Työpajojen ja etsivän nuorisotyön rahoitus on turvattava

jaakaappimagneetit

Hallituksen budjettiriihessä työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö nostettiin työllisyyttä edistävien toimien joukkoon. Valtionvarainministeriö on kuitenkin esittänyt 4,65 miljoonan leikkausta palveluiden rahoituksesta vuodelle 2017, mikä tarkoittaa neljännestä palveluihin osoitetuista budjettivaroista. Tilanne ei ole juurikaan parempi kuin viime syksynä, jolloin palveluiden rahoituksesta oltiin leikkaamassa jopa kolmannesta.

Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa luvattiin varovaisesti lisärahoitusta nuorten työllistämiseen ja etsivään nuorisotyöhön, mutta luvut ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lupaukset sinänsä ovat positiivinen merkki, mutta se, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön rahoitus jätettiin kolmikantaneuvottelujen päätettäväksi, on erikoista. Onko neuvotteluosapuolilla riittävä asiantuntemus nuorisotyön palveluista?

Kaavaillut rahoitusleikkaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Etsivän nuorisotyön vahvistaminen mainitaan hallituksen nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen tavoitteissa. Silti etsivän nuorisotyön rahoitus pieneni kuluvalle vuodelle. Työpajatoiminnan rahoitus on pysynyt samalla tasolla viimeiset vuodet. Samalla palveluissa olevien nuorten määrä kasvaa vuosittain. Tämä kertoo palveluiden lisääntyvästä tarpeesta. Vaikutukset palveluihin osallistuviin ovat selkeän positiivisia: 93 % työpajoilla olleista nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. (Lähde: Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari, TPY 2015) Vuonna 2015 liki 70 % työpajojen nuorista valmentautujista sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen esim. koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. (Lähde: Työpajatoiminta 2015)

Leikkausuutiset merkitsevät epävarmuutta toiminnan jatkuvuudesta, ja palveluiden perustehtävä, nuorten valmennus ja eteenpäin ohjaaminen palveluille ominaisella ”aikuinen ja aikaa” -periaatteella kärsii. Viime syksyn leikkausuutiset saivat monet kunnat supistamaan palveluitaan. Pelko työpajojen toimintojen täydellisestä alasajosta oli todellinen useissa kunnissa. Tilanne rahoituksen osalta korjaantui vasta vuodenvaihteessa, monessa kunnassa liian myöhään. Toistaiseksi näyttää siltä, että viime syksyn virheet ovat toistumassa.

Samaan aikaan, kun palveluiden perusrahoitusta ollaan leikkaamassa, tehdään merkittäviä leikkauksia myös mm. TE-palveluissa ja koulutuksessa. Työllisyysmäärärahat ovat rajussa laskussa ja TE-palveluita karsitaan entisestään. Koulutuksesta leikataan massiivisia summia. Hallituksen lupaukset TE-palveluihin ja työnhakijoiden säännöllisiin tapaamisiin osoitetuista lisäresursseista tuskin tulevat auttamaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen tuen tarpeessa olevaa etsivän nuorisotyön ja työpajojen kohderyhmää. Suuri osa tästä ryhmästä on ehtinyt jo pudota TE-palveluiden ulkopuolelle. Jos heidän tarpeisiinsa vastaavista palveluista leikataan neljännes, seuraa pysyvää työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Hallitus pitää edelleen kiinni tavoitteestaan nostaa työllisyysprosentti 72 prosenttiin. Tähän mennessä esitetyt keinot eivät tule kuitenkaan auttamaan kuin pientä osaa työttömistä. Pitkäaikaistyöttömät ja erityisesti nuoret ovat jäämässä väliinputoajiksi, kun esimerkiksi palkkatukea leikataan rajusti ja sitä suunnataan entistä vahvemmin vain yrityksiin.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vaatii, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten palveluiden rahoitus turvataan riittävän ajoissa. #äläleikkaatulevaisuudesta

Anna Kapanen

vs. toiminnanjohtaja

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry