Mahdollisuuksia sanktioiden sijaan – aktiivimallin vaikutuksia työpajatoimintaan

kuvitus työpaja 4Laki aktiivimallista tuli voimaan tämän vuoden alussa. TPY toteutti jäsenorganisaatioilleen helmikuussa kyselyn, jolla kartoitettiin näkemyksiä aktiivimallista ja sitä, miten aktiivimalli on näkynyt työpajakentällä lain voimassaolon alkuvaiheessa. Aktiivimalliin liittyviä kyselyjä tullaan jatkossa toteuttamaan säännöllisesti. Tässä blogitekstissä peilataan ensimmäisen kyselyn tuloksia.

Aktiivimalli ei ole ratkaisu työllisyyden edistämiseen. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat tukea, kannustusta ja palveluita – eivät sanktioita ja keppiä. Aktiivimalli herättää työttömissä epävarmuutta ja ahdistusta. Tarvetta on päinvastoin voimavarojen vahvistamiselle ja uusien mahdollisuuksien avaamiselle. Aktiivimalli on työttömiä syyllistävä ja kasvattaa epäluottamusta yhteiskunnallista järjestelmää kohtaan. Aktiivimallilla ei työllisyystavoitteita täytetä:

”Epäoikeudenmukainen, tarpeeton ja resurssien hukkaamista. Se, että työttömät yrittävät täyttää tällaista, osin mahdotonta velvoitetta, ei lisää sellaista aktiivisuutta työttömien työnhakijoiden keskuudessa, jollaiseen lainsäätäjä sillä pyrkii.”

Aktiivimalli on sysännyt vastuun työllistymisestä yksin työttömille, vaikka mahdollisuudet aktiivisuusvaatimuksen täyttämiseen eivät ole heistä riippuvaisia. Hallituksen ns. kymppilista* ei käytännössä edistä riittävästi työllistymistä tai tue aktiivisuusvaatimuksen täyttämistä. Palkkatyön löytäminen etenkin haja-asutusalueilla on yrittämisestä huolimatta vaikeaa. TE-palveluita on karsittu rajusti ja kohdennettu sähköisiin palveluihin, jotka eivät heikossa työmarkkina-asemassa oleville ole riittäviä. Kolmannen sektorin työllistämistoiminnalle olennaista palkkatukea on merkittävästi vähennetty. Työllistymistä tukevia muita palveluita ei myöskään ole tarpeeksi tarjolla. Ohjaamotkin tarvitsevat palveluita, joihin nuoria ohjata. Resurssipaikkailuista huolimatta ammatillinen koulutus on ollut mittavien leikkausten kohteena. Palkkatulon ja etuuksien yhdistäminen on edelleen liian monimutkainen ja hidas prosessi.

Aktiivimallissa aktiivisuus määritellään kapeasti: hyväksyttyä aktiivisuutta ovat ainoastaan TE-hallinnon määrittelemät toimenpiteet. TE-toimisto myös tekee päätöksen työnhakijan pääsystä palveluihin. Aktiivivisuusvaatimus tulee voida täyttää myös esim. arjenhallintaa tukevissa palveluissa ja vapaaehtoistyössä. Nyt aktiivimalli ei tarjoa tukea työllistymiseen tai tuo uusia mahdollisuuksia niille, jotka tukipalveluita eniten tarvitsisivat. Tilanne on ristiriitainen ja työttömän kannalta kohtuuton.

Aktiivimalli on jo nyt lisännyt työpajapalveluiden kysyntää monella alueella. Yhä useampi työtön työnhakija on ollut suoraan yhteydessä työpajoille ja selvitellyt mahdollisuuksiaan päästä palveluihin: ”Työpajalle otetaan yhteyttä päivittäin, aktiivimalli on lisännyt suoria yhteydenottoja. Pajat ovat täynnä ja jonotuslista pitkä!”.

On hienoa, että työpajatoiminta kiinnostaa. Työpajapaikat on tarkoituksenmukaista kuitenkin varata niille, jotka aidosti tarvitsevat valmennuspalveluita. Työpajatoiminta ei voi toimia vain työttömyysturvaleikkurin ehkäisytoimena: toiminnan tulee jatkossakin olla yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Yhteydenottojen lisääntyminen kertoo toisaalta ihmisten aktiivisuudesta ja tarpeesta turvata toimeentulonsa ja toisaalta työpaikkojen ja esim. palkkatukipaikkojen puutteesta:

”Pienessä kunnassa usea työnhakija-asiakas on kysynyt mahdollisuutta kuntouttavaan työtoimintaan, kun muutakaan ei löydy eikä ole tarjolla. Ei näillä asiakkailla edes ole palvelutarvetta ko. palveluun, mutta kaikkeen ollaan valmiita lähtemään! Yhdessä sosiaalityön kanssa selvitellään perusteita ja kerrotaan, mikä on oikea palvelu.”

*http://valtioneuvosto.fi/kymppilista

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Alueellista koordinaatiotyötä renkailla

”Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa-arvon toteutumista,” kuvaa ALU-koordinaattori ja Pellon kunnan työllisyysvastaava Outi Rautio työpajojen alueellista verkostotyötä maantieteellisesti suurimmalla verkostoalueella.

Outin blogi

Vuosiin en purkanut matkalaukkuani. Pelkkä työmatkani oli 830 kilometriä, työssä liikuin Inarin ja Hangon välimaastossa. Vuonna 2016 päätin tyhjentää tuon matkalaukun ja työmatka lyheni 40 minuuttiin. Mutta eipä aikaakaan, kun huomasin jälleen omistavani kaksi hammasharjaa: toinen on kotona hammasmukissa, toinen valmiina matkalaukussa.

Siirsin siis jälleen toimistoni osittain renkaille ja aloitin työni alueellisena koordinaattorina Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen alueilla. Toiminta- alueeni on vaatimattomat 167 523,03 km2 eli Lappi, Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu, reilusti puoli Suomea. Pohjois-Pohjanmaan alueella on 21, Kainuun 4 ja Lapissa 19 valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan saavaa toimijaa ja siksipä työssä liikun nyt Inarin ja Pyhäjärven välimaastossa.

Alu-koordinaatiotyö perustuu koordinaattorin ja kentän toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Se on viestien lähettämistä, vastaanottamista, vaihtamista ja tulkintaa, johon kuuluu luottamus, tiedonkulun avoimuus ja sosiaalinen vastavuoroisuus. Tietoa ei vaan välitetä osapuolelta toiselle vaan sitä tuotetaan ja tulkitaan yhdessä. Suomi on pitkä maa ja laajalla toiminta- alueellani osa tästä vuorovaikutuksesta tapahtuu verkossa. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus ei kuitenkaan koskaan täysin korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta eikä yksistään näin ollen voi olla alueellisen tasa-arvon toteutumisen tae. Alueen hyvinkin erilaisten toimintaympäristöjen tuntemus ja toimijoiden kohtaaminen aika ajoin ihan kasvokkain tukevat koordinaationtyön tavoitetta yhdessä kehittämisestä ja alueellisen tasa- arvon toteutumista.

Ja siksi vietin toimistossani renkailla ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 100 työpäivää ja vaikka tiellä oli paikoin liukasta ja ruuhkaa, hartioita särki ja väsytti, kertyi kilometrejä mittariin reilut 32 000. Ja matka jatkuu…

Outi Rautio
pohjoisen Suomen ALU-koordinaattori
työllisyysvastaava, Pellon Kunta

Tutustu pohjoisen Suomen ALU-verkostotoimintaan ALU-verkkosivuilla:

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat
Lapin maakunta