Työpajatoiminnan leikkaukset järjenvastaisia

”Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa”, kirjoittaa TPY:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen. Julkaisemme blogissa Kiljusen mielipidekirjoituksen, joka on julkaistu 20.1.2017 Uutisvuoksessa.

ohjaustilanne-omnia

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime viikolla selvityksen nuorten ja nuorten aikuisten työelämästä ja sen ulkopuolisuudesta. Vaikka nuorten työttömyys on laskussa, on pitkäaikaistyöttömien sekä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä kasvussa. Samoin pysyvässä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus tulee kasvamaan, jos tilanteeseen ei puututa.

Selvitysten mukaan jokainen koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,4 miljoonaa euroa. Tämän pitäisi viimeistään herättää hallitus näkemään se, että leikkausten sijaan tulisi panosta kaikkiin nuoriin — myös niihin, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea.
Nyt hallitus on unohtanut lähes kokonaan vaikeammassa elämäntilanteessa olevat nuoret. Järjestöjen palkkatukea on leikattu 70 prosenttia, minkä seurauksena uusia palkkatukipäätöksiä ei tänä vuonna tehdä. Tämä on käsittämätöntä, sillä järjestö- ja työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat lähes ainoita palveluja, jotka tavoittavat niitä nuoria, joille koulutus tai työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ole vielä mahdollista. Työpajajakson jälkeen tilanne on kuitenkin jo parempi.
Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on todettu vaikuttavaksi ja hyväksi palveluksi. 93 prosenttia työpajoilla olleista nuorista koki sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. 81 prosenttia nuorista koki myönteistä edistymistä etenkin arjen asioiden hallinnassa. 77 prosenttia sai vahvistusta opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. 70 prosenttia nuorista sijoittui työpajajakson jälkeen koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Työpajatoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2015 työpajatoiminnan kustannukset tulivat katetuksi jo silloin, kun vuosittaisesta 15 000 valmentautujasta 100 nuorta kouluttautui ja työllistyi.
Myös TEM:n omat selvitykset tukivat näitä linjauksia. Tästä syystä on jopa järjen vastaista leikata järjestöjen, työpajatoiminnan ja palkkatuen rahoitusta.
Anneli Kiljunen
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja (sd.)
Kuva Omnian nuorten työpajoilta, Espoosta.

Rakenteissa jyrisee, olethan mukana vaikuttamassa?

 

”On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta” , kirjoittaa TPY:n jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa. Blogitekstissä hän perustelee, miksi työpajatoimijoiden kannattaa pitää ääntä itsestään juuri nyt.

tyokalut

Sote- ja maakuntauudistus ovat sanoina tulleet kaikille tutuiksi, mutta mitä ne todella tarkoittavat? Suomessa on käynnissä valtaisa valmistelutyö, jossa myllätään uusiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja rakennetaan uusi hallintorakenne 18 maakunnan varaan. Samassa rytäkässä maakuntien järjestämisvastuulle pitäisi vuoden 2019 alkuun mennessä siirtyä myös esimerkiksi uudet kasvupalvelut eli nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut. Joitakin uusia toimintamalleja aletaan jo testailla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa. Valinnanvapauttakin ollaan lisäämässä ainakin osassa palveluja.

Mitä uudistukset tarkoittavat työpajoille?

Mitä uudistukset sitten työpajojen kannalta tarkoittavat? Osa uskoo, että työpajojen ruohonjuuritason toiminta säilyy ennallaan tai tehostuu, toisten mielissä taas pelkoja ja mahdollisia uhkakuvia on ilmassa paljon. Mitä tapahtuu työpajoille, jos niiden hallinnoijana on kunta tai jos ne toimivat säätiönä tai yhdistysmuotoisesti? Pitääkö työpajoja yhtiöittää tai tuleeko kaikista yhdistystenkin tuottamista valmennuspalveluista elinkeinotoimintaa? Miten valmentautujat jatkossa ohjautuvat työpajalle ja mistä valmennuspalvelut rahoitetaan? Mitä tapahtuu kaikkein vaikeimmin työllistyville, joille tuotetuista palveluista ei ole mahdollista saada nopeita tuloksia ja voittoja? Kysymyksiä on paljon, mutta kenelläkään ei vielä ole antaa valmiita vastauksia.

Palvelustrategia määrittelee mihin maakunnan rahat menevät

On tärkeää huomata, että uudistusten valmistelussa suuret linjat määritellään valtakunnallisella tasolla ministeriöissä ja hallituksessa, mutta valtaosa valmistelusta tapahtuu kussakin 18 maakunnasta. Jokaisessa maakunnassa luodaan oma palvelustrategia, jossa määritellään muun muassa mihin rahat omassa maakunnassa käytetään. Samalla luodaan uusia linjauksia kuntien ja maakuntien vastuun- ja työnjaosta, ja nämä linjaukset tulevat koskettamaan myös työpajoja ja työpajojen tarjoamia valmennuspalveluja.

Vaikuttamista tehdään nyt!

Seuraamme Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä uudistusten etenemistä valtakunnallisella tasolla, ja kaipaamme teiltä tietoa uudistuksen etenemisestä maakunnissa. Nyt on myös oikea aika vaikuttaa siihen, millaisia linjauksia maakuntien tasolla tehdään. Olkaa aktiivisia ja vaikuttakaa omalla alueellanne! Tehkää yhteistyötä oman alueellisen verkostonne kanssa, sillä useamman organisaation yhteisellä äänellä on enemmän voimaa. Tällä hetkellä on tärkeää muistuttaa alueellista uudistusta suunnittelevia henkilöitä työpajojen olemassaolosta ja niiden tekemästä vaikuttavasta työstä! Alueuudistus.fi-sivustolta löytyy uudistusten valmistelusta kussakin maakunnassa vastaavien tahojen yhteystiedot. Kertokaa heille työpajatoiminnasta, sen roolista palvelujärjestelmässä ja niistä valmennuspalveluista, joita te tuotatte. Kertokaa miten vaikuttavaa ja tuloksellista työpajatoiminta on. Kertokaa ongelmista, joita valmentautujienne palveluihin liittyy ja esittäkää niitä vaikeitakin kysymyksiä. Kysykää mihin suuntaan asioita teidän alueellanne kehitetään. Nyt kannattaa kysyä kysymyksiä, sillä niihin rakennetaan parhaillaan vastauksia.

 

Lisätietoa uudistuksista mm.

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/yhteystiedot

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kasvupalvelu-uudistuksen-valmistelu-etenee