Mistä on hyvät työpajat tehty?

”…kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon.” Pohjanmaan työpajojen alueellisen ALU-verkoston koordinaattori, työvalmentaja Anna Turja pohtii kirjoituksessaan, millainen on hyvä työpaja verkostokoordinaattorin silmin. Työpajojen muuttuva toimintaympäristö edellyttää kehittämään hyvästä vielä parempaa.

Omnia Jani Laukkanen, maria.gnosspelius, 4.1.2017, Kädet leikkaa, tesktiilityöt, ta (1).jpg
Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat

Ammattitaitoisesta henkilökunnasta, viihtyisästä ja ajanmukaisesta tilasta sekä tietenkin osallistavasta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta. Jatkuvaa kehittämistyötä kuitenkaan unohtamatta.

Työpajat on tehty myös paljon muusta; kehusta, kannustuksesta, hymystä, naurusta, kuuntelemisesta, kuulluksi tulemisesta, ymmärtämisestä, auttamisesta, valmennuksesta, onnistumisista… Lista on loputon. Jokaisella työpajalla on ne omat osa-alueet, joista työpajatoiminta koostuu ja tekee pajasta omaleimaisen. Jollakin pajalla on konkreettiset työosastot, jossakin toisaalla tehdään työtä seinättömän työpajan roolissa ja jonkun työpajan alla on monta eri yksikköä hajallaan ja valmennustyötä tehdään jopa palvelua ostavan asiakkaan kotona. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, eikä ole yhtä oikeaa paikkaa tehdä tätä työtä.

Laadukas työ- ja yksilövalmennus koostuu ammattitaitoisista ja asiakaslähtöisistä kohtaamisista asiakkaan edun mukaisesti. Valmentajalta vaaditaan moniammatillista osaamista. Valmentajan täytyy osata kuunnella ja ymmärtää, kannustaa ja ratkoa yhdessä valmentautujan kanssa. Tätä työtä tehdään yhdessä valmentautujan kanssa ja edetään valmentautujan tavoitteita kohden. Aina polku ei kulje niin kuin valmentaja sen kuvittelee kulkevan. Asiakkaan suunnitelmat ja mieli muuttuu, joskus jopa päivittäin. Nämä tilanteet on vain osattava ottaa valmennustyössä huomioon ja sopeuduttava niihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valmentajaa pyöritetään miten vain, ei, ei suinkaan. Tässä onkin haaste, että kuinka saadaan valmentautuja-asiakas motivoitumaan ja tarttumaan arjen todellisuuteen. Työpajalle onkin tärkeää, että henkilökunta kostuu ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat toimia asiakaslähtöisesti tässä muuttuvassa maailmassa. Ajanmukaisesta koulutuksesta huolehtii meidän onneksemme mm TPY. Siitä kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti.

Yhtenä erittäin tärkeänä osana työvalmennusta on se, että työtilojen tulisi olla viihtyisät ja ajanmukaiset. Työpajojen haasteena on useimmiten se, että saamme käyttöömme jonkun teollisuushallin tai muuten vain jo aikansa eläneen ympäristön. Tämä on fakta, jonka kanssa joudumme usein vain pärjäämään. Mutta arvatkaapas mitä: Myös edellä kuvatusta ilmestyksestä on mahdollisuus tehdä viihtyisä ja ajanmukainen ihmetys. Kyllä. Eikä rahaa aina tarvitse olla paljoakaan. Pelkällä paikkojen siivoamisella, järjestelemisellä ja pienellä tuunailulla saa jo paljon näkyvää aikaiseksi. Ajanmukaisuus vaihtelee alueittain ja siihen jokainen työpaja pystyy itse sanomaan vastauksensa parhaiten. Mutta se, että työpajoilla on usein huono imago ja maine ja ihmetellään, miksi nuoria ei työpaja kiinnosta, voi selitys olla yksinkertaisesti myös tässä.

Kannustaisinkin työpajaa luotsaavien henkilöiden kysymään nuorilta itseltään, minkälainen työpaja heitä kiinnostaisi, millaisessa ympäristössä he haluaisivat olla työpajajaksonsa aikana. Nuoria voi hyvin myös osallistaa toiminnan suunnitteluun. En tokikaan tarkoita sitä, että nuoret saisivat itse kaiken päättää tai että paja muovautuisi kaiken aikaa nuorten kiinnostuksien mukaisesti, eihän nyt tokikaan. Sillä, että nuoria kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa työpajan seiniin ja sisältöön on iso merkitys sille, että nuoria ohjautuisi työpajoille. Monissa nuorissa elää suuria taiteellisia ja luovia lahjakkuuksia, joten antakaamme heille mahdollisuus niiden taitojen kehittämiseen.

Yhtenä tärkeänä osana hyvää työpajaa on jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Vaikka työpajalla menisikin hyvin, on työpajan kehityttävä tässä koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa. Ei voi enää ajatella, että nyt tässä on hyvä ja tässä pysykäämme. Perinteisen työpajatoiminnan sisällön kehittäminen onkin sinällään pieni ja helppo homma, ja sitä varmasti tapahtuukin jokaisella työpajalla omien tarpeiden mukaisesti, mutta että pitäisi pystyä kehittymään ”yhteiskuntakelpoisena”, siinä sitä työsarkaa riittääkin. Ympärillämme velloo sote- ja maakuntauudistukset, kasvupalvelu-uudistukset ja ministeriöt käynnistävät aktiivimalleja ja kehittelevät uusia hankkeita liittyen tulosperustaisiin hankintoihin jne. Nyt jos koskaan tulisi työpajojen herätä tähän todellisuuteen, joka saattaa hiukan hirvittää.

Ei muuta kuin hommiin!

Anna Turja,
työvalmentaja, Alu-koordinaattori
Vaasan kaupunki
Kyrönmaan työpaja Arpeeti 

 

 

Kolme vuosikymmentä työpajakentällä

Yli 30 vuotta nuorisotyön kentällä toiminut Erik Häggman siirtyi Lounais-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastajan tehtävästä hyvin ansaituille eläkepäiville tänä keväänä. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Anne Välimaa istui vielä kerran työpajakentän grand old manin kanssa alas muistelemaan menneitä ja pohtimaan tulevaa.

Työpajakenttään Erik kertoo saaneensa ensikosketuksen jo 80-luvun puolivälissä, kun Vaasan työpajalla pitkäaikaistyöttömät ja nuoret korjailivat polkupyöriä. Työpajarahoituksen vakiintumisen myötä kontaktit suoraan työpajoille lisääntyivät 90-luvulla. Työpajatoiminnan suurimpana muutoksena näiden kolmen vuosikymmenen aikana Erik pitää työpajojen valmennuksen ammattimaistumista.

Alkuvaiheessa työpajoilla toimi paljon pitkäaikaistyöttömiä ohjaajina, mutta nykyisin valmentajat ovat pääsääntöisesti omaan työhönsä kouluttautuneita ammattilaisia ja työvalmentajien rinnalle on palkattu yksilövalmentajia. Erik näkee, että TPY on omalla toiminnallaan vienyt ammattimaisuutta eteenpäin. ”Koskaan ei olla valmiita, mutta nyt ollaan jo aika hyvässä tilanteessa”, kiteyttää Erik nykytilannetta.

Toiseksi suureksi muutokseksi Erik nimeää nuorten tilanteen muuttumisen haasteellisemmaksi. Alkuvaiheessa nuorten työpajoilla oli paljon ammattiin kouluttautuneita nuoria, jotka vain odottelivat työpaikan löytymistä. Nyt rinnalle on tullut moniongelmaisuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat, minkä lisäksi moni nuori on käynyt pelkän peruskoulun. Nuoret ovat muuttuneet ja nuorten ympäristö on muuttunut. Samalla valmentajien työ on muuttunut entistä vaativammaksi ja heiltä vaaditaan entistä enemmän ammattitaitoa räätälöidä kullekin nuorelle sopivia polkuja. Tässä Erikin mielestä onkin työpajatoiminnan suuri vahvuus: Työpajatoimijat ovat olleet riittävän aktiivisia, on pysytty muutoksessa mukana. On pysytty nuorten iholla, oltu avoimia ja ymmärretty, että pitää muuttua, kun kohderyhmäkin on muuttunut.

Kolmantena suurena muutoksena Erik nostaa esiin siirtymisen ostopalveluihin ja toiminnan keskittymisen monilla paikkakunnilla suurempiin organisaatioihin. Suurempien yksiköiden hyvänä puolena Erik näkee, että samalla palveluista muodostuu suurempia kokonaisuuksia, joissa on valmentautujille enemmän mahdollisuuksia ja erilaisia polkuja joista valita.

TPY:n rooli työpajakentällä

Erik on tehnyt Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa tiivistä yhteistyötä koko yhdistyksen 20-vuotisen historian ajan. TPY:n roolia näiden vuosikymmenten aikana tapahtuneessa muutoksessa Erik pitää keskeisenä; ilman TPY:tä ei oltaisi siinä, missä nyt ollaan. Esimerkkeinä TPY:n toiminnasta Erik nostaa esiin valmentajien kouluttamisen ja pajasisältöjen kehittämistoiminnan. ”Koko ajan on menty eteenpäin ja TPY on kehittänyt omaa toimintaansa. 2010-luvulla TPY:n rooli erityisesti edunvalvonnassa on ollut mahtava, ei oltaisi tässä ilman sitä… Työpajat ja etsivä nuorisotyö ovat nuorisopolitiikan airuita, samoin TPY, ne ovat tuoneet nuorisopolitiikkaan uutta näkökulmaa.”

”Jatkossakin TPY:llä on iso rooli hahmottaa, mitä asioita työpajatoiminnassa pitäisi tulevaisuudessa tehdä”, sanoo Erik. Suurimpana haasteena Erik näkee sen, että suuri määrä alle 30-vuotiaita nuoria on pelkän peruskoulun varassa. Työelämä on muuttunut nopeasti, kaikessa vaaditaan osaamista, eikä pelkällä peruskoulupohjalla oleville synny enää uusia työpaikkoja. Työpajoilla pitää miettiä, miten voidaan tukea ammatillisen pätevyyden ja lisäkoulutuksen hankkimista, ja tässä opinnollistaminen on isossa roolissa. ”Kokonaisuuteen liittyy haasteena, miten ammatillisen koulutuksen uudistus ja yhteistyö alkaa toimimaan. On mietittävä, mikä työpajojen rooli on asiakkaiden näkökulmasta, miten se on resursoitavissa ja ketkä ovat mahdolliset yhteistyökumppanit”, sanoo Erik. Jatkossa myös starttipajojen ja taidepajojen merkitys nousee Erikin näkemyksen mukaan keskeisemmäksi.  Erik uskoo, että taiteeseen perustuvilla menetelmillä päästään käsiksi moniin mielenterveyden haasteisiin, kunhan toiminta on tavoitteellista ja sopivan kunnianhimoista.

Erik uskoo työpajatoimintaan panostettavan jatkossakin resursseja, mutta pari suurta kysymysmerkkiä ovat maakuntauudistuksen tuomat muutokset sekä työllisyysmäärärahojen taso ja käyttö. Erik kannustaa työpajatoimijoita tekemään aktiivista edunvalvontaa omilla alueilla, kunnissa, maakunnissa ja työvoimahallinnon suuntaan. Työpajojen alueellisten ALU-verkostojen ja ALU-koordinaattoreiden rooli edunvalvonnassa voi Erikin mukaan olla merkittävä, sillä yksittäisten organisaatioiden mahdollisuudet edunvalvontatyöhön ovat rajalliset. ”Verkottumisella ja jatkuvalla dialogilla voidaan raivata tilaa rahoituksellisesti ja toiminnallisesti”, Erik huomauttaa.

Eläkepäivät tehokkaaseen käyttöön

Eläkepäivillä Erik aikoo edelleen ”ottaa OLYMPUS DIGITAL CAMERA
päivät tehokkaaseen käyttöön” ja panostaa entistä enemmän liikkumiseen ja lukemiseen. Myös unkarin kielen opinnot ja Unkarissa sijaitseva viinitila saavat nyt enemmän aikaa. Jatkossakin Erik aikoo ottaa aktiivisesti osaa yhteiskuntakeskusteluun erityisesti lapsi- ja nuorisopolitiikan puolella. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kunniajäsenenä Erik osallistuu myös Valtakunnallisille Työpajapäiville Jyväskylässä.

 

Hyvästä yhteistyöstä kiittäen ja antoisia eläkepäiviä Erikille toivottaen,
koko TPY:n väki
 
Erik Häggmania haastatteli TPY:n Anne Välimaa 30.1.2018