Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen

”Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista.” TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen tarkastelee kirjoituksessaan maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.

Reetta

Vireillä olevat uudistukset herättävät huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuudesta. Maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa ei ole huomioitu riittävästi työpajojen toimintaedellytyksiä, ja vaarana on, että haasteellisessa asemassa olevia putoaa yhä enemmän palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat tai niiden sidosyksiköt eivät voi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Työpajoista kuitenkin yli 60 % on kunnallisia organisaatioita. Säätiöpohjaisia on lähes 10 %, ja suuri osa niistä määrittyy kuntien sidosyksiköiksi. Yhdistyspohjaisia työpajoja on hieman yli 25 %, mutta vain osalla niistä on mahdollisuus toimia kasvupalvelujen markkinaehtoisella logiikalla. Käytännössä siis vain pieni osa kaikkiaan 260 työpajasta voisi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Kuntien merkittävä potentiaali jää uudistuksissa hyödyntämättä: ilman kuntien ja niiden sidosyksiköiden panosta kasvupalveluissa ei tulla pääsemään tavoitteisiin.

Kasvupalvelu-uudistus avaa TE-palvelut kilpailulle, mikä suosii yksityisiä palveluntuottajia. Markkinat tulevat keskittymään paitsi muutamille kotimaisille, mitä todennäköisemmin myös ylikansallisille yrityksille. Uudistus ei käytännössä mahdollista kolmannen sektorin palveluntuotantoa, vaikka järjestöt onkin periaatteellisesti huomioitu palveluntuottajina.

Uudistukset vaikuttavat myös niihin palveluihin ja toimenpiteisiin, joihin työpajoille sijoitutaan. Tällä hetkellä työpajojen yleisin toimenpide on kuntouttava työtoiminta. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät kuitenkaan voisi enää tarjota maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä sote-palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä kaventaa olennaisesti työpajojen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Vaarana onkin, että merkittävä osa työttömistä ollaan jättämässä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle.

Työllisyydenhoitoon jatkossa suunnatun rahoituksen riittävyys näyttäytyy epävarmana. Valtio on maksamassa maakunnille passiivitilanteesta: kasvupalvelurahoituksen kriteereinä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. Tämä ei kannusta palveluihin panostamiseen. Maakunnilla tulee olla vahvemmat kannusteet työllisyydenhoitoon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen. Jos tarvittavat palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna.

Huolta herättää myös se, että kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä digitaalisten palvelujen painottaminen ja valinnanvapaus eivät ilman tukiresursseja vastaa kaikkien tarpeisiin. Oman elämäntilanteen kartoittamiseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä valinnanvapauden toteuttamiseen tulee olla saatavilla riittävästi henkilökohtaista ja kasvokkaista tukea ja ohjausta.

Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville tulee taata heidän tarpeisiinsa vastaavat kokonaisvaltaiset palvelut. Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Lue lisää työpajatoiminnasta maakuntauudistuksessa