Sovari tekee työpajan tuloksista näkyviä

Ääneskosken työpajalla Sovarista on tullut pidetty työkalu. Se tuottaa tietoa valmentautujien omasta kehityksestä ja työpajan toiminnasta. Haluatko mukaan? Lue tästä miten ja miksi!

blogi-sovari-2

-Meillä on ollut käytössä paperisia kyselylomakkeita asiakkaille työpajajakson aikana ja jakson päättyessä. Niiden haasteena on, että saaduista tuloksista tehtiin harvoin varsinaisia koonteja, vaikka niitä käytiinkin läpi. Sovarista koonti tulee automaattisesti ja vertailua voi tehdä valtakunnallisella tasolla, kertoo Äänekosken työpajan vastaava ohjaaja Maria Riihijärvi.

-Sovari kyselyssä asiakkaan ei myöskään tarvitse ajatella, että hänet vastaajana tunnistetaan esimerkiksi käsialasta. Kun vastausten anonyymiys toimii, saadaan rehellisempää palautetta työpajatoiminnasta, hän jatkaa.

Äänekosken kaupungin työpaja on ollut mukana helmikuussa alkaneessa ja elokuussa päättyneessä Sovarin ensimmäisessä tiedonkeruujaksossa.

Sovari mittaa omaa kehitystä ja työpajan toimintaa

Sovari on TPY:n opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kehittämä sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön.  Käytännössä valmentautujat itse täyttävät verkossa kyselyn, jossa he arvioivat omaa kehitystään ja työpajan toimintaa. Omaa kehitystä koskevat kysymykset koskevat sosiaaliseen vahvistumisen osa-alueita: itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, arjen asioiden hallintaa, opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä elämänhallintaa ja tavoitteellisuutta.

-Sovarilla saadaan hyvin esille, miten laaja-alainen vaikutus työpajajaksolla on useimpien valmentautujien elämäntilanteessa. Työpajatoiminta näyttää vahvistavan itsetuntemusta, taitoja tulla toimeen toisten ihmisten kanssa sekä elämänhallinnan tunnetta. Muutokset näkyvät monen kohdalla arjen asioiden hallinnassa, kuten päivärytmissä, sekä työtehtävissä jaksamisena ja opiskelusuunnitelmien jäsentymisenä. Tämä on tärkeää ennen kuin työmarkkinoille tai koulutukseen kiinnittyminen on mahdollista, kertoo Sovaria TPY:ssä kehittänyt Riitta Kinnunen.

-Sovari tuottaa myös tietoa siitä, mitkä asiat työpajatoiminnassa toimivat valmentautujien mielestä hyvin tai heikommin. Valtakunnalliset tulokset antavat työpajoille peilauspintaa: missä me olemme erityisen hyviä ja mihin asioihin voisimme kiinnittää enemmän huomiota, hän jatkaa.

Nyt Sovarista on saatavilla myös työkirja, jota on jo postitettu kaikille jäsenpajoille yksi kappale. Työkirjaa voi myös tilata TPY:n nettisivuilta postimaksun ja 5 euron käsittelymaksun hinnalla. Se on helppokäyttöinen opas Sovarin käyttöön ja sen perusteisiin.

Äänekoskella Sovari motivoi valmentajia

-Me kävimme saamamme Sovari-tulokset läpi henkilökunnan kanssa ja se oli hyvä tapaaminen. Hyvät tulokset selkeästi motivoivat ohjaajia, ja kävimme keskustelua valmennuksen kehittämisen kohteista. Asiakkaan kokema sosiaalinen vahvistuminen on niitä tuloksia, joita ns. perinteisillä tilastoilla ei saada välttämättä näkyviksi. Sen lisäksi tulokset antavat tietoa toiminnasta ja toiminnan tuloksista myös rahoittajille, Maria Riihijärvi toteaa.

Riitta Kinnunen kannustaakin käyttämään Sovarista saatuja tunnuslukuja vaikuttamistyössä.

-Sovari-kyselyssä monet valmentautujat ovat avautuneet myös omin sanoin kertomaan, mikä merkitys työpajajaksolla on heille ollut. Tämä tieto numeroiden rinnalla kertoo koskettavasti työpajatoiminnasta ja sen merkityksestä.

Äänekoskella Sovariin vastasi 21 valmentautujaa ja Sovarista otti vastuun pajan yksilövalmentaja Ilona Kurkimäki-Mykkänen.

-Osalle valmentautujista 20-30 minuutin kyselyn täyttäminen voi olla haaste esimerkiksi siksi, että pitäisi istua paikoillaan ja keskittyä kysymyksiin. Yksilövalmentaja Kurkimäki-Mykkänen motivoi valmentautujia kertomalla Sovarista mahdollisuutena vaikuttaa ja kehittää toimintaa. Myös pienellä karamellitarjonnalla on voinut olla oma vaikutuksensa, Riihijärvi kertoo.

Haluatko käyttää Sovaria omalla työpajalla? Ilmoittaudu Sovarin käyttäjäksi täällä. Alkuun pääset Sovarin työkirjan avulla ja sen voit tilata täältä.

Ihanko Pihalla? @urban street – luvassa katutaidefestarit Kuopiossa

dav

Ihanko Pihalla? -tapahtuma on siitä poikkeuksellinen TPY:n tapahtuma, että osallistujina eivät ole työpaja-ammattilaiset, vaan työpajojen nuoret ja muut valmentautujat. Kun vielä teemana on taide ja kulttuuri, antaa se huikeat mahdollisuudet tapahtuman sisällön suunnittelulle ja toteuttamiselle!

Tapahtuma onkin joka vuosi hiukan eri näköinen, riippuen kulloisenkin vuoden teemoista ja järjestävästä organisaatiosta. Tänä vuonna oltiin Jupiter-säätiön tiloissa Vaasassa rokkaavan lokin kanssa kierrätykseen keskittyen, viime vuonna vietettiin aurinkoinen päivä Tampereella Monitoimitalo 13:ssa Legioonateatterin johdatellessa teatterin ja taiteen maailmaan.

Vuonna 2017 ollaan Kuopiossa ja yhteistyökumppanina toimii Tukeva-työvalmennussäätiö. Tapahtuma järjestetään 18.5.2017, päivämäärä kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin.  Tukevan tiloissa on odotettavissa kunnon katubileet, sillä ensi vuoden tapahtumassa ollaan @urban street! Ohjelmasisältöjen toivotaan liittyvän katutaiteeseen ja -kulttuuriin.

dav

Katutaide on laaja käsite, joka pitää sisällään monenlaisia visuaalisia teoksia, joita nähdään perinteisesti julkisessa kaupunkitilassa. Ihanko Pihalla? -tapahtumassa katutaideteos voi olla esimerkiksi maalaus, musiikkia, tanssia tai sanataidetta, vaihtoehtoja on monia. Emme halua kuitenkaan liikaa kahlita ohjelmaehdotuksia tähän teemaan, vaan ehdotettava ohjelma voi olla jotain muutakin ja voimme yhdessä katsoa, kuinka se sopii päivän muuhun ohjelmaan.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmia pohdittaessa pajoilla voitaisiinkin jo miettiä osallistumista myös Ihanko Pihalla? -tapahtumaan. Olisiko ensi kevään muihin toimintoihin kätevästi yhdistettävissä esitys, performanssi tai installaatio, jonka voisi tuoda näytille tapahtumaan? Ideointia kannattaa tehdä myös nuorten kanssa ja lähteä yhdessä kehittämään kulttuuripäivän sisältöjä.

Tapahtuman järjestelyissä tehdään yhteistyötä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa ja he tuovat oman panoksensa ohjelman tuotantoon. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen kokonaisuus syntyy työpajanuorten ja taiteen ammattilaisten ideoista yhdistettynä katutaiteeseen!

Ohjelman suunnittelu on hyvä aloittaa jo nyt ja ohjelmaehdotukset voi laittaa tulemaan hakulomakkeen kautta täältä. Ohjelmaehdotusten viimeinen toimituspäivä on 28.2.2017.

katutaidetta

Katutaide täh?

Katutaide ei ole vielä Suomessa kovin vanha ilmiö. Graffitikulttuuri rantautui Suomeen 1970- ja 1980-luvulla amerikkalaisen hip hop -kulttuurin mukana ja vasta 2000-luvulle tultaessa suomalaisissa kaupungeissa on alkanut enemmän näkyä esimerkiksi sapluunoita ja eri tyyppisiä maalauksia sekä tarroja. Aivan viime kuukausien aikana uutta katutaidetta on näkynyt monessa helsinkiläisessä kaupunginosassa, kun asuintalojen kylkeen on ilmestynyt kookkaita muraaleja.

Julkisissa tiloissa olevaa taidetta arvostetaan erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja Oulussa. Suomen Taiteilijaseuran vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan 79 prosenttia vastanneista uskoo, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Lähde: Suomen Taiteilijaseuran TNS Gallupilla teettämä kysely, 2016.

Kirjoittaja Niina Ilola on TPY:n tapahtumatuottaja, joka TPY:ssä vastaa Ihanko pihalla? -tapahtumasta.