Kuka oppii eniten, kun työpajalle saapuu ulkomaalainen nuori vapaaehtoistyöhön?

”Monelle nuorelle vapaaehtoiseen tutustuminen on ensimmäinen aito kohtaaminen ulkomaalaisen kanssa ja parhaimmillaan lopputuloksena on valtioiden rajat ylittävä ystävyys” kirjoittaa työhönvalmentaja Anna Kaija.

teja-ja-denis-pieni-rajattu
Teja ja Denis Sloveniasta saapuivat syyskuussa vapaaehtoisiksi Lahden nuorisopalveluiden työpajoilla EVS-ohjelman kautta. Kuva: Irene Lüders

Lahden nuorisopalveluiden työpajoilla eletään jännittäviä aikoja. Syyskuun puolessa välissä nimittäin paja-arkeen saatiin vahvistusta Sloveniasta asti. Denis tuli ilahduttamaan Draamapajaamme ja Teja saapui tutustumaan Sisustuspajan ja Mediapajan arkeen.

Lahden nuorisopalveluissa EVS-toiminta on aloitettu jo vuonna 2007 ja ensimmäiset vapaaehtoiset tulivat pajoille 2009. Kokemusta on siis karttunut jo useampi vuosi ennen Denisin ja Tejan saapumista. Myös suomalaisia nuoria on lähtenyt maailmalle useampaan kertaan.

Työpajoillamme EVS-jaksot ovat olleet hyödyllisiä kokemuksia niin pajanuorten kuin henkilökunnankin kannalta. Monelle nuorelle vapaaehtoiseen tutustuminen on ensimmäinen aito kohtaaminen ulkomaalaisen kanssa ja parhaimmillaan lopputuloksena on valtioiden rajat ylittävä ystävyys. Vähimmilläänkin erilaisen kulttuurin edustajaan tutustuminen on kasvattavaa ja laajentaa maailmankuvaa. Lisäksi niin pajalaiset, työvalmentajat, yksilövalmentajat kuin EVS-vapaaehtoiset saavat tuhdin kielikylvyn, kun toiminta järjestetään sekä suomeksi että englanniksi. Yleensä pajalaiset pääsevät myös kuulemaan vapaaehtoisten omaa äidinkieltä, joten oppimista tapahtuu puolin jos toisinkin.

Denis ja Teja ovat innoissaan Suomeen saapumisestaan. He odottavat niin uusia ystäviä kuin kokemuksiakin ja haluavat laajentaa omaa kokemushorisonttiaan. He ovat päässeet maistelemaan niin suomalaista ruokaa kuin suomenkielisiä sanojakin. Odotuksissa siintää reissu Helsinkiin, mutta myös yleisesti suomalaisesta kulttuurista oppiminen ja kielitaidon parantaminen. Denis kertoo haluavansa hymyillä mahdollisimman paljon ja viettää aikaa positiivisten ihmisten parissa.

Denisin ja Tejan kokemuksista voit lukea tarkemmin Here We Go Again! -EVS-hankkeen blogista. Sieltä löydät myös tarinoita suomalaisten vapaaehtoisten seikkailuista maailmalla.

Teksti: Anna Kaija

Anna työskentelee Lahden nuorisopalveluiden työllisyyspalveluissa työhönvalmentajana ja vastaa Here We Go Again! hankkeen blogista.

Mikä EVS?

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) on osa Erasmus+ -ohjelmaa ja nuorille maksuton. Palvelun kautta 17–30-vuotiaat nuoret voivat tehdä vapaaehtoistyötä eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella, ja palvelu tukee järjestöjä vapaaehtois-työmahdollisuuksien tarjoamisessa. 20 vuotta olemassa ollut palvelu on tähän mennessä liikuttanut 100 000 nuorta. EVS-vapaaehtoiset ovat antaneet panoksensa lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi, suojelleet ympäristöä ja työskennelleet kulttuuritapahtumissa ja monien muiden arvokkaiden asioiden parissa. #evs20

Lisätietoa:

www.cimo.fi/evs20

www.maailmalle.net

www.europa.eu/youth/evs20

 

Kuinka monta litraa kahvia tarvitaan 2500 osallistujalle?

 

NUORI2017 järjestetään 27.–29.3. 2017 Tampere-talossa neljän järjestäjäorganisaation, eli Valtakunnallisen työpajayhdistyksen, Allianssin, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden sekä Nuorisotutkimusseuran kanssa. Kyseessä on koko nuorisoalan suurin tapahtuma, joka yhdistää järjestäjäorganisaatioiden omat suurtapahtumat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen verran suuri tapahtuma on pyöritettävänä, että ihan joka vuosi ei näitä karkeloita järjestetä. Viimeksi yhteinen suurtapahtuma järjestettiin vuonna 2013.

Suomessa kourallinen mahdollisia tapahtumakaupunkeja

Osallistujille tapahtuma saattaa häämöttää vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta suunnittelutiimin kanssa olemme työskennelleet sen kimpussa jo puolitoista vuotta. Tämän kokoisen suurtapahtuman valmistelu alkaa tapahtumapaikan ja -paikkakunnan valinnalla. Varsinaisen tapahtumapaikan tulee tarjota riittävästi sopivan kokoisia tiloja kymmenien samaan aikaan tapahtuvien seminaarien järjestämiseen ja pääsalin tulee olla tarpeeksi suuri, jotta kaikki halukkaat mahtuvat seuraamaan tapahtuman avajaisia ja nimekkäimpiä puhujia. Tämän lisäksi lähiympäristöstä tulee löytyä riittävästi ruokailumahdollisuuksia ja majoituskapasiteettia, sopivaa iltatilaisuuden paikkaa unohtamatta. Tapahtumapaikkakunnan tulee olla myös helposti saavutettavissa. Vaikka kaikki muut osa-alueet olisivat loistavat, hankalat kulkuyhteydet voivat vaikuttaa järjestelyihin suuresti. Käytännössä mahdollisia paikkakuntia tämän kokoisen tapahtuman järjestämiseen on Suomessa vain kourallinen.

leijona-rajattu-pieni
Tampere-talon paikalla on ollut eläintarha vuosina 1964-1972. Vetonauloja olivat leijonat Tam ja Pere, siksi leijona katselee myös tulevan tapahtuman osallistujia kokoushuoneen seinältä.

Usein tuntuu, että tapahtuman tuotanto ja suunnittelu ovat onnistuneimpia silloin, kun ne ovat osallistujalle näkymättömiä. Kaikki järjestelyt sujuvat, jonoja ei synny ja tapahtumapaikalla on helppo löytää paikasta toiseen opasteita seuraten. Osallistujat, puhujat ja näytteilleasettajat ovat kukin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämän takaa löytyy kuitenkin monesti satoja, ellei tuhansia työtunteja. Joku on miettinyt valmiiksi aikataulut, kulkureitit ja juhlasalin somisteverhojen värit.

Ohjelmahaun loppukiri

NUORI2017 tarjoaa satoja tunteja ohjelmaa ja aiomme tuottaa sitä vähintään kolmella eri kielellä. Osallistujia tapahtumaan odotetaan koko Suomesta. Tavoitteena on saada kasaan värikäs joukko nuorisoalan toimijoita sekä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia, niin puhumaan, osallistumaan kuin esittelemään toimintaansa.

Pian olemme tapahtuman valmistelussa ehkä mielenkiintoisimman ja hektisimmän vaiheen edessä. Toukokuusta asti avoinna ollut ohjelmahaku päättyy muutaman viikon päästä ja ryhdymme ohjelmaryhmän kanssa käymään läpi ohjelmaesityksiä ja valmistelemaan niiden pohjalta tapahtuman ohjelmiston runkoa.

Ohjelmaan myös sinä ehdit vielä vaikuttamaan erinomaisesti: tapahtuman ohjelmahaku on auki 30.9. asti ja otamme mielellämme vastaan lisää ohjelmaehdotuksia! Kokonaisuuden ei tarvitse tässä vaiheessa olla valmis ja viimeistelty, vaan sparraamme mielellämme ohjelmaryhmän voimin puheenvuorojen suunnittelijoita ja pitäjiä, jotta saamme aikaan mahdollisimman kiinnostavan ja ajankohtaisen ohjelmanumeron. Mikäli sinulla on idea, mutta ei vielä yhteistyökumppania sitä toteuttamaan, ole yhteydessä ja mietitään sopiva ratkaisu!

Ilmoittaudu mukaan, ota tapahtuma omaksesi!
niina-tampereella-rajattu-pieni
Tampere-talon yhden kokoustilan puhujanpötössä TPY:n Niina. Kuka siellä on maaliskuussa, siihen voit vaikuttaa ohjelmahaun kautta!

Kaikkien ei tietenkään tarvitse pitää puheenvuoroa tai muuta ohjelmanumeroa tapahtumassa. Tapahtuma onnistuu, kun paikalle saapuu runsain määrin innostuneita osallistujia, jotka kokevat tapahtuman omakseen ja saavat mukaansa mielenkiintoisia elämyksiä, hyviä käytäntöjä ja uusia tuttavuuksia. Tämä on palkitsevinta myös tuottajan työn kannalta – nähdä onnistunut kokonaisuus ja kuulla ihmisten kokemuksista.

Tehdään tämä yhdessä, tavataan Tampereella! Ohjelmahakuun ja ilmoittautumiseen pääset tästä.

Niina Ilola, tapahtumatuottaja

Niina toimii TPY:n edustajana NUORI2017-tapahtuman johtoryhmässä.

Työpajojen ja etsivän nuorisotyön rahoitus on turvattava

jaakaappimagneetit

Hallituksen budjettiriihessä työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö nostettiin työllisyyttä edistävien toimien joukkoon. Valtionvarainministeriö on kuitenkin esittänyt 4,65 miljoonan leikkausta palveluiden rahoituksesta vuodelle 2017, mikä tarkoittaa neljännestä palveluihin osoitetuista budjettivaroista. Tilanne ei ole juurikaan parempi kuin viime syksynä, jolloin palveluiden rahoituksesta oltiin leikkaamassa jopa kolmannesta.

Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa luvattiin varovaisesti lisärahoitusta nuorten työllistämiseen ja etsivään nuorisotyöhön, mutta luvut ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lupaukset sinänsä ovat positiivinen merkki, mutta se, että työpajojen ja etsivän nuorisotyön rahoitus jätettiin kolmikantaneuvottelujen päätettäväksi, on erikoista. Onko neuvotteluosapuolilla riittävä asiantuntemus nuorisotyön palveluista?

Kaavaillut rahoitusleikkaukset ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Etsivän nuorisotyön vahvistaminen mainitaan hallituksen nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen tavoitteissa. Silti etsivän nuorisotyön rahoitus pieneni kuluvalle vuodelle. Työpajatoiminnan rahoitus on pysynyt samalla tasolla viimeiset vuodet. Samalla palveluissa olevien nuorten määrä kasvaa vuosittain. Tämä kertoo palveluiden lisääntyvästä tarpeesta. Vaikutukset palveluihin osallistuviin ovat selkeän positiivisia: 93 % työpajoilla olleista nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. (Lähde: Sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari, TPY 2015) Vuonna 2015 liki 70 % työpajojen nuorista valmentautujista sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen esim. koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. (Lähde: Työpajatoiminta 2015)

Leikkausuutiset merkitsevät epävarmuutta toiminnan jatkuvuudesta, ja palveluiden perustehtävä, nuorten valmennus ja eteenpäin ohjaaminen palveluille ominaisella ”aikuinen ja aikaa” -periaatteella kärsii. Viime syksyn leikkausuutiset saivat monet kunnat supistamaan palveluitaan. Pelko työpajojen toimintojen täydellisestä alasajosta oli todellinen useissa kunnissa. Tilanne rahoituksen osalta korjaantui vasta vuodenvaihteessa, monessa kunnassa liian myöhään. Toistaiseksi näyttää siltä, että viime syksyn virheet ovat toistumassa.

Samaan aikaan, kun palveluiden perusrahoitusta ollaan leikkaamassa, tehdään merkittäviä leikkauksia myös mm. TE-palveluissa ja koulutuksessa. Työllisyysmäärärahat ovat rajussa laskussa ja TE-palveluita karsitaan entisestään. Koulutuksesta leikataan massiivisia summia. Hallituksen lupaukset TE-palveluihin ja työnhakijoiden säännöllisiin tapaamisiin osoitetuista lisäresursseista tuskin tulevat auttamaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen tuen tarpeessa olevaa etsivän nuorisotyön ja työpajojen kohderyhmää. Suuri osa tästä ryhmästä on ehtinyt jo pudota TE-palveluiden ulkopuolelle. Jos heidän tarpeisiinsa vastaavista palveluista leikataan neljännes, seuraa pysyvää työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä.

Hallitus pitää edelleen kiinni tavoitteestaan nostaa työllisyysprosentti 72 prosenttiin. Tähän mennessä esitetyt keinot eivät tule kuitenkaan auttamaan kuin pientä osaa työttömistä. Pitkäaikaistyöttömät ja erityisesti nuoret ovat jäämässä väliinputoajiksi, kun esimerkiksi palkkatukea leikataan rajusti ja sitä suunnataan entistä vahvemmin vain yrityksiin.

Valtakunnallinen työpajayhdistys vaatii, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten palveluiden rahoitus turvataan riittävän ajoissa. #äläleikkaatulevaisuudesta

Anna Kapanen

vs. toiminnanjohtaja

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry