Mistä on hyvät työpajat tehty?

”…kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon.” Pohjanmaan työpajojen alueellisen ALU-verkoston koordinaattori, työvalmentaja Anna Turja pohtii kirjoituksessaan, millainen on hyvä työpaja verkostokoordinaattorin silmin. Työpajojen muuttuva toimintaympäristö edellyttää kehittämään hyvästä vielä parempaa.

Omnia Jani Laukkanen, maria.gnosspelius, 4.1.2017, Kädet leikkaa, tesktiilityöt, ta (1).jpg
Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat

Ammattitaitoisesta henkilökunnasta, viihtyisästä ja ajanmukaisesta tilasta sekä tietenkin osallistavasta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta. Jatkuvaa kehittämistyötä kuitenkaan unohtamatta.

Työpajat on tehty myös paljon muusta; kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon. Jokaisella työpajalla on ne omat osa-alueet, joista työpajatoiminta koostuu ja tekee pajasta omaleimaisen. Jollakin pajalla on konkreettiset työosastot, jossakin toisaalla tehdään työtä seinättömän työpajan roolissa ja jonkun työpajan alla on monta eri yksikköä hajallaan ja valmennustyötä tehdään jopa palvelua ostavan asiakkaan kotona. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, eikä ole yhtä oikeaa paikkaa tehdä tätä työtä.

Laadukas työ- ja yksilövalmennus koostuu ammattitaitoisista ja asiakaslähtöisistä kohtaamisista asiakkaan edun mukaisesti. Valmentajalta vaaditaan moniammatillista osaamista. Valmentajan täytyy osata kuunnella ja ymmärtää, kannustaa ja ratkoa yhdessä valmentautujan kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä valmentautujan kanssa ja edetään valmentautujan tavoitteita kohden. Aina polku ei kulje niin kuin valmentaja sen kuvittelee kulkevan. Asiakkaan suunnitelmat ja mieli muuttuu, joskus jopa päivittäin. Nämä tilanteet on vain osattava ottaa valmennustyössä huomioon ja sopeuduttava niihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valmentajaa pyöritetään miten vain, ei, ei suinkaan. Tässä onkin haaste, että kuinka saadaan valmentautuja-asiakas motivoitumaan ja tarttumaan arjen todellisuuteen. Työpajalle onkin tärkeää, että henkilökunta kostuu ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat toimia asiakaslähtöisesti tässä muuttuvassa maailmassa. Ajanmukaisesta koulutuksesta huolehtii meidän onneksemme mm TPY. Siitä kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti.

Yhtenä erittäin tärkeänä osana työvalmennusta on se, että työtilojen tulisi olla viihtyisät ja ajanmukaiset. Työpajojen haasteena on useimmiten se, että saamme käyttöömme jonkun teollisuushallin tai muuten vain jo aikansa eläneen ympäristön. Tämä on fakta, jonka kanssa joudumme usein vain pärjäämään. Mutta arvatkaapas mitä: Myös edellä kuvatusta ilmestyksestä on mahdollisuus tehdä viihtyisä ja ajanmukainen ihmetys. Kyllä. Eikä rahaa aina tarvitse olla paljoakaan. Pelkällä paikkojen siivoamisella, järjestelemisellä ja pienellä tuunailulla saa jo paljon näkyvää aikaiseksi. Ajanmukaisuus vaihtelee alueittain ja siihen jokainen työpaja pystyy itse sanomaan vastauksensa parhaiten. Mutta se, että työpajoilla on usein huono imago ja maine ja ihmetellään, miksi nuoria ei työpaja kiinnosta, voi selitys olla yksinkertaisesti myös tässä.

Kannustaisinkin työpajaa luotsaavien henkilöiden kysymään nuorilta itseltään, minkälainen työpaja heitä kiinnostaisi, millaisessa ympäristössä he haluaisivat olla työpajajaksonsa aikana. Nuoria voi hyvin myös osallistaa toiminnan suunnitteluun. En tokikaan tarkoita sitä, että nuoret saisivat itse kaiken päättää tai että paja muovautuisi kaiken aikaa nuorten kiinnostuksien mukaisesti, eihän nyt tokikaan. Sillä, että nuoria kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa työpajan seiniin ja sisältöön on iso merkitys sille, että nuoria ohjautuisi työpajoille. Monissa nuorissa elää suuria taiteellisia ja luovia lahjakkuuksia, joten antakaamme heille mahdollisuus niiden taitojen kehittämiseen.

Yhtenä tärkeänä osana hyvää työpajaa on jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Vaikka työpajalla menisikin hyvin, on työpajan kehityttävä tässä koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa. Ei voi enää ajatella, että nyt tässä on hyvä ja tässä pysykäämme. Perinteisen työpajatoiminnan sisällön kehittäminen onkin sinällään pieni ja helppo homma, ja sitä varmasti tapahtuukin jokaisella työpajalla omien tarpeiden mukaisesti, mutta että pitäisi pystyä kehittymään ”yhteiskuntakelpoisena”, siinä sitä työsarkaa riittääkin. Ympärillämme velloo sote- ja maakuntauudistukset, kasvupalvelu-uudistukset ja ministeriöt käynnistävät aktiivimalleja ja kehittelevät uusia hankkeita liittyen tulosperustaisiin hankintoihin jne. Nyt jos koskaan tulisi työpajojen herätä tähän todellisuuteen, joka saattaa hiukan hirvittää.

Ei muuta kuin hommiin!

Anna Turja,
työvalmentaja, Alu-koordinaattori
Vaasan kaupunki
Kyrönmaan työpaja Arpeeti