Ruokatajun kehittyminen tukee kokonaisvaltaista arjen hyvinvointia

Usein virheellisesti ajatellaan, että ruokaoppimista tai ruokakasvatusta tapahtuu vain kouluissa tai oppitunneilla. Näin ei kuitenkaan ole. Ruokaoppimista tapahtuu kaikkialla ja kaiken aikaa, myös vapaa-ajalla ja järjestöjen, kaupunkien ja kuntien nuorisotoiminnassa. Ruokakasvatus tutkimusalueena korostaa tätä ruokaoppimisen moninaisuutta elämänkaaren eri vaiheissa. Myös työpajoilla syödään ja opitaan yhdessä!

Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena

Ruokakasvatuksen toteuttamisessa on avuksi uusi ruokatajun käsite, jonka määritelmä ja tavoitteet kehystävät toimintaa. Ruokatajun käsitteessä omakohtainen ja arkinen ymmärrys ruokavalinnoista yhdistyy ruokajärjestelmän tason tiedostamiseen. Ruokatajun ydinajatus on, että on monta tapaa valita oikein ja syödä terveyttä tai kestävyyttä edistävästi. Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena sisältää ajatuksen toimijuudesta eli tietoisiin valintoihin harjaantumisesta sekä osallisuudesta eli asioiden kehittämisestä yhdessä. Työpajoilla toteutetaan jo nykyisellään paljon ruokatajua tukevaa ruokakasvatusta, vaikkei sitä aina erikseen korosteta tai vaikka toimintaa on tähän asti totuttu kuvaamaan toisin. Tulevaisuudessa ruokakasvatus voisi olla vahvemmin myös työpajoilla tehtävän työn yhteiskunnallisen arvon tunnistamisen ja vaikuttavuuden osoittamisen väylä.

Ruokaoppimisen uudet tuulet

Ymmärrys ruokaan liittyvästä oppimisesta ja kasvatuksesta on parhaillaan suuressa murroksessa suomalaisessa yhteiskunnassa. On havaittu, ettei pelkän faktatiedon siirtäminen riitä muuttamaan ihmisten rutiineja ja arkisia käytäntöjä. Tänä päivänä ruokakasvatuksen tavoitteena onkin ottaa nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Nyt opitaan tekemällä, harjaannutaan ruokajärjestelmän kokonaisuuden hahmoittamiseen, kokkaillaan yhdessä ja syödään ilolla. Innostuminen ja innostaminen ovat uusia avainsanoja – nuorten ehdoilla meneminen on toiminnan lähtökohta. Ja tässähän työpajoilla työskentelevät aikuiset ovat jo nyt asiantuntijoita!

Ilo ja into ovat oppimisen moottorit

Työpajojen tärkeimmät tavoitteet ovat arjen hallinta ja nuorten sosiaalisen vahvistumisen tukeminen. Ruokakasvatus voidaan nähdä osana tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia: Kun omaa monipuoliset ja säännölliset ruokarutiinit, voi moni muu asia ratketa ihan siinä sivussa. Ruokakasvatuksen näkökulmasta ruoanlaitto ja ruokailu eivät kuitenkaan ole vain muun toiminnan edellytyksiä, vaan myös mahdollisuuksia oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia sekä kohdata toisia yhteisen tekemisen äärellä.

Ruoanlaitto kiinnostaa ja innostaa nuoria. Ruokailu sosiaalisena kohtaamispaikkana mahdollistaa arjen taitojen ja rutiinien vahvistamisen. Itse tekemällä ja kokeilemalla saadaan aikaan myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Työpajoilla on loistava mahdollisuus toimia osana nuorten omista kiinnostuksen kohteista kumpuavaa ruokaoppimista!

ruokakasvatus
Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat

Kristiina Janhonen, KT
Kotitalouspedagogiikan yliopistonlehtori / Helsingin yliopisto
Työskennellyt lisäksi ruokakasvatuksen apurahatutkijana Nuorisotutkimusseurassa
kristiina.janhonen(at)helsinki.fi
puh. +358 50 3017486

Lisätietoa: Nuorten ruokakasvatus eri kentillä – Kohti vahvempaa yhteistyötä: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma45
Seuraa aihetta somessa (Twitter, Instagram, Facebook): @ruokataju