Muutoksen mahdollisuus

Tässä ajassa puhutaan paljon muutoksesta. Muutospuhe koskettaa meidän arkeamme, vapaa-aikaamme, opiskelua ja tietysti myös työelämää. Tälläkin hetkellä eri areenoilla käydään kiivasta keskustelua ilmastomuutoksesta, digitalisaatiosta, robotisaatiosta ja yleensä vain työn muutoksesta. Tavatessamme kollegoita käännämme hyvin nopeasti keskustelun muutoksiin, joita juuri on ollut, on juuri käynnissä tai on käynnistymässä. Muutospuhe on meitä työtä tekeviä yhdistävä asia. Siihen liittyviä kokemuksia ja tunteita on helppo jakaa, koska todennäköisesti myös keskustelukumppanilla on samoja kokemuksia.

Muutos on prosessi, jossa jokin tulee toisenlaiseksi kuin se oli. Jostain syystä muutos-sana suomen kielessä sisältää ajatuksen, että jokin pysyvä asia muuttuu, ja muutoksen jälkeen siitä tulee jälleen pysyvää. Tämä ajatus vastaa harvoin nykypäivän työelämän tilannetta. Todellisuudessa muutos on kuitenkin jatkuvaa ja yhden muutoksen jälkeen alkaa tai sen rinnalla kulkee yksi tai useampi muutos.

Työpajakenttä on ison muutoksen pyörteessä. Käynnissä oleva maakuntauudistus ja sen rinnalla toteutettava kasvupalvelu-uudistus uudistavat kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella myös työllisyyspalveluita. Kuntouttava työtoiminta siirtyy maakuntien vastuulle. Nuorisolain mukainen nuorten työpajatoiminta säilynee edelleen kuntien toiminnoissa. (TPY:n tiedote 14.3.2018) Ei ole siis ihme, että Jyväskylässä järjestettävien Valtakunnallisten Työpajapäivien teemaksi on valikoitunut muutoksen mahdollisuus.

Myös Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden Nuorten taidetyöpaja on ollut osana isoa muutosta. Vuonna 2001 hyvin pienestä alkanut Nuorten taidetyöpaja on kasvanut seitsemäntoista vuoden aikana useiden hankerahoituksien ja sinnikkään kehittämistyön tuloksena reilun 200 pajanuoren ja lähes 30 työpaja-ammattilaisen yhteisöksi. Vuoden 2017 alussa Jyväskylässä koottiin nuorten palvelut yhdeksi uudeksi palveluyksiköksi, jossa yhdistettiin Nuorten taidetyöpaja ja vanhat nuorisopalvelut. Tämän uuden palveluyksikön johdossa aloitin reilu vuosi sitten. Tällöin aloitimme koko henkilöstön kanssa yhteisöllisen prosessin, jonka aikana loimme yhdessä yhteisen organisaation ja yhteisiä toimintatapoja. Aloitimme uusissa nuorisopalveluissa 1.9.2017, mutta muutosprosessimme jatkuu edelleen. Valmistautuminen Jyväskylä2020 muutokseen on jo alkanut.

Muutoksen läpikäyminen on haastavaa ja en usko, että mikään muutos menee kitkattomasti. Eikä meidän muutoksemmekaan ole ollut tästä poikkeus. Hankaluuksia, pettymyksiä ja epäonnistumisia on ollut, mutta onneksi huomattavasti enemmän myönteisiä kokemuksia ja tahtoa tehdä entistä parempia palveluita Jyväskylässä asuville nuorille. On ollut ilo huomata, että meidän väkemme on ottanut muutoksen mahdollisuutena. Olen lisäksi varma, että lopullisina hyötyjinä ovat meidän nuoremme. Kaikki ne 54 000!

On hienoa toivottaa työpajaväki lämpimästi tervetulleeksi todelliseen nuorten kaupunkiin – Jyväskylään. Meidän Nuorten taidetyöpajan väki on osaltaan ollut valmistelemassa teille yhdessä Työpajayhdistyksen väen kanssa hetken pohtia muutoksen mahdollisuutta. Käytä se hetki hyväksi, tervetuloa Jyväskylään!

dav

Katariina Soanjärvi
palvelupäällikkö, KT
nuorisopalvelut
Jyväskylän kaupunki

Ruokatajun kehittyminen tukee kokonaisvaltaista arjen hyvinvointia

Usein virheellisesti ajatellaan, että ruokaoppimista tai ruokakasvatusta tapahtuu vain kouluissa tai oppitunneilla. Näin ei kuitenkaan ole. Ruokaoppimista tapahtuu kaikkialla ja kaiken aikaa, myös vapaa-ajalla ja järjestöjen, kaupunkien ja kuntien nuorisotoiminnassa. Ruokakasvatus tutkimusalueena korostaa tätä ruokaoppimisen moninaisuutta elämänkaaren eri vaiheissa. Myös työpajoilla syödään ja opitaan yhdessä!

Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena

Ruokakasvatuksen toteuttamisessa on avuksi uusi ruokatajun käsite, jonka määritelmä ja tavoitteet kehystävät toimintaa. Ruokatajun käsitteessä omakohtainen ja arkinen ymmärrys ruokavalinnoista yhdistyy ruokajärjestelmän tason tiedostamiseen. Ruokatajun ydinajatus on, että on monta tapaa valita oikein ja syödä terveyttä tai kestävyyttä edistävästi. Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena sisältää ajatuksen toimijuudesta eli tietoisiin valintoihin harjaantumisesta sekä osallisuudesta eli asioiden kehittämisestä yhdessä. Työpajoilla toteutetaan jo nykyisellään paljon ruokatajua tukevaa ruokakasvatusta, vaikkei sitä aina erikseen korosteta tai vaikka toimintaa on tähän asti totuttu kuvaamaan toisin. Tulevaisuudessa ruokakasvatus voisi olla vahvemmin myös työpajoilla tehtävän työn yhteiskunnallisen arvon tunnistamisen ja vaikuttavuuden osoittamisen väylä.

Ruokaoppimisen uudet tuulet

Ymmärrys ruokaan liittyvästä oppimisesta ja kasvatuksesta on parhaillaan suuressa murroksessa suomalaisessa yhteiskunnassa. On havaittu, ettei pelkän faktatiedon siirtäminen riitä muuttamaan ihmisten rutiineja ja arkisia käytäntöjä. Tänä päivänä ruokakasvatuksen tavoitteena onkin ottaa nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Nyt opitaan tekemällä, harjaannutaan ruokajärjestelmän kokonaisuuden hahmoittamiseen, kokkaillaan yhdessä ja syödään ilolla. Innostuminen ja innostaminen ovat uusia avainsanoja – nuorten ehdoilla meneminen on toiminnan lähtökohta. Ja tässähän työpajoilla työskentelevät aikuiset ovat jo nyt asiantuntijoita!

Ilo ja into ovat oppimisen moottorit

Työpajojen tärkeimmät tavoitteet ovat arjen hallinta ja nuorten sosiaalisen vahvistumisen tukeminen. Ruokakasvatus voidaan nähdä osana tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia: Kun omaa monipuoliset ja säännölliset ruokarutiinit, voi moni muu asia ratketa ihan siinä sivussa. Ruokakasvatuksen näkökulmasta ruoanlaitto ja ruokailu eivät kuitenkaan ole vain muun toiminnan edellytyksiä, vaan myös mahdollisuuksia oppia uutta, saada onnistumisen kokemuksia sekä kohdata toisia yhteisen tekemisen äärellä.

Ruoanlaitto kiinnostaa ja innostaa nuoria. Ruokailu sosiaalisena kohtaamispaikkana mahdollistaa arjen taitojen ja rutiinien vahvistamisen. Itse tekemällä ja kokeilemalla saadaan aikaan myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Työpajoilla on loistava mahdollisuus toimia osana nuorten omista kiinnostuksen kohteista kumpuavaa ruokaoppimista!

ruokakasvatus
Kuva: Jani Laukkanen / Espoon Omnian työpajat

Kristiina Janhonen, KT
Kotitalouspedagogiikan yliopistonlehtori / Helsingin yliopisto
Työskennellyt lisäksi ruokakasvatuksen apurahatutkijana Nuorisotutkimusseurassa
kristiina.janhonen(at)helsinki.fi
puh. +358 50 3017486

Lisätietoa: Nuorten ruokakasvatus eri kentillä – Kohti vahvempaa yhteistyötä: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma45
Seuraa aihetta somessa (Twitter, Instagram, Facebook): @ruokataju