Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen

”Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista.” TPY:n vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen tarkastelee kirjoituksessaan maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.

Reetta

Vireillä olevat uudistukset herättävät huolta heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden saatavuudesta. Maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa ei ole huomioitu riittävästi työpajojen toimintaedellytyksiä, ja vaarana on, että haasteellisessa asemassa olevia putoaa yhä enemmän palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat tai niiden sidosyksiköt eivät voi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Työpajoista kuitenkin yli 60 % on kunnallisia organisaatioita. Säätiöpohjaisia on lähes 10 %, ja suuri osa niistä määrittyy kuntien sidosyksiköiksi. Yhdistyspohjaisia työpajoja on hieman yli 25 %, mutta vain osalla niistä on mahdollisuus toimia kasvupalvelujen markkinaehtoisella logiikalla. Käytännössä siis vain pieni osa kaikkiaan 260 työpajasta voisi toimia kasvupalvelujen tuottajina. Kuntien merkittävä potentiaali jää uudistuksissa hyödyntämättä: ilman kuntien ja niiden sidosyksiköiden panosta kasvupalveluissa ei tulla pääsemään tavoitteisiin.

Kasvupalvelu-uudistus avaa TE-palvelut kilpailulle, mikä suosii yksityisiä palveluntuottajia. Markkinat tulevat keskittymään paitsi muutamille kotimaisille, mitä todennäköisemmin myös ylikansallisille yrityksille. Uudistus ei käytännössä mahdollista kolmannen sektorin palveluntuotantoa, vaikka järjestöt onkin periaatteellisesti huomioitu palveluntuottajina.

Uudistukset vaikuttavat myös niihin palveluihin ja toimenpiteisiin, joihin työpajoille sijoitutaan. Tällä hetkellä työpajojen yleisin toimenpide on kuntouttava työtoiminta. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät kuitenkaan voisi enää tarjota maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä sote-palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä kaventaa olennaisesti työpajojen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Vaarana onkin, että merkittävä osa työttömistä ollaan jättämässä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle.

Työllisyydenhoitoon jatkossa suunnatun rahoituksen riittävyys näyttäytyy epävarmana. Valtio on maksamassa maakunnille passiivitilanteesta: kasvupalvelurahoituksen kriteereinä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. Tämä ei kannusta palveluihin panostamiseen. Maakunnilla tulee olla vahvemmat kannusteet työllisyydenhoitoon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen. Jos tarvittavat palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna.

Huolta herättää myös se, että kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä digitaalisten palvelujen painottaminen ja valinnanvapaus eivät ilman tukiresursseja vastaa kaikkien tarpeisiin. Oman elämäntilanteen kartoittamiseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä valinnanvapauden toteuttamiseen tulee olla saatavilla riittävästi henkilökohtaista ja kasvokkaista tukea ja ohjausta.

Työpajoilla on merkittävä rooli palvelujen yhteensovittamisessa kunnan ja maakunnan yhdyspinnalla: toiminta perustuu tehokkaalle monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja sote-palveluiden välillä. Työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville tulee taata heidän tarpeisiinsa vastaavat kokonaisvaltaiset palvelut. Työpajatoiminta on investointi tulevaisuuteen.

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Lue lisää työpajatoiminnasta maakuntauudistuksessa

Pian ollaan taas ihan pihalla

Ihanko Pihalla muokattu.jpgIhanko Pihalla? -työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma on jo nimensä mukaisesti poikkeuksellinen tapahtuma TPY:n järjestämien tilaisuuksien joukossa. Se on suunnattu työpajanuorille (ja miksei vanhemmillekin) pajojen henkilöstön ja muiden ammattilaisten sijaan. Myös tapahtuman ohjelma poikkeaa sisällöltään seminaaripäivistä. Ihanko Pihalla? -päivän ideana on tarjota areena työpajanuorten tekemien taideteosten, esitysten sekä muiden luovien töiden esille tuomiseen, ja suurimman osan päivän ohjelmasta tuottavatkin pajanuoret itse.

Kulttuuritapahtumaan valmistautuminen on aina yhtä kutkuttavaa. Luova prosessi esityksen tai muun taideteoksen valmistamiseen vie aikansa ja sitä ei aina voi kiirehtiä, vaikka deadline lähestyisi uhkaavasti. Ajatusten ja ideoiden täytyy antaa rauhassa kiertyä kasaan, jotta lopputulos olisi mahdollisimman lähellä toivottua. Monesti täytyy kokeilla, erehtyä ja taas yrittää uudelleen, jotta päästään lähelle sitä mielikuvaa, joka tekijällä teoksestaan on. Samaan aikaan esityksen tai teoksen kasaaminen vaatii kuitenkin suuren määrän käytännön järjestelyitä ja konkreettista työtä, jotta kaikki palaset saadaan loksahtamaan kohdalleen.

Samat taiteellisen prosessin valmistumisen elementit ovat huomattavissa, oli kyse sitten taidekentän ammattilaisten työskentelystä tai harrastajateatterin kevätnäytöksestä. Läsnä on halu etsiä uutta ja tulkita kokemaamme ainutkertaisella tavalla, näyttää vilahdus tekijän sisäisestä maailmasta. Taide on myös väylä purkaa tekijänsä tuntemuksia ja etsiä suuntaa tulevaan, jokaiselle omalla tavalla.

Parasta ovat ne onnistumisen hetket, kun esiintyjä on ylittänyt itsensä ja tuonut yleisön nähtäväksi jotakin ainutkertaista ja uutta, omista lähtökohdista syntynyttä. Vuodet kulttuurikentällä taiteen ammattilaisten parissa työskennellessä näyttivät, että prosessi on joka kerta erilainen, eikä välttämättä aina helppo ja yksinkertainen. Samoja ajatuskulkuja löytyy luultavasti myös monen Ihanko Pihalla? -tapahtumassa nähtävän teoksen taustoilta.

Ihanko Pihalla?  -tapahtuman tunnelma onkin usein todella hieno. Päivä on täynnä jännitystä viime hetken viilauksista, mutta myös innostusta ja iloa itsensä voittamisesta ja uusista kokemuksista. Tapahtuma on joka vuosi erilainen, tekijöidensä ja tapahtumapaikan näköinen. Järjestävällä organisaatiolla on hyvin vapaat kädet koota ohjelma ja puitteet itsensä näköisiksi. Tänä vuonna kohtaamme tapahtuman merkeissä Kemissä, jossa tapahtumaa on valmisteltu yhteistyössä Kemi Factorin kanssa. Luvassa on monenlaisia musiikkiin ja elokuviin liittyviä teemoja, esimerkiksi biisinteko- ja studio-workshoppeja, installaatioita ja tanssia. Päivän ohjelmaan kannattaa tutustua tarkemmin ja ilmoittautua mukaan, matkaan kannattaa lähteä hiukan kauempaakin!

Ihanko Pihalla?  -tapahtumalle valitaan vuosittain uusi yhteistyökumppani, joka vastaa tapahtumapäivän ohjelman kokoamisesta sekä tapahtumaan liittyvistä käytännön järjestelyistä. Yksin tapahtuman tuotantoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaan TPY tarjoaa tapahtuman järjestämiseen taloudellista tukea sekä apua tuotantoon ja toteutukseen. Yhteistyökumppaniksi hakeminen on erinomainen mahdollisuus päästä kehittämään tapahtumaa ja muokkaamaan siitä ensi vuonna taas uusien tekijöiden näköinen ja kokoinen. Jos kiinnostus tapahtuman järjestämiseen heräsi, hakuilmoitus löytyy täältä.

Nähdään Kemissä kulttuurin merkeissä 24.5.!

Niina Ilola
tapahtumatuottaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry