Kasvupalveluiden rinnalle vastuupalvelut?

”Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu”, kirjoittaa TPY:n vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen.

Anneli 15.3.
TPY:n puheenjohtaja Anneli KIljunen avasi Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona.

Laki alueiden kehittämisestä ja julkisista kasvupalveluista lähti lausunnolle maaliskuun alussa. Kyseinen laki erillislakeineen määrittää suuntaviivat maakuntauudistuksen myötä uudistuville työllisyyspalveluille ja korvaa nykyiset TE-hallinnon lait. Suuri aukko lausunnoille lähteneessä laissa ja uudistusten valmistelussa on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut  – tätä kohderyhmää eikä heidän palvelujaan ole valmistelussa huomioitu.

Kuluvalla viikolla järjestimme eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspalveluista maakuntauudistuksessa tarkoituksena avata laajemmin keskustelua aiheesta, joka on uudistuksen valmistelussa unohdettu. Aihetta alustivat työpajojen ja kuntien näkökulmasta TPY:n puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja Kuntaliiton Erja Lindberg tuoden esiin huolen työpajojen sekä kuntien epäselvästä tulevaisuudesta työllisyyspalveluissa. Niin Kuntaliiton kuin paikallistason puheenvuoroissa toivottiin kuntien työllistämisvastuun säilymistä pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Alustajille annettiin useita kysymyksiä huomioitavaksi puheenvuoroissaan ja pohdittavaksi omassa työssään: miten maakuntauudistus vaikuttaa työpajatoimintaan ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, mikä on kuntien ja yhdistysten rooli ja mahdollisuudet markkinaehtoisiksi muuttuvissa työllisyyspalveluissa, miten turvataan sosiaalitoimen palveluiden toteuttaminen työpajoilla sekä miten järjestetään tukea tarvitsevien palveluohjaus ja monialainen yhteistyö jatkossa.

Kasvupalveluiden valtakunnallisen katsauksen tilaisuuteen toi Kasvupalvelu-uudistuksen tehtävien valmisteluryhmän puheenjohtaja ja Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen. Patrikainen myönsi, että suuri osa niistä kysymyksistä, joihin vastauksia toivottiin, on vielä ratkaisematta. Hän kuitenkin lupasi viedä kysymykset mukanaan pohdittavaksi yhdessä muun valtakunnallisen valmisteluryhmän kanssa. Hän loi puheenvuorossaan uskoa, että uudistusta tehdään asiakkaiden tarpeita, ei viranomaisia varten. Osasyy siihen, miksi kasvupalvelulaki on vaikeasti työllistyvien osalta puutteellinen, on se että heidän palveluista tullaan säätämään tarkemmin lailla rekrytointi- ja osaamispalveluista. Se, onko kohderyhmän palveluista riittäviä kirjauksia näissä erillislaeissakaan, sai kritiikkiä kommenttipuheenvuoroissa.

Huolestunutta keskustelua uudistuksen ympärillä käydään viranomaistehtävien vähenemisestä maakuntauudistuksessa ja palvelujen digitalisaatiosta. Missä ja miten työnhakijaa palvellaan jatkossa? Miten työnhakijaksi ilmoittaudutaan? Patrikaisen mukaan valmistelussa on huomioitu se, ettei kaikilla ole valmiuksia hoitaa asioitaan verkossa. Paljon keskustelua kirvoittanut kuntien yhtiöittämisvelvoite on Patrikaisen mukaan parhaillaan pohdittavana, ja näin ollen vastaus siihen saadaanko tulevasta työllisyyspalvelujen mallista joustava yhtiöittämisen osalta, on avoin. Myöskään palveluiden markkinaehtoisen toteuttamisen kannalta ei ole selvää, onko työllisyyspalveluille ylipäänsä olemassa markkinoita kaikkialla.

Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Pekka Pataman mukaan kärkiajatus uudistuksessa vaikuttaisi olevan, että ”jos et kasva, mene soteen”. Kasvupalveluiden ja sote-palveluiden väliin jää se joukko, jota uudistuksen valmistelussa ei ole tunnistettu. Tälle kohderyhmälle työpajat ja muut välityömarkkinoilla toimivat tarjoavat palveluja heidän koulutus- ja työllistymisvalmiuksien ja arjenhallinnan tukemiseksi. Pekka Patama peräänkuuluttikin kasvu- ja sotepalvelujen rinnalle vastuupalveluja, jotka tulisivat olla välityömarkkinoilla toimivien vastuulla. TYP-johtaja Mikko Hytönen pyrki kääntämään epävarmuuden mahdollisuudeksi, ja toivoikin keskustelua rajapintojen sijaan pinnoista ja aktiivisesta yhteistyöstä näillä pinnoilla. Hytönen toivoi osaamisen ja käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin vahvempaa sitomista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa.

Tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu. Tämän vuoksi valmistelussa ei ole oivallettu sitä, että jos maakuntiin kunnista siirtyvien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan, toteutus työpajoilla kärsii tai jopa loppuu yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi, tarkoittaa se toiminnan merkittävän tulolähteen loppumista. Tämä voi johtaa koko toiminnan alasajoon. Onkin äärimmäisen tärkeää tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moninaisuutta, rahoituksen muodostumista sekä palvelun erityisyyttä.

Se, että työpajojen ja muiden välityömarkkinoilla toimivien palveluja ole valmistelussa tunnistettu, kielii huonosta ja epäoikeudenmukaisesta valmistelusta. On kuitenkin pyrittävä näkemään asian toinen puoli: Nyt kannattaa vaikuttaa ja antaa vaihtoehtoja ratkaisua odottavien kysymysten vastauksiksi. TPY välittää työpajatoimintaa koskevia kysymyksiä ja huolia valtakunnan tason valmisteluun niin virkamiehille kuin päättäjille ja pyrkii saamaan niihin vastauksia. Samaa työtä kannustamme tekemään maakunnallisella ja paikallisella tasolla!

Anna Kapanen, vs. toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys

Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin materiaalit ja linkki verkkonauhoitteeseen löytyvät tämän uutisen kautta.