Työ- ja yksilövalmennus – käsitteitä ja käytäntöä

TPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ja kouluttaja Susanna Palo avaavat 15 sitten käynnistynyttä vuoropuhelua, jonka tuloksena työpajakentälle vakiintui työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet ja työnimikkeet kuvaamaan työpajoilla tehtävää valmennusta. Kehittämistyön pohjalta syntyi myös ensimmäinen TPY:n peruskoulutuksista, työ- ja yksilövalmennuksen perusteet.

työ- ja yksilövalmennus
Kuva: Jani Leinonen / Espoon Omnian työpajat

 

Työpajatoiminnan sisältöihin liittyvien käsitteiden määrittely aloitettiin vuonna 2000, kun Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hallitus otti TPY:n kehittämistyössä aktiivisen roolin. Kehittämisen kohteiksi valittiin yhdistyksen sisäisen toiminnan organisoinnin ja koulutustoiminnan lisäksi työpajasisältöjen kehittäminen. Kehittämistyöhön saatiin RAY:lta hankerahaa, jonka avulla lähdettiin PAKE-hankkeessa määrittelemään työpajatoiminnan sisältöjä.

Vuoden 2002 aikana työpajoilla tehtävän työn sisältöjä pohdittiin yhdessä työpajoilla toimivien ammattilaisten kanssa, ja tuloksena kiteytyivät työ- ja yksilövalmennuksen käsitteet. Työpajakentällä ammattinimikkeet ovat perinteisesti olleet hyvin moninaiset, mutta työ- ja yksilövalmentajien nimikkeillä haluttiin kuvata selkeämmin työpajoilla työskentelevien työn sisältöjä. Valmennus haluttiin nostaa esiin vuorovaikutteisena mallina, joka poikkeaa perinteisestä ohjauksesta ja työnjohtamisesta. Yhdessä kentän toimijoiden kanssa kuvattiin työ- ja yksilövalmentajien keskeisten työtehtävien sisällöt.

PAKE-hankkeen jatkoksi saatiin RAY:lta rahoitus VALU – Työ- ja yksilövalmennuksen ulottuvuudet -hankkeelle, jonka resursseilla voitiin jatkaa valmennuksen sisältöjen määrittelyä sekä levittää ja vakiinnuttaa yhteisiä käsitteitä työpajakentällä ja sidosryhmien keskuudessa. Tämän kehittämistyön tulokset näkyvät yhdistyksen toiminnassa ja työpajakentällä vielä tänäkin päivänä.

Yhdistyksen oma koulutuspaketti työ- ja yksilövalmennuksen tarpeisiin suunniteltiin vuonna 2002 TPY:n koulutusyksikön Balanssi Akatemian voimin. Ensimmäiset työ- ja yksilövalmentajakoulutukset pidettiin vuonna 2003, minkä jälkeen koulutuksia on päivitettynä pidetty tasaisin väliajoin ympäri Suomea. Työ- ja yksilövalmennuksen kaksipäiväistä koulutusta voi toivoa omalle alueelleen alueellisen ALU-verkoston koordinaattorilta, aluehallintoviraston työpajatoiminnasta vastaavan henkilön kautta tai olemalla suoraan yhteydessä TPY:n jäsenpalvelutiimiin. Koulutukset toteutetaan tiiviissä kolmikantayhteistyössä TPY:n, ALU-verkostojen ja aluehallintovirastojen kanssa.

Työpajan työvalmennus tukee valmentautujan työkykyä ja työyhteisöosaamista sekä kerryttää hänen ammatillista osaamistaan. Työvalmennus perustuu tekemällä oppimiseen, jossa valmentautujille kertyy ammatillisia taitoja erilaisten harjoitus- ja tilaustöiden kautta. Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja, joka kykenee suunnittelemaan työvalmennuksen sisällöt ja muokkaamaan ammatilliset tavoitteet yksilöiden edellytysten mukaisesti. Työvalmentaja myös arvioi ja dokumentoi valmentautujan edistymistä ja osaamisen kertymistä työpajajakson aikana yhdessä valmentautujan kanssa. Työvalmennuksen ryhmämuotoisessa toiminnassa kehittyvät myös sosiaaliset taidot, joita tarvitaan toimiessa sekä työpajan yhteisössä että pajajakson jälkeen mahdollisessa opiskelu- tai työelämässä.

Työpajan yksilövalmennus puolestaan vahvistaa valmentautujan toimintakykyä, arjen hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua. Yksilövalmennus on työvalmennuksen tuki, jossa tuetaan arjen- ja elämänhallintaa henkilökohtaisissa haasteissa sekä tunnistetaan yksilön voimavaroja ja vahvuuksia. Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee aina tarpeen mukaisesti päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen. Yksilövalmennusta toteutetaan yksilötapaamisina joko ennalta sovitusti tai akuuteissa tilanteissa. Yksilövalmennus voi olla myös ryhmävalmennusta, jolloin siinä painottuu vertaisryhmätoiminta tai matalan kynnyksen starttitoiminta. Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/nuorisoalan ammattilaisia. He tekevät myös verkostoyhteistyötä, kun pohditaan valmentautujien palveluohjausta tai valmennussuunnitelmia.

Työpajan työ- ja yksilövalmennuksessa painottuu kannustava, vahvuuksia ja mahdollisuuksia korostava valmennusote, jolla voidaan vahvistaa valmentautujien omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta. Palautteen antaminen ja arviointi ovat olennaisia, kun halutaan vahvistaa valmentajan ymmärrystä hänen osaamisestaan ja voimavaroistaan. Tavoitteena on tukea valmentautujia kokonaisvaltaisesti, ja pyrkiä onnistumiseen sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä että tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa.

Työ- ja yksilövalmentajan nimikkeet ovat olleet käytössä 15 vuotta ja suuri osa työpajakentällä toimivista työpajoista käyttää niitä. Työ- ja yksilövalmennusosaaminen on edelleen keskeistä työpajan toimintaa, jonka myös opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjannut nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden vaatimuksiin.

Susanna Palo & Anne Välimaa,
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

ALU-verkostoitumista ja vertaiskehittämistä

ALU-logo_ALU_RGBTPY 20 vuotta -blogisarjassa tarkastellaan 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan kulmakiviä ja mitä matkan varrella on nähty ja koettu. Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta on TPY:n pitkäaikaisimpia toimintamuotoja. Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa kertoo, mistä toiminta alkoi ja mihin on tultu. Kirjoitus avaa samalla uuden ALU-blogisarjan, jossa ääneen pääsevät itse verkostot ja niitä luotsaavat ALU-koordinaattorit! Syksyn aikana aukeaa myös ALU-verkostojen verkkosivut.

Alueellinen toiminta on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hermosto, jonka avulla saadaan signaaleja työpajakentältä ja saadaan vietyä toimintaa joka puolelle Suomea. Alueellinen toiminta on osa yhdistyksen jäsenpalveluja, ja työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat keskeisiä jäsenpalvelujen toteutuksessa. ALU-verkostot ovat tärkeä linkki yhdistyksen jäseniin, ja ne toimivat aktiivisina kehittämisfoorumeina sekä alueiden sisällä että valtakunnallisesti.

Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä keskusteltiin jo yhdistyksen alkumetreillä keinoista tukea yhdistyksen ja jäsenorganisaatioiden välistä vuoropuhelua, ja samalla esitettiin ajatus vertailukehittämisestä työpajojen välillä. Nykyisten alueellisten verkostojen siemen kylvettiin TPY:n ensimmäisen RAY-rahoitteisen hankkeen PAKE:n aikana vuonna 2001. Työpajojen kehittämiseen tähdänneen hankkeen menetelminä olivat mm. vertailukehittäminen ja verkostokehittäminen, mihin tarkoitukseen luotiin alueelliset yhteistyöfoorumit.

Työpajojen alueellinen ALU-verkostotoiminta alkoi virallisesti vuonna 2003. Alussa verkostoja oli kahdeksan ja toiminnassa oli mukana 45 organisaatiota. Vähitellen verkostojen määrä kasvoi ja mukaan liittyi lisää organisaatioita ympäri Suomea. Toimintaa aloitettaessa koettiin tärkeäksi, että työpajat voivat jakaa kokemuksiaan ja keskustella kehittämistarpeistaan alueellisista näkökulmista omissa ryhmissään ja välittää niistä tietoa TPY:lle. Vuosien varrella verkostoilla onkin ollut suuri merkitys muun muassa konkreettisen tiedon keräämisessä yhdistyksen tekemän vaikuttamistyön tueksi sekä kehittämistyössä ja kehittämishankkeiden tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa työpajakentälle. ALU-koordinaattoreiden avulla saadaan nopeasti tietoa esimerkiksi työpajoja koskevien lakimuutosten vaikutuksista käytännön toimintaan, mikä edesauttaa nopeaa reagointia työpajoja koskevassa vaikuttamistyössä.

Yksi merkkipaalu ALU-verkostojen historiassa on vuosi 2015. Yhteistyö TPY:n, aluehallintovirastojen ja ALU-verkostojen välillä tiivistyi, ja verkostotoiminta saatiin leviämään aidosti valtakunnalliseksi, kaikkien jäsenorganisaatioiden saavutettavissa olevaksi palveluksi. Samalla TPY vahvisti alueellisen verkostotoiminnan valtakunnallista koordinaatiota ja vei jäsenpalvelunsa entistä voimakkaammin alueellisiksi: yhdistys tarjoaa alueille koulutusta, osallistuu alueellisiin verkostotilaisuuksiin ja tapahtumien järjestämiseen ja tiedottaa kenttää toimialan ajankohtaisista asioista.  TPY, AVI:en nuorten työpajoista vastaavat ja ALU-koordinaattorit tapaavat säännöllisesti, ja tekevät hedelmällistä kolmikantayhteistyötä työpajakentän tukemiseksi ja kehittämiseksi.

Työpajojen alueelliset ALU-verkostot ovat siis olleet toiminnassa jo 14 vuotta, ja verkostojen toiminta on nyt vähintään yhtä tärkeää ja ajankohtaista kuin alkuvaiheessa. Verkostoja toimii tällä hetkellä 13, ja maantieteellisesti ne kattavat koko Suomen. Myös ruotsin- ja kaksikielisillä työpajoilla on oma verkostonsa. ALU-verkostoista on tullut monilla alueilla tärkeä foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle, verkostoista on löytynyt yhteistyökumppaneita, ja niistä saa tukea ja tietoa omaan arkiseen työhön. Verkostojen sisällä toimii pienempiä vertaisverkostoja esimerkiksi työvalmentajille, yksilövalmentajille ja esimiehille. Työpajojen alueelliset verkostot ovat juuri sellaisia, mitä paikalliset toimijat niistä omien tarpeidensa mukaan tekevät.

Anne Välimaa
jäsenpalvelupäällikkö
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

file-1 (003)
ALU-koordinaattorit koolla: Vas. ylärivi Uudenmaan ja Hämeen maakuntien koordinaattori Anna Holopainen, Satakunnan Niina Veko, Keski-Suomen Anssi Saari, Pohjois-Savon Petri Karhu, Pohjois-Karjalan Ulla Mänttäri-Tikka, Etelä-Savon Arja Hätinen, Varsinais-Suomen Jarkko Åkerberg, ULA-verkoston Rainer Lytz. Vas. alarivi Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Outi Rautio, Kaakkois-Suomen Tarmo Aavaluoma, Pohjanmaan Anna Turja ja TPY:n Anne Välimaa.