Hyvinkäällä työpaja onkin ravintola keskellä kauppakeskusta

wtwilla-yleiskuva

”Työkokeilijoilta, opiskelijoilta sekä ravintolan asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista ja rohkaisevaa. Maksavissa asiakkaissa on ollut niin kaupunkilaisia kuin eri alojen vaikuttajia. Ainakin toistaiseksi ravintolan olemassaolo perustuu toissijaisesti taloudelliseen kannattavuuteen – mutta muut tulokset luovat uskoa ensivuoden suunnitelmiin”, kirjoittaa työelämäpalveluiden päällikkö Heikki Kallunki HRAKS Hyvinkään -Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöstä.

On marraskuu vuonna 2015. Syksyisen aamun tehdessä aamutoimiaan kuljen Hyvinkään rautatieasemalta kohti määränpäätäni, kauppakeskus Willaa. Jälleen on yhden vuoden päättyminen kohtapuolin käsillä. Paljon on HRAKS:n väellä tehty asioita. Tänäkin vuonna ylitetään asetetut tavoitteet ja monella rintamalla…mutta ei kaikilla. Jotain on jäänyt hampaankoloon; liian moni asiakkaistamme on edelleen vailla mahdollisuutta päästä kokeilemaan ja ennen kaikkea näyttämään osaamistaan. Mutta ehkä tämä uusi Work&Train -toimintamalli raivaa osaltaan asiakkaillemme uusia väyliä kohti omia haaveita, tavoitteita ja unelmia.

Nimenmukaisesti ravintola-kahvila Work & Train Willassa HRAKSin työkokeilijoilla ja Hyrian opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella ja tehdä työtä oikean yrityksen tehtävissä. W&T poikkeaa tyypillisestä yrityksestä mm. siinä, että alueen yrittäjät voivat palkata itseään miellyttävät tekijät omiin tarpeisiinsa suoraan ravintolasta – osa-aikaisesti, kokonaan, palkaten tai vuokraten. Elämme yhteiskunnassa, jossa työhön pääsemiseksi vaaditaan papereita, jotka usein puuttuvat hakijoilta. W&T-konseptissa työkokeilijalla tai opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa- tai kokotutkintoja ravintolassa ja päästä näin unelmissaan eteenpäin.

wtwilla-ruoka

Willan liikkeiden mainosvalot kajastavat kelmeästi torialueen ylitse. Monessa kaupassa työntekijät ovat jo työn touhussa. En malta olla tähyilemättä kauppakeskusrakennuksia yhdistävälle käytävälle, jossa meidän tekijämme valmistautuvat avaamaan ravintolan ovet ensimmäistä kertaa. Tämä on hyvin erilainen maailma kuin mihin yleensä olen tottunut työpajaympäristöissä; yleensä ei olla niin keskeisellä paikalla kaupunkia, ei etenkään keskellä kauppakeskusta. Missä ovat ne turvalliset seinät, joiden sisälle valmennus ja koulutus on totuttu kätkemään? Toimintaa on helpompi järjestää kun ei ole ulkopuolisia heti nurkilla haastamassa ja syrjemmässä ovat pienemmät tilakustannukset. Näiden pohjalta me usein ratkaisut tehdään tai joudutaan tekemään. Mutta kauppakeskusriski on nyt otettu. Omaa sisäistä arviointiani en kuitenkaan pysty vaientamaan; ”olikohan tässä mitään järkeä perustaa ihan oikea kunnon ravintola kaupungin ykköspaikalle?”

Mitä sitten opimme?

Taas on syksyn usvat päällä, kun astun kauppakeskuksen käytävältä W&T -Willan sisälle lounaalle. Nyt on lokakuu 2016. Ravintolassa on vielä muutama paikka vapaana, tunnelma on leppoisa ja rauhallinen. Tilaan päivän keiton ja istun vapaana olevaan kahdenhengen pöytään. Niin…tämä paikka on ollut kohta vuoden avoinna. Mitä ravintola on tuottanut kenellekin?

Työkokeilijoilta, opiskelijoilta sekä ravintolan asiakkailta tullut palaute on ollut positiivista ja rohkaisevaa. Maksavissa asiakkaissa on ollut niin kaupunkilaisia kuin eri alojen vaikuttajia. Ainakin toistaiseksi ravintolan olemassaolo perustuu toissijaisesti taloudelliseen kannattavuuteen – mutta muut tulokset luovat uskoa ensivuoden suunnitelmiin. Kaikkia tavoitteita emme vielä ole saavuttaneet. Osa- ja kokotutkintoja syntyy ja ravintolasta työllistytään hyvin eteenpäin, mutta ajatus siitä, että kauppakeskuksen muut ravintolat saisivat hetkelliseen tarpeeseen työvoimaa, ei vielä toimi hyvin. W&T –Willa on kuitenkin saanut alueella ja myös sen ulkopuolella paljon huomiota ja näkyvyyttä. Ehkä ensivuonna yksi uusista harjoittelutehtävistä voisi olla ravintolapäällikön toimenkuva – tarjoaisimme siis lisää haasteita ja mahdollisuuksia sekä nuorille että kauppakeskuksen työnantajille.

wtwilla-interior

Vuoden alusta W&T –Willa on tarjonnut 31 työkokeilijalle ja 25 opiskelijalle valmennus- ja oppimisympäristön. Työkokeilijoista suurin osa on lähtenyt eteenpäin noin 2-3 kuukauden jälkeen. Heistä 52% on mennyt töihin tai koulutukseen, 32% johonkin muuhun toimenpiteeseen kuten työkokeilujaksolle HRAKS:n toiseen valmennusympäristöön tai yritykseen, etsivään nuorisotyöhön jne..

Työkokeilijoiden polut ja tarinat antavat todelliset kasvot ja painoarvot saavutetuille luvuille. Yhdellä suuntana ovat liiketalouden opinnot Metropoliassa ja sen myötä tavoitteena työt ulkomailla, toisella taas takana pidempi matka tähän pisteeseen – kokemuksen saaminen ja mahdollisesti osatutkinto on se mitä hän juuri nyt tarvitsee.

Havahdun mietteistäni ja maksan lounaani. Matkaa jatkaessani ajatukset siintää jo kohti tulevaa. Puhelimen piippausääni ilmoittaa saapuneesta sähköpostista. Luen Sitrasta lähetetyn postin otsikkoa hieman myhäillen; ”Onko Suomen suurin haaste se, että osaamista ei tunnisteta?”