Kasvupalveluiden rinnalle vastuupalvelut?

”Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu”, kirjoittaa TPY:n vs. toiminnanjohtaja Anna Kapanen.

Anneli 15.3.
TPY:n puheenjohtaja Anneli KIljunen avasi Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona.

Laki alueiden kehittämisestä ja julkisista kasvupalveluista lähti lausunnolle maaliskuun alussa. Kyseinen laki erillislakeineen määrittää suuntaviivat maakuntauudistuksen myötä uudistuville työllisyyspalveluille ja korvaa nykyiset TE-hallinnon lait. Suuri aukko lausunnoille lähteneessä laissa ja uudistusten valmistelussa on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut  – tätä kohderyhmää eikä heidän palvelujaan ole valmistelussa huomioitu.

Kuluvalla viikolla järjestimme eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyspalveluista maakuntauudistuksessa tarkoituksena avata laajemmin keskustelua aiheesta, joka on uudistuksen valmistelussa unohdettu. Aihetta alustivat työpajojen ja kuntien näkökulmasta TPY:n puheenjohtaja Anneli Kiljunen ja Kuntaliiton Erja Lindberg tuoden esiin huolen työpajojen sekä kuntien epäselvästä tulevaisuudesta työllisyyspalveluissa. Niin Kuntaliiton kuin paikallistason puheenvuoroissa toivottiin kuntien työllistämisvastuun säilymistä pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Alustajille annettiin useita kysymyksiä huomioitavaksi puheenvuoroissaan ja pohdittavaksi omassa työssään: miten maakuntauudistus vaikuttaa työpajatoimintaan ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, mikä on kuntien ja yhdistysten rooli ja mahdollisuudet markkinaehtoisiksi muuttuvissa työllisyyspalveluissa, miten turvataan sosiaalitoimen palveluiden toteuttaminen työpajoilla sekä miten järjestetään tukea tarvitsevien palveluohjaus ja monialainen yhteistyö jatkossa.

Kasvupalveluiden valtakunnallisen katsauksen tilaisuuteen toi Kasvupalvelu-uudistuksen tehtävien valmisteluryhmän puheenjohtaja ja Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen. Patrikainen myönsi, että suuri osa niistä kysymyksistä, joihin vastauksia toivottiin, on vielä ratkaisematta. Hän kuitenkin lupasi viedä kysymykset mukanaan pohdittavaksi yhdessä muun valtakunnallisen valmisteluryhmän kanssa. Hän loi puheenvuorossaan uskoa, että uudistusta tehdään asiakkaiden tarpeita, ei viranomaisia varten. Osasyy siihen, miksi kasvupalvelulaki on vaikeasti työllistyvien osalta puutteellinen, on se että heidän palveluista tullaan säätämään tarkemmin lailla rekrytointi- ja osaamispalveluista. Se, onko kohderyhmän palveluista riittäviä kirjauksia näissä erillislaeissakaan, sai kritiikkiä kommenttipuheenvuoroissa.

Huolestunutta keskustelua uudistuksen ympärillä käydään viranomaistehtävien vähenemisestä maakuntauudistuksessa ja palvelujen digitalisaatiosta. Missä ja miten työnhakijaa palvellaan jatkossa? Miten työnhakijaksi ilmoittaudutaan? Patrikaisen mukaan valmistelussa on huomioitu se, ettei kaikilla ole valmiuksia hoitaa asioitaan verkossa. Paljon keskustelua kirvoittanut kuntien yhtiöittämisvelvoite on Patrikaisen mukaan parhaillaan pohdittavana, ja näin ollen vastaus siihen saadaanko tulevasta työllisyyspalvelujen mallista joustava yhtiöittämisen osalta, on avoin. Myöskään palveluiden markkinaehtoisen toteuttamisen kannalta ei ole selvää, onko työllisyyspalveluille ylipäänsä olemassa markkinoita kaikkialla.

Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Pekka Pataman mukaan kärkiajatus uudistuksessa vaikuttaisi olevan, että ”jos et kasva, mene soteen”. Kasvupalveluiden ja sote-palveluiden väliin jää se joukko, jota uudistuksen valmistelussa ei ole tunnistettu. Tälle kohderyhmälle työpajat ja muut välityömarkkinoilla toimivat tarjoavat palveluja heidän koulutus- ja työllistymisvalmiuksien ja arjenhallinnan tukemiseksi. Pekka Patama peräänkuuluttikin kasvu- ja sotepalvelujen rinnalle vastuupalveluja, jotka tulisivat olla välityömarkkinoilla toimivien vastuulla. TYP-johtaja Mikko Hytönen pyrki kääntämään epävarmuuden mahdollisuudeksi, ja toivoikin keskustelua rajapintojen sijaan pinnoista ja aktiivisesta yhteistyöstä näillä pinnoilla. Hytönen toivoi osaamisen ja käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen reformin vahvempaa sitomista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa.

Tilaisuudessa sekä muussa aiheen parissa tehdyssä työssä, tapaamisissa ja kuulemisissa on vahvistunut se käsitys, että valmistelijoiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa on osin tietämättömyyttä työpajatoiminnan luonteesta ja esimerkiksi siitä, mistä työpajojen rahoitus koostuu. Tämän vuoksi valmistelussa ei ole oivallettu sitä, että jos maakuntiin kunnista siirtyvien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan, toteutus työpajoilla kärsii tai jopa loppuu yhtiöittämisvelvoitteen vuoksi, tarkoittaa se toiminnan merkittävän tulolähteen loppumista. Tämä voi johtaa koko toiminnan alasajoon. Onkin äärimmäisen tärkeää tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moninaisuutta, rahoituksen muodostumista sekä palvelun erityisyyttä.

Se, että työpajojen ja muiden välityömarkkinoilla toimivien palveluja ole valmistelussa tunnistettu, kielii huonosta ja epäoikeudenmukaisesta valmistelusta. On kuitenkin pyrittävä näkemään asian toinen puoli: Nyt kannattaa vaikuttaa ja antaa vaihtoehtoja ratkaisua odottavien kysymysten vastauksiksi. TPY välittää työpajatoimintaa koskevia kysymyksiä ja huolia valtakunnan tason valmisteluun niin virkamiehille kuin päättäjille ja pyrkii saamaan niihin vastauksia. Samaa työtä kannustamme tekemään maakunnallisella ja paikallisella tasolla!

Anna Kapanen, vs. toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys

Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus -seminaarin materiaalit ja linkki verkkonauhoitteeseen löytyvät tämän uutisen kautta.

 

STL eli Sairaan Tehokas Laatutyökalu

TPY:n Reetta Pietikäinen ja Maria Gnosspelius vierailivat helmikuussa Imatralla TyönVuoksi ry:ssä. Imatralla innostuttiin toden teolla. Jos haluat tietää miksi, lue tämä lyhyt juttu, jonka jälkeen tiedät, mitä STL oikeasti tarkoittaa.

IMG_0532

”Me ollaan ottamassa STL käyttöön kahdesta syystä. Ensinnäkin me saadaan tietää, missä me jo ollaan hyviä ja toisaalta missä meillä on parannettavaa. Mehän tietysti halutaan palvella meidän asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo TyönVuoksi ry:n toiminnanjohtaja Eija Palsinajärvi-Äikäs.

TyönVuoksi on Imatralla, Ruokolahdella ja Rautjärvellä toimiva työpajaorganisaatio, jonka toiminnassa on mukana lähinnä aikuisia. TPY:n tieto- ja laatupäällikkö Reetta Pietikäinen on juuri vetänyt noin kymmenhenkiselle porukalle kolmituntisen perehdytyksen vasta-alkajan STL:ään ja tämän päivän jälkeen TyönVuoksi ottaa TPY:n tarjoamat työkalut käyttöön.

Mikä tämä mystinen STL sitten oikein on? Niin, ihan oikeasti se ei ole lyhenne sanoista Sairaan Tehokas Laatutyökalu, vaikka oikeilla jäljillä siinäkin ollaan. Oikeasti STL on lyhenne sanoista Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. Vasta-alkajan STL on käytännönläheinen versio STL:stä. Siinä toiminnan eri osa-alueita arvioidaan verkossa toimivan Webropol-kyselyn valmiiden kysymysten avulla.

Reetta Imatralla

”Laadunarviointi on ehkä vähän hankala käsite, mutta yksinkertaisesti kyse on oman toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Henkilöstö itse pääsee miettimään, mitä me tehdään hyvin, mitkä ovat toiminnan vahvuuksia ja mitä pitäisi kehittää. Tämän jälkeen suunnitellaan konkreettiset kehittämistoimet.  Keskeinen tavoite on tehdä omasta työstä helpompaa ja asiakkaiden kannalta vaikuttavampaa,” Reetta Pietikäinen kertoo.

STL ja Vasta-alkajan STL tarjoavat työpajoille juuri toimialan tarpeita vastaavan, valmiin kehittämisen työkalun.

”Täällä oli tän päivän jälkeen aivan loistava fiilis. Meillä oli läsnä 10 henkilöä, yksilö- ja työvalmentajia, ja oikeastaan heitä sai jo vähän pidätellä. Innostus oli suuri ja he ymmärsivät sen ydinidean, että tämä on työkalu meille,” toteaa Eija Palsinajärvi-Äikäs.

Innostuitko? Kehitettäisiinkö toimintaa teidänkin työpajalla? Näin se käy!

9 askelta työpajan laatutiellä

  • Hienoa, että innostuit! TPY:stä saat apua. STL ja Vasta-alkajan STL ovat ilmaisia työkaluja TPY:n jäsenille.
  • Ota yhteys TPY:n Reetta Pietikäiseen. Hän tulee paikanpäälle perehdyttämään teidät, jos haluatte! Jos alueella on useampia kiinnostuneita työpajoja, kannattaa koota joukot yhteiseen perehdytykseen.
  • Ovatko kaikki mukana? Laatutyö vaatii sekä johdon että työntekijöiden sitoutumista.
  • STL otetaan käyttöön. Yhdessä sovitaan arvioinnin teemat, joita kannattaa valita 2–3 kerrallaan. TyönVuoksi ry:ssä päätettiin lähteä arvioimaan ja kehittämään ensiksi johtajuutta, henkilöstöä ja prosesseja.
  • Henkilöstö vastaa Webropol-kyselyyn, jossa kysytään eri teemoista vahvuuksia, kehittämisen kohteita ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Webropol tekee yhteenvedot vastauksista.
  • Sitten porisemaan yhdessä ja sopimaan, mitä aletaan kehittää ja millä aikataululla. Ei ehkä ihan lyhyt keskustelu, mutta antoisa, se on varmaa. Nyt sovitaan ne konkreettiset kehittämiskohteet joiden parissa jatkossa työskennellään.
  • Kehittämiseen menee aikaa. Seuraava laadunarviointi kannattaa tehdä aikaisintaan 2–3 vuoden kuluttua.
  • Hauskempaa kehittäminen on, jos löydät lähialueelta toisen toimijan, joka myös kiinnostuu STL:stä ja voitte innostaa ja sparrata toisianne matkan varrella.
  • Nyt työpajalla on käytössä laadunarviointityökalu. Se on myös rahoittajien arvostama asia, josta kannattaa kertoa. STL:n kautta saat kyselyyn pohjaavaa tietoa siitä, missä olette hyviä ja miten olette kehittyneet toiminnassa yhä paremmaksi.