oppimisen oikeuksistaan kiinni, jottei aika mene näennäispuuhailuun.

Opintojen omaehtoinen suorittaminen vaatii elämältä hallintaa ja arjelta sujuvuutta. Usko omaan pärjäämiseen täytyy olla vahva ja opiskelutovereiden tukea tarvitaan. Pienikin vastoinkäyminen saattaa keskeyttää opinnot. Juuri tässä kohtaa asettuu työpajojen ammattimainen osaaminen paikalleen; oppija saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Valmentautujien tukeminen työpajoilla ei perustu sattumanvaraisiin työvalmentajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vaan järjestelmälliseen toiminnan kehittämiseen. Toiminnalliset menetelmät ovat koetellut ja vertaiskehitetyt. Työpajapedagogiikka on kirjoitettu käytännön sanelemin opein – ja se tunnetusti myös toimii.

Kun oppimisympäristöt on työpajoilla avattu huolellisesti ammattiopettajien kanssa, voi työpajojen toimintaan luottaa. Pajat hyötyvät opettajien katseesta, pajaympäristö nähdään yhä vahvemmin oppimisen näkökulmasta. Tutkinnonosien suorittaminen ja osaamisen tunnistaminen osaamistodistuksiin ovat merkkejä laadukkaasta työpajatoiminnasta.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat todenneet yhteistyön hedelmälliseksi. Ja koska tahto yhteistyöhön on molemminpuolista, on kyse enää yhteisesti sovittavista pelisäännöistä. Uudelleenmuotoillut sopimukset ovat tämän yhteisen tahdon ilmaisuja. Reformin muokkaamasta maaperästä tulee varmasti itämään uusia elinvoimaisia versoja.

TPY:n 10.–11.9. järjestämä Synergiaseminaari tiivistää olennaisen työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä. Seminaarissa kokeneet koulutuksen järjestäjät asettavat työpajaväen kanssa yhteisen kysymyksen: Millaisin ehdoin yhteistyötä jatketaan ja kehitetään, jotta kaikki hyötyisivät? Keskustelun tason takaa jaettu käsitys viimekätisestä edunsaajasta, oppijasta, joka onnistuu opinnoissaan ja pääsee elämässään eteenpäin.

Tervetuloa mukaan osallistumaan keskusteluun! Ilmoittaudu mukaan Synergiaseminaariin 31.8. mennessä.

synergia blogi muokattu

Veijo Wienkoop
asiantuntija, työpajatoiminta
Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

 

Mitä TPY:n jäsenille kuuluu?

”Olette työpajojen äänitorvi ja edunvalvoja päättäjiin päin, joten olette meille tosi tärkeitä!” TPY:n tekemä vaikuttamistyö koetaan tärkeäksi yhdistyksen jäsenistön keskuudessa. Mitkä muut yhdistyksen palvelut ovat tärkeitä sen jäsenille? Työpajatoiminnan alueellisen työn asiantuntija Anne Välimaa kertoo TPY:n tuoreimman jäsenkyselyn tuloksista.

TPpäivät18_EmmiPaavola_49
Kuva: Emmi Paavola

Yksi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tärkeimmistä voimavaroista on aktiivinen ja vahva jäsenkenttä, jonka ammattilaisten toimesta myös yhdistys on saanut alkunsa parikymmentä vuotta sitten. TPY:n toimintaa suunnitellaan jäsenistön tarpeita kuunnellen, ja kentän toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja valtakunnallisessa vaikuttamistyössä. Yhdistys onkin koonnut vuosien varrella tietoa jäsenkentältään esimerkiksi kasvokkaisissa tapaamisissa ja ajankohtaisin kyselyin. Lisäksi muutaman vuoden välein on toteutettu jäsenistön taustaa ja toimintaa sekä jäsentyytyväisyyttä kartoittava jäsenkysely. Viimeisin jäsenkysely toteutettiin vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 116 jäsenorganisaatiota eli reilu 45 % sen hetkisestä jäsenistöstä.

Pieni katsaus jäsenistöön

TPY:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti: vuonna 2012 jäseniä oli 205 ja nyt määrä on jo 265. Jäsenorganisaatioista valtaosa on aina ollut kunnallisia tai kuntayhtymien hallinnoimia. Kunnallisten jäsenorganisaatioiden osuus on vuosina 2012–2018 jopa kasvanut 52 prosentista 61 prosenttiin. Samaan aikaan yhdistysmuotoisten jäsenten ja muiden organisaatioiden (esim. osuuskunnat ja osakeyhtiöt) osuus on hieman pienentynyt. Kunnallisista ja yhdistysmuotoisista jäsenorganisaatioista suurin osa on pieniä 1–9 toimihenkilön organisaatioita, kun taas säätiöistä lähes puolet on suuria yli 30 toimihenkilön organisaatioita.

Työpajoilla tehdään paljon kehittämistyötä ja sitä on vuosien varrella tuettu myös TPY:n hankkeilla. Jäsenkyselyyn vastanneista organisaatioista lähes kaikki (91 %) onkin kuvannut organisaationsa perustehtävän ja useimmissa henkilöstö on vakinaistettu (72 %) sekä valmennuspalvelut kuvattu (76 %). Noin 57 prosentilla organisaatioista on otettu käyttöön joku valmentautujan työ- ja toimintakykyä kuvaava arviointimenetelmä ja lähes yhtä monella on käytössään jokin laadunarviointimalli tai -työkalu.

Jäsenkyselyn mukaan yleisimpiä toteutettavia toimenpiteitä tai palveluita TPY:n jäsenorganisaatioissa ovat kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu, ja yleisimmät valmentautujia organisaation palveluihin ohjaavat tahot ovat TE-palvelut ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Myös etsivän nuorisotyön kautta työpajoille ohjautuu runsaasti valmentautujia.

Työpajaorganisaatioiden yhteistyötahoina esiin nousevat kunnan eri hallintokuntien ja yritysten lisäksi erityisesti oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät. Näistä yhteistyötä tehdään useimmiten ammatillisten oppilaitosten, peruskoulujen ja oppisopimuskeskusten kanssa. Noin puolessa vastanneista organisaatioista ainakin osa oppimisympäristöistä on tunnistettu, valmentautujien osaamista tunnistetaan ja valmentautujille annetaan osaamistodistuksia. Työpajoilla on suoritettu etenkin työssäoppimisjaksoja (91 % vastanneista organisaatioista), TET-jaksoja (76 %), tutkinnon osia ammatillisesta koulutuksesta (55 %) ja oppisopimuskoulutusta (45 %).

TPY:n palveluista tukea työhön

Iloksemme huomasimme, että jäsenkyselyyn vastanneista yli 92 % koki TPY:n toiminnan ja palvelut tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Yhdistyksen henkilöstö myös koettiin helposti lähestyttäväksi ja henkilöstön koettiin olevan aina valmiina auttamaan ja palvelemaan. Hyödyllisimmiksi palveluiksi koettiin TPY:n tarjoamat koulutukset, alueellinen työ ALU-verkostojen kautta, sosiaalisen vahvistamisen Sovari-mittari ja jäsenille suunnattu uutiskirje PajaInfo. Erityisen tyytyväisiä oltiin myös TPY:n tuottamaan vaikuttamismateriaaliin, kuten lausuntoihin ja vaalimateriaaleihin.

TPY viestii toiminnastaan monien eri kanavien kautta. Erityisen hyödyllisiksi viestintäkanaviksi koettiin yhdistyksen nettisivut www.tpy.fi, ALU-koordinaattoreiden kautta välitetty tieto sekä TPY:n Facebook-sivu. Näiden käyttöä myös jatketaan, ja rinnalla kehitetään esimerkiksi muiden sosiaalisen median kanavien käyttöä.

Kiitos niin jäsenkyselyymme vastanneille kuin koko jäsenkentälle siitä, että olette mukana menossa – jatketaan aktiivista yhteistyötä!

Anne Välimaa
asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry