Sovari sanoittaa etsivän nuorisotyön sisältöä ja vaikutuksia

Ddx_wKlVAAAof_1

Millaisia kokemuksia nuorilla on etsivästä nuorisotyöstä? Millaista edistymistä ja sosiaalista vahvistumista nuoret kokevat etsivän nuorisotyön tukemana? Sovari on vaikuttavuusmittari, joka vastaa näihin tietotarpeisiin sekä valtakunnallisesti että organisaatiotasolla; se on työkalu etsivän nuorisotyön laadunarviointiin ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Sovarin avulla voidaan sanoittaa, mistä etsivässä nuorisotyössä on kysymys, kehittää palvelua nuorten näkökulmasta ja saada esille, minkä vuoksi etsivään nuorisotyöhön kannattaa panostaa.

Yli 92 % nuorista kokenut sosiaalista vahvistumista

Etsivän nuorisotyön Sovari 2017 valtakunnalliset tulokset tuovat esille etsivän nuorisotyön laaja-alaisia vaikutuksia nuorten elämään. Tulosten mukaan nuorista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Selkeän myönteisen muutoksen elämäntilanteessaan on kokenut kuusi nuorta kymmenestä. Nuorten kokemat muutokset ulottuvat monenlaisiin arjen käytäntöihin ja elämäntaitoihin. Nuoret ovat ottaneet edistysaskelia erityisesti arjen hallinnassa (75 % vastaajista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissaan (76 % vastaajista). Vahvistumista on tapahtunut myös nuorten elämänhallinnassa (73 %), sosiaalisissa taidoissa (69 %) ja itsetunnossa (59 %) etsivän nuorisotyön ajanjaksolla. Tulokset perustuvat yli 560 nuoren omaan arvioon saamastaan tuesta ja kokemistaan muutoksista.

Etsivän nuorisotyöntekijän tuki auttaa nuoria monissa arjen käytännöissä ja vahvistaa elämäntaitoja. Edistysaskeleet näkyvät monilla nuorilla omatoimisuuden lisääntymisenä kotitöiden, virastoasioiden ja muiden arjen askareiden hoitamisessa. Etsivän tuella joka toinen nuori on oppinut tunnistamaan entistä paremmin omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, saanut selvyyttä itselleen sopiviin opiskeluvaihtoehtoihin ja ymmärtänyt paremmin työelämän pelisääntöjä. Keskustelut etsivän työntekijän kanssa ovat lisänneet nuorten rohkeutta pyytää apua toisilta ihmisiltä, tuoda esille näkemyksiään ja toimia toisten ihmisten kanssa.

Etsivän nuorisotyön vaikutukset näkyvät myös nuorten elämänhallinnassa. Nuoret ovat asettaneet tavoitteita ja selkeitä suunnitelmia elämässä eteenpäin. Monet nuoret kokevat entistä kirkkaammin, että he itse voivat vaikuttaa elämänsä kulkuun. Etsivän tuen myötä he ovat kasvattaneet resilienssiä, kimmoisuutta päästä eteenpäin ongelmatilanteistaan: yli puolet Sovariin vastanneista nuorista on entistä luottavaisempia siihen, että he voivat jatkossakin selvitä eteen tulevista elämänhaasteista.

Miksi etsivä nuorisotyö saa nuorilta kiitettävän arvosanan?

Sovariin vastanneista nuorista ¾ on hyvin tyytyväisiä etsivältä saamaansa tukeen ja valtaosa vähintään melko tyytyväisiä. Palvelu saa nuorilta kokonaisuutena kiitettävän arvosanan 4,5 asteikolla 1–5.

Miten näihin tuloksiin on päästy etsivässä nuorisotyössä? Nuorten näkemyksen mukaan palvelussa toteutuvat hyvin matalan kynnyksen, nuoren aidon kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen sekä luottamuksen periaatteet. Nuorten eteenpäin ohjaus on onnistunutta, sillä Sovariin vastanneista nuorista ¾ on vähintään melko tyytyväisiä jatkopolun löytymiseen etsivän tuella. Vastaajat ovat yleisesti olleet motivoituneita työskentelemään etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, mikä on perusedellytys onnistuneelle työlle. Etsivä nuorisotyö antaa paljon, joten nuorten on vaikea tunnistaa, mitkä asiat palvelussa voisivat olla paremmin.

Etsivässä nuorisotyössä käsitellään laaja-alaisesti nuorten elämäntilanteita ja tuentarpeita. Sovari-kyselyn mukaan 2/3 etsivien asiakkaista on saanut keskustelutukea mieltään painaviin asioihin. Useimmat nuoret ovat saaneet etsiviltä myös käytännön tukea muihin palveluihin ohjautumisessa ja palveluiden käytössä. Keskusteluita nuorten ja etsivien työntekijöiden välillä käydään useasti opiskeluvaihtoehdoista, työnhausta, raha-asioista ja asumiseen liittyvistä asioista. Etsivässä nuorisotyössä pohditaan toisinaan myös kaverisuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja nuoren päihteidenkäyttöä.

Sovarissa nuoret kuvaavat myös omin sanoin, mitä etsivä nuorisotyö on heille antanut. Kuvauksissa nousee esille sekä keskustelutuen että konkreettisen avun merkitys. Eräs nuori kuvaa yhteistyötä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa näin: ”Päässyt tarvittaessa puhumaan mieltä painavista asioista etsivän kanssa, ja hyvin paljon saanut myös apua arjen asioiden (virastoissa asioiminen, ja asioiden hoito puhelimitse) hoidossa. Etsivä ollut hyvin suurena tukena, kun on tuntunut, ettei mikään onnistu, ja auttanut pääsemään monesta pattitilanteesta eteenpäin.”

Toinen nuori listaa etsivän nuorisotyöntekijän kanssa läpikäytyjä asioita: ”Taloudenhallinnassa tukeminen, yhdessä tehty käytännön budjetteja. Viikko-ohjelman teko yhdessä, harrastustoiminnan vaihtoehdot. Opiskelujen aloittaminen sairausloman jälkeen koulutussopimuksen turvin kuntouttavalla pajalla. Kuunteleminen.” Kolmas nuori kertoo saaneensa etsivältä ”keskusteluapua, uusia näkökantoja asioihin, vaihtoehtoja tehdä asioita toisin, ymmärrystä, kauppa-asioissa järjestelyä, mitenkä toimia tilanteissa, ohjeistusta ylipäätänsä kaikessa mahdollisessa, mitä vaan mieleen juolahtanut…”

Neljäs nuori painottaa etsivän nuorisotyöntekijän tarjoaman keskustelutuen merkitystä: ”Aktiivisesti ja rehellisesti kiinnostunut ja kysellyt kuulumisia ja ottanut kantaa omiin askarruttaviin asioihin. Kysellyt riittävästi askarruttavia asioita ja murheita jossa voisi olla jotenkin avuksi. Tarjonnut sosiaalista kontaktia, tapahtumilla, vapaa-ajan vietossa yms. Psyykkisesti tukena, jotta itse on tiedostanut, ettei ole jäänyt yksin pähkäilemään ja ratkomaan ongelmatilanteita ja murheita. Ottanut selvää askarruttavista asioista kuten hakemuksista ja täyttövaatimuksista.”

Viides nuori kiteyttää lyhyesti, että hän on saanut etsivästä nuorisotyöstä apua ja tukea ”kaikkiin mieltä painaviin asioihin. Ei tarvitse jäädä asioiden kanssa yksin.” Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva on laaja. Nuorta autetaan ja ohjataan eteenpäin asiassa kuin asiassa.

Sovari-kyselyyn 2016-2017 vastasi 563 etsivän nuorisotyön asiakkaana ollutta nuorta 60 kunnan alueelta vuoden ajanjaksolla. Sovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelunlaadusta ja vaikutuksista organisaatiokohtaisesti ja valtakunnallisesti. Sovaria ylläpitää Valtakunnallinen työpajayhdistys TPY opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

Lue raportti etsivän nuorisotyön valtakunnallisista Sovari-tuloksista täältä.

Riitta Kinnunen,
asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry / Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus

Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti toimintansa vuoden alusta. Vaikuttavuuden mittaaminen ja esille tuominen ovat osaamiskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi osaamiskeskus tukee etsivien nuorisotyöntekijöiden ja esimiesten työtä muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia, ja kehittämällä alueellista yhteistyötä sekä työmuotoja ja sisältöjä. Osaamiskeskus kehittää myös etsivään nuorisotyöhön ohjaavia tietojärjestelmiä sekä e-mentorointia. Voit tutustua osaamiskeskuksen toimintaan tarkemmin täältä. Osaamiskeskuksen löydät myös Twitteristä ja Facebookista käyttäjänimellä @entoske.

 

 

Yhdessä tekemisestä vauhtia yksilöllisiin opintopolkuihin

”Työpajoissa hankitun osaamisen sanoittaminen ja dokumentointi mahdollistaa sellaisten nuorten ja aikuisten koulutukselliset polut, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan koulutuksesta ja sen tuottamista mahdollisuuksista sivuun”, kirjoittaa TPY:n Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen projektipäällikkö Sinikka Maskonen. TPY:ssä edistetään hankkeen johdolla työpajojen opinnollistamista ja työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä.

topi

Tämän vuoden alussa toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, osaamisperusteisuus sekä entisestään lisääntynyt yhteistyö työelämän kanssa. Nyt on aika muuttaa valmis lainsäädäntö yhdessä käytännön toimiksi ja osaamiseksi oppilaitoksissa sekä työpaikoilla. Kaikki osaamisen hankkimisen tavat ovat käytössä.

TOPI opinnollistaa työpajoja

Vuosina 2018-2019 toteutettava Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke, jonka tunnistamme myös nimellä TOPI, auttaa työpajoja opinnollistamaan toimintaansa, vahvistaa yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja mallintaa työpajaympäristössä toteutettavia tukipalveluja. TOPI kannustaa työpajoja kysymään itseltään: Miten edistämme oppimista eri oppimisympäristöissä ja niiden välillä? Millaisia oppimisen siltoja haluamme rakentaa? Millaista yhteistyötä tarvitaan oppijan tukemiseksi yksilöllisellä opintopolulla? Millainen oppimisympäristö antaa oppijoille mahdollisuuden kehittyä aktiivisiksi yhteisöissä toimijoiksi? Hanke on tarkoitettu erityisesti työpajoille, joilla ei ole vielä lainkaan tai vain vähän kokemusta osaamisen tunnistamisesta ja työpajan kehittämisestä oppimisympäristönä.

On arvokasta, ettei työpajasta tehdä liian koulumaista

Työpajoissa hankitun osaamisen sanoittaminen ja dokumentointi mahdollistaa sellaisten nuorten ja aikuisten koulutukselliset polut, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan koulutuksesta ja sen tuottamista mahdollisuuksista sivuun. Jotta oppilaitosten ja työpajojen yhteistyö voisi luontevasti vahvistua, on molempien hyödynnettävä juuri niitä vahvuuksia, joita sillä jo lähtökohtaisesti on. Työpajoissa tapahtuvan oppimisen tulisi olla tukemassa virallista koulutusjärjestelmää, mutta työpajojen ei kannata muuttaa omaa toimintaansa oppilaitosten toimintamallin mukaiseksi. Elämänhallinnallisen osaamisen pysyminen työpajatoiminnan keskiössä toimii hyvänä pohjana luontevalle kehitykselle opinnollistamisessakin.

TOPI käynnistää seitsemän alueellista kehittämisverkostoa

Erilaisista paikallisista kehitysmahdollisuuksista johtuen työpajakentällä tapahtuvassa osaamisen tunnistamisessa on suuri kirjo eri alueilla ja eri toimijoiden välillä. Osa työpajatoimijoista on tunnistanut oppimisympäristönsä, valmentautujat voivat suorittaa tutkinnon osia osana työpajajaksoaan ja osaamistodistuksia annetaan monenlaisille valmentautujaryhmille. Tuoreimman työpajakyselyn mukaan 48 % kyselyyn vastanneista organisaatioista on tunnistanut työpajan oppimisympäristön ainakin osittain. Parhaillaan käynnissä oleva tutkinnon perusteiden uudistamistyö tuo päivitystarpeita jo tunnistettuihinkin oppimisympäristöihin.

Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen alkukartoituskyselyssä selvitettiin osaamisen tunnistamisen nykytilannetta, hyviä käytäntöjä sekä käytössä olevia työkaluja ja näiden kehittämistarvetta sekä työpajatoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön liittyviä haasteita, kehittämistarpeita ja -toiveita. Kartoitukseen vastasi 125 työpajaa.

Alkukartoituksen perusteella käynnistetään yhteensä seitsemän vasta-alkajien verkostoa eri puolilla Suomea. Niissä on mukana yhteensä 66 työpajaa. Valintakriteereinä verkostoihin valikoitumiseen olivat osallistumishalukkuus, vasta-alkajuus, pajan koko ja alueellinen sijainti. Koulutuksen järjestäjiä tai järjestäjän yksikköä, joiden kanssa työpajat ovat jo tehneet yhteistyötä tai yhteistyö halutaan käynnistää, nimettiin yhteensä 75.

Ensimmäisessä tapaamisessa päätetään aikatauluista, työskentelymuodoista ja sisällöistä koko verkostossa ja työpajakohtaisesti. Samalla sovitaan mahdollisesta pienempiin ryhmiin jakautumisesta ja päätetään mukaan kutsuttavista koulutuksen järjestäjistä. Yhteisten verkostotapaamisten välillä tapahtuvaan kehittämistyöhön hanke tarjoaa opinnollistamisklinikoita, tukea yhteistyön käynnistämiseen koulutuksen järjestäjien kanssa, tuotteistamiseen ja sopimuksiin liittyviä työryhmiä, teemoitettuja verkkoklinikoita sekä ohjattua vertaiskehittämistä. Hankeryhmän ohjaus ja tuki on käytössä koko prosessin ajan, mutta pajan toiminnan kehittämiseen tarvitaan ensisijaisesti henkilöstön sitoutumista ja omaa työpanosta.

Yhteistyöllä motivoivia oppimisympäristöjä kaikille oppijoille

Oppimisen siltojen rakennus vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Ja yhdessä tekemistä. Vastavuoroisesti toimijayhteisö kehittyy yksilön osallistumisen myötä. Osallistuessaan yhteiseen toimintaan yksilö ei vain reagoi asioihin, vaan aktiivisesti muuttaa niitä osallistumisensa kautta. Oppijat pääsevät kartuttamaan osaamistaan motivoivassa oppimisympäristössä sekä työpajat kehittämään osaamisen tunnistamisen prosessejaan ja yhteistyötä paikallisten koulutuksen järjestäjien kanssa.

Synnytetään yhdessä positiivinen pyörre, joka vie oppijoitamme eteenpäin elämässä!

Sinikka Maskonen
projektipäällikkö
Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanke / Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää hankkeesta ja tutustu hankkeen etenemistä kuvaavaan prosessikaavioon.

Seuraa ja osallistu opinnollistamiseen liittyvään keskusteluun Työpajatoiminnan opinnollistaminen-Facebook-ryhmässä.